Ammattikorkeakoulun rooli yritysten kansainvälistymisessä
Ammattikorkeakoulujen tulee lain mukaan järjestää koulutusta, mutta sen lisäksi niiden odotettaan tekevän työelämää ja aluekehitystä edistävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Vuoropuhelu ja yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on myös meillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk) tavoitteena ja tahtotilana. Mutta mitkä ovat ne kansainvälistyvän yrityksen haasteet, joihin ammattikorkeakoulu voisi vastata?
Kansainvälistymisen vaiheet
Yritysten kansainvälistyminen etenee yleensä vaiheittain. Poikkeuksen tähän tekevät niin sanotut born global -yritykset. Nämä yritykset ovat syntyneet kansainvälisiksi johtuen esimerkiksi teknologiasta, joka tarjoaa e-liiketoiminnan mahdollisuudet. Myös asiakkaiden entistä homogeenisemmät tarpeet ja toimiminen globaaleissa verkostoissa edistävät välitöntä kansainvälistymistä. (Born global, 2008.)
Perinteisessä, vaiheittain etenevässä kansainvälistymisessä voidaan erottaa esimerkiksi seuraavat kuvassa 1. kuvatut viisi vaihetta (Hollensen, 2020).
Kuva 1. Kansainvälistymisen viiden vaiheen päätösmalli (Hollensen, 2020)
Kansainvälistymiseen ajavat monet tekijät kuten kotimainen kilpailu, ylikapasiteetti, voittotavoitteet, johdon näkemys, tuotteen ainutlaatuisuus tai ulkomaisten markkinoiden mahdollisuudet Tyypillisinä esteinä kansainvälistymiselle ovat muun muassa rahoituksen, markkinatiedon ja jakeluverkoston puutteet. Myös käytännön järjestelyt, kuten laivauskäytännöt tai tuotteiden sopeuttaminen markkinoiden vaateisiin voivat tuottaa pulmia. (Hollensen, 2020.)
Yritykselle oikean markkinan valinta vaatii vallitsevaan oikeudelliseen, poliittiseen ja taloudelliseen ympäristöön tutustumista, kuten myös eri maiden kulttuurierojen ymmärrystä. Markkinoiden mahdollisuuksiin vaikuttaa vahvasti kohdemaan taloudellinen tilanne sekä kuluttajien ostovoima. (Hollensen, 2020.)
Kansainvälistymisen tapaa mietittäessä voidaan erottaa kolme toimintamallia: vienti, sopimuksellinen toiminta sekä investoinnit. Eri mallit sisältävät eriasteisesti riskejä ja jouston mahdollisuuksia. Yhtä ideaalista mallia ei ole vaan yritykset usein yhdistävät malleja markkinatilanteen mukaan. (Hollensen, 2020.)
Kun markkinoilla sitten ollaan, oleellista on onnistunut markkinointimixin muotoilu (hinta, tuote, jakelukanava, markkinointiviestintä). Keskeistä on sopivan tasapainon löytäminen standardoinnin ja adaptaation välillä. Viimeisessä kansainvälistymisen vaiheessa on kyse markkinoinnin toteuttamisesta. Tässä vaiheessa kulttuurien välisten eroavuuksien tunteminen on oleellista onnistumiselle. (Hollensen, 2020.)
Kansainvälistymisen esteet
Chandran, Paulin ja Chavanin (2021) mukaan pk-yritysten kansainvälistymisprosessin esteiksi voidaan summata johdon kompetenssin puute ja erinäiset normit ja säännökset. Myös Oviatt ja McDougall (2005) korostavat johdon roolia kansainvälistymisessä eli yrittäjän kykyä riskinottoon ja kokemusta kansainvälisestä toiminnasta. Johdon kompetenssin puutetta voi kompensoida hyvä hankittu markkinatietous sekä verkostot, jotka tukevat kansainvälistymistä. Yritysten kansainvälistymisvalmiutta tutkinut Sijabar (2018) puolestaan nostaa esiin neljä kansainvälistymiseen vaikuttavaa ulottuvuutta: liikkeenjohdon suuntautuneisuus, rahoitukselliset rajoitteet, tietämys ja liiketoiminnan verkostot.
Helander (2021) on luonut mallia kasvuhakuisille pk-yrityksille kansainvälistymisprosessin parantamiseksi. Tässä mallissa esiinnousseita teemoja olivat muun muassa yrityksen henkilöstön kansainvälinen ajattelu ja kokemus, asiakassuhteet, verkko- ja someläsnäolo ja partneriverkostot sekä pääsy markkinatietoon. Ulkoministeriön (2016) suomalaisten yritysten parissa toteuttaman tutkimuksen mukaan yritykset kokivat tarvitsevansa apua varsinkin kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Tällöin korostuivat vaikeudet oikeiden kontaktien löytämisessä ja kohdemarkkinoiden tuntemuksessa sekä rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Katsottiinpa kansainvälistymistä minkä tahansa yllä mainitun mallin valossa, tietyt asiat näyttävät korostuvan. Näitä ovat kokemus ja henkinen valmius kansainvälistymiseen, markkinatietous, partneriverkostojen merkityksellisyys sekä rahoituksen kysymykset.
Verkostojen merkitys kansainvälistymisessä
Vaulasvirta (2022) selvitti tutkielmassaan keskisuomalaisten yritysten polkuja kansainvälisille markkinoille. Tutkimustuloksissa korostui etenkin erilaisten verkostojen rooli kansainvälistymisen alkumetreillä. Verkostot auttoivat niin rahoitusasioissa kuin tiedon ja konsultoinnin kautta. Eri rahoituspalveluiden mahdollisuuksista yrityksillä oli melko hyvin tietoa, kun taas muut palvelut (kansainvälistymistapahtumat, konsultaatiot ja koulutusohjelmat) eivät olleet läheskään yhtä tunnettuja.
Vaulasvirran (2022) mukaan verkostot tarjoavat mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja oppia toisilta, mikä voi vaikuttaa markkinan valintaan ja kansainvälistymisen tapaan. Parhaassa tapauksessa verkosto mahdollistaa nopean laajentumisen kansainvälisille markkinoille.
Vaulasvirran tutkimustulokset myötäilevät niin sanottua kansainvälistymisen verkostomallia, jota etenkin pk-yritykset usein seuraavat. Ruzzierin, Hisrichin ja Antoncicin (2006) mukaan verkostomallin perusideana on, että yrityksen kotimaiset verkostot voivat toimia siltana verkostoihin muissa maissa. Tällaiset sillat voivat olla tärkeitä etenkin pk-yrityksen kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Voidaan jopa väittää, että yritykset kansainvälistyvät, koska niiden verkostot kansainvälistyvät. Teollisessa järjestelmässä yritykset ovat riippuvaisia toisistaan tuotannon ja jakelun kautta. Joskus pk-yritykset voivat olla pakotettuja liittymään ulkomaisiin verkostoihin, kun esimerkiksi asiakas vaatii alihankintaa ulkomailla. Kansainvälistyminen voidaan nähdä siis eräänlaisena verkostojen rakentamisena, vahvistamisena ja koordinointina.
Kansainvälistymisen polun tasoittajat
Yritykset voivat saada apua kansainvälistymiseen useiden eri organisaatioiden kautta. Ulkoministeriön kaupanesteselvityksessä (2016) käy ilmi, että yritykset eivät tiedä palveluntarjoajien olemassaolosta. Saman suuntainen tulos oli vuonna 2015 toteutetussa Yrittäjien yritysbarometrissa (2015), jonka mukaan vain kolme prosenttia yrityksistä kertoi tuntevansa palvelut hyvin ja jopa 83 % ei tunne palveluita lainkaan. Palveluiden markkinointi tuntuu siis olevan puutteellista.
Ehkä tunnetuin kansainvälistymistä tukeva organisaatio on Team Finland, joka on julkisista toimijoista koostuva verkosto. Verkostoon kuuluvat muun muassa työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland, Finnvera, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), Patentti- ja rekisterihallitus sekä monia muita toimijoita. (Tietoa Team Finlandista, n.d.)
Suomen ulkoministeriö ja eri maiden edustustot tukevat suomalaisia yrityksiä niiden etsiessä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Yrityksille annetaan sekä tietoa että apua yhteyksien luomiseen. Myös rahoitusmahdollisuuksia on löydettävissä Ulkoministeriön kautta. Ulkoministeriö järjestää erilaisia verkostoitumistapahtumia kuten seminaareja, työpajoja ja illallistilaisuuksia. (Ulkoministeriön yrityksille suunnatut Team Finland -palvelut, n.d.)
Myös Business Finland tarjoaa rahoitusta, neuvontaa sekä tietoa ja kontakteja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille. Sen verkostossamme työskentelee 162 asiantuntijaa Suomen ulkopuolella. (Vienti ja kansainvälistyminen, n.d.) Finnvera Oyj, Suomen valtion omistama rahoitusyritys, tarjoaa palveluita kuten lainat, takaukset ja vientirahoituspalvelut (Finnvera, n.d.). Fintra puolestaan on kokenut kansainvälisen kaupan kouluttaja, jonka painopistealueena ovat kansainväliseen kasvuun tähtäävät koulutukset viennin ja maksuliikenteen käytänteistä aina kansainvälisten tiimien johtamiseen (Fintra, n.d.).
Kansainvälinen kauppakamari (ICC) on globaalisti toimiva, kaikki toimialat kattava järjestö, jolla on jäseniä yli 140 maasta. Sen tavoitteena on edistää kauppaa, investointeja, innovaatiota ja kestävää kasvua. (ICC, n.d.) Tämän lisäksi Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria ympäri Suomea auttavat yrityksiä niiden kansainvälistymispyrkimyksissään (Keskuskauppakamari – Tietoa meistä n.d.). Paikallisesti Keski-Suomen kauppakamari huolehtii alueen yritysten kansainvälistymismahdollisuuksista tarjoten kansainvälisen verkoston ja osaamisen yritysten käyttöön. Kauppakamari toimii myös ulkomaankaupan asiakirjojen vahvistajana ja neuvonantajana. (Keski-Suomen kauppakamari, n.d.)
Mitä ammattikorkeakoulut voivat tehdä?
Mikä voisi sitten olla ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kansainvälistymisen polulla? Crazy Town Oy:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan yritysten ja korkeakoulujen perinteiset yhteistyömallit eli harjoittelu ja opinnäytetyöttoimivat hyvin. Sen sijaan yritysten kaipaama teknologian ja yhteinen osaamisen kehittäminen toimivat vain satunnaisesti. Tällaisen syvemmälle menevän yhteistyön suurimpana esteenä näytti olevan tietämättömyys yrityksen tarpeista sekä yhteydenpidon puute. (Jääskö, Korpela, Laaksonen, Pienonen, Davey & Meerman, 2019.) Vaulasvirta (2022) kehottaakin kansainvälistymisen kentässä toimivia eri instituutioita viestimään yrityksille, millaisia työkaluja niillä on tarjota kansainvälistymisen tueksi.
EK:n yrityskyselyn tuloksissa (2017) suosituimmiksi ammattikorkeakouluyhteistyön muodoiksi kohosivat harjoittelut ja opinnäytetyöt. Huomionarvoista on se, että kansaisvälisten harjoittelijoiden käyttö oli hyvin marginaalista ja syvemmässä yhteistyössä kuten erilaisissa hankkeissa ja kehittämistehtävissä yhteistyö jäi vielä melko vaatimattomaksi. Kuitenkin yritykset näkevät korkeakouluyhteistyön keinona täydentää omaa osaamistaan sekä saada tuoreita näkemyksiä. Entistä tiiviimpää yhteistyötä siis kaivataan.
Kuva 2. Ammattikorkeakoulujen ja yritysten yhteistyömuotojen yleisyys (EK:n yrityskyselyn tulokset 2017)
Yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä mietittäessä melko itsestään selvältä vaihtoehdolta tuntuu kansainvälisten harjoittelijoiden ja opinnäytetyöntekijöiden ja yritysten kohtaamisten tehostaminen. Ulkomaisen harjoittelijan tulo yritykseen voi käynnistää kansainvälistymisen yrityksen sisältäpäin.
Kuinka ammattikorkeakoulu voisi olla osa yrityksen kansainvälistymistä edistävää verkostoa? Edellä mainittiin suurimpina kansainvälistymisen esteinä kokemus ja henkinen valmius kansainvälistymiseen, markkinatietous, partneriverkostojen merkityksellisyys sekä rahoituksen kysymykset. Näistä perinteinen koulutustarjonta kielten ja kulttuurien välisen tietämyksen lisääjänä on varmasti luonteva osa ammattikorkeakoulujen tarjontaa. Ehkä tarjonnasta tulisi viestiä yrityksille tehokkaammin.
Opiskelijoiden osana opintojaan tekemät markkinoiden kartoitukset ovat yksi vaihtoehto yhteistyön tehostamiseen. Tällaista työtä ei toki voi verrata konsulttiyritysten tekemiin markkina-analyyseihin, mutta kurssityökin voi avata yrityksen silmiä ja antaa ensimmäisen indikaation jonkin markkinan kiinnostavuudesta. Vastaavasti opiskelijatyönä voidaan kartoittaa esimerkiksi eri maiden potentiaalia jakelu- tuotanto- tai teknologiapartnereita.
Vielä parempiin tuloksiin päästäisiin, jos ammattikorkeakoulut hyödyntäisivät omia kansainvälisten korkeakoulujen verkostojaan luoden yhteisiä opintokokonaisuuksia, jossa paikalliset korkeakoulut auttaisivat esimerkiksi myyntimateriaalien lokalisoinnissa tai yhteydenotossa potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin. Tämä vaatisi pitkälle menevää yhteistyötä korkeakoulujen välillä, minkä esteenä voivat olla esimerkiksi erilaiset opetussuunnitelmat ja organisaatioiden toimintatavat. Toisaalta digitaaliset yhteistyöalustat kehittyvät huimaa vauhtia ja sekä opiskelija- että henkilöstövaihto on suhteellisen helposti toteutettavissa. Ehkä ammattikorkeakoulujen tuleekin kehittää ensin yhteistyötä omissa kansainvälisissä verkostoissaan, jotta ne voivat auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä. Haaste on heitetty. Kuka tarttuu siihen ensimmäisenä?
Mari Karjalainen
kansainvälisen liiketoiminnan lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet
Born global. (2008). London Business School Review. Haettu osoitteesta 11.4.2021. https://www.london.edu/think/born-global
Chandra, A.A., Paul, J., & Chavan, M. (2021). Internationalization challenges for SMEs: evidence and theoretical extension, European Business Review, 33(2), 316–344. https://doi-org.ezproxy.jamk.fi:2443/10.1108/EBR-08-2019-0164
EK:n yrityskyselyn tulokset. (2017). Haettu osoitteesta 31.8.2022. Heikinheimo_AMKtulokset.pdf (ek.fi)
Finnvera. (N.d.) Rahoitustoiminta. Sivu Finnveran verkkosivustolla. Haettu osoitteesta 29.9.2022. https://www.finnvera.fi/finnvera/tietoa-finnverasta/rahoitustoiminta
Fintra. (N.d.) Fintran kotisivu. Haettu osoitteesta 29.9.2022. https://mif.fi/fintra/
Helander, H. (2021). A model for measuring growth readiness of internationalizing SMEs. Pro-gradu tutkielma Jyväskylän Yliopisto. Haettu osoitteesta 17.9.2021. URN: NBN:fi:jyu-202105203047.pdf
Hollensen, S. (2020). Global marketing. 8th edition. Harlow: Pearson.
ICC. (N.d.) ICC Finland. Sivu ICC Finlandin verkkosivustolla. Haettu osoitteesta 29.9.2022. https://www.icc.fi/
Keski-Suomen kauppakamari. (N.d.) Kotisivu Keski-Suomen kauppakamarin verkkosivustolla. Haettu osoitteesta29.9.2022. https://kskauppakamari.fi/
Keskuskauppakamari – Tietoa meistä. (N.d.) Sivu Keskuskauppakamarin verkkosivustolla. Haettu osoitteesta 29.9.2022. https://kauppakamari.fi/tietoa-meista/
Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T., & Meerman, A. (2019). Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Haettu osoitteesta 29.8.2022. https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva/80f05582-f357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulujen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4yhteisty%C3%B6n+tilannekuva.pdf
Oviatt, B. M., & McDougall, P. P. (2005). Defining International Entrepreneurship and Modeling the Speed of Internationalization. Entrepreneurship theory and practice, 29(5), 537–554.
Ruzzier, M., Hisrich, R.D., & Antoncic, B. (2006). SME internationalization study: past, present and future. Journal of Small Business and Enterprise Development. 13(4). DOI.10.11.08/14626000610705705
Sijabar, F. N. (2018). Entrepreneurial Orientation, Barriers, Business Networks, and Internationalization Readiness: A Conceptual Framework for the SMEs, International Journal of Academic Research in Accounting, Finance and Management Sciences 8(3): 93– 100. http://dx.doi.org/10.6007/IJARAFMS/v8-i3/4533 (DOI: 10.6007/IJARAFMS/v8-i3/4533)
Tieto Team Finlandista. (N.d.) Sivu Team Finland verkkosivustolla. Haettu osoitteesta 12.9.2022. https://www.team-finland.fi/tietoa-team-finlandista
Ulkoministeriö. (2016). Team Finland kansainvälistymis- ja kaupanesteselvitys 2016. PDF-dokumentti. Haettu osoitteesta 29.9.2022.
https://um.fi/documents/35732/48132/team_finland_kansainv%C3%A4listymis__ja_kaupanesteselvitys_2016
Ulkoministeriön yrityksille suunnatut Team Finland -palvelut. N.d. Haettu osoitteesta 12.9.2022.
https://um.fi/team-finland-viennin-ja-kansainvalistymisen-edistamiseen-liittyvat-palvelut
Vaulasvirta, A. (2022). The internationalization of Central Finnish firms: framing the process and actors. Haettu osoitteesta 5.9.2022. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82460 Vienti ja kansainvälistyminen. (N.d.) Sivu Business Finland -verkkosivustolla. Haettu osoitteesta 12.9. 2022. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/vienti-ja-kansainvalistyminen