Dialogi – pedagogian ja esimiestyön ytimessä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilöstölle tarjotaan monipuolisesti sisäistä koulutusta. Viime vuosina on erityisesti panostettu verkko-pedagogiikan ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Liiketoimintayksikössä on ymmärretty ihmisten merkitys organisaation menestyksessä, minkä vuoksi on kehitetty erityisesti dialogitaitoja. Nämä taidot ovat tärkeitä koko henkilöstölle.

Aidolla dialogilla organisaatio saa mahdollisuuden uusiin oivalluksiin

Syksyn suunnittelupäivä, johon koko liiketoimintayksikön henkilökunta osallistui, alkoi professori Risto Harisalon alustuksella, jossa hän nosti esiin dialogin merkityksen strategian uudistajana. Hän perusteli dialogin merkitystä strategian kehittämisessä. Sen avulla tulevaisuuden kuvaa voidaan kirkastaa ja muuttaa strategian suuntaa (Harisalo, 2019). Useat strategisen johtamisen teoreetikot korostavat kaikkien työntekijöiden yhdenvertaista osallistumista tulevaisuuden mahdollisuuksien löytämiseen ja ratkaisemiseen (Harisalo & Talkkari, 2018). Harisalo (2019) esittää keinoksi dialogisen päätöksenteon uuden työkalun. Dialogi rakentaa yhteyden nykyisistä ja konkreettisista asioista tuleviin ideoihin, näkemyksiin ja oivalluksiin, joilla on usein merkittävä vaikutus organisaation menestykselle (Harisalo & Talkkari, 2018).

Dialogisessa päätöksenteossa on neljä päävaihetta

Dialogin vaiheet uudessa työkalussa ovat 1) yhdistävä rupattelu, 2) avaava keskustelu, 3) selkeyttävä väittely ja 4) katalyyttinen dialogi. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan yhteys tunnetasolla vuorovaikutuksen toiseen osapuoleen. Tätä vaihetta kuvaa parhaiten käsite small talk, jossa keskustellaan yleisestä tai yhdistävästä asiasta toista osapuolta kunnioittaen. (Harisalo, 2019). Avaavassa vaiheessa keskustelun kohteeksi nostetaan tavoiteltava asia ja sen ratkaiseminen tai kehittäminen. Tässä vaiheessa tarkastellaan aihetta tai ongelmaa eri näkökulmista ja tunnistetaan mahdolliset heikkoudet ja virheet sekä haetaan yhteisymmärrystä. Avaavan keskustelun tavoitteena on erilaisten näkemysten tunnistaminen yksimielisyyden sijaan. Kaikki keskusteluun osallistuvat saavat tuoda esille omat näkemyksensä, joita arvostetaan ja kunnioitetaan. Tämä vaihe auttaa käsitysten ja tulkintojen syventämisessä. (Harisalo & Aarrevaara, 2015.)

Jos asioista ei olla samaa mieltä tai niistä ei olla varmoja, käynnistyy kolmas päävaihe eli selkeyttävän väittelyn vaihe. Tässä vaiheessa hyväksytään perusteltu rakentava kritiikki, pohditaan päätöksenteon arviointikriteerejä ja vahvistetaan vuorovaikutuksen osapuolten yhteistyötä. Katalyyttisen dialogin tavoitteena on löytää alkuperäisen ongelman ylittävä ratkaisu. Dialogin ytimessä on taito perusteelliseen ymmärrystä luovaan kuunteluun. Toiseksi siihen liittyy taito motivoida ihmisiä ottamaan osaa päätöksentekoon. Kolmanneksi tarvitaan taitoa ymmärtää strategisesti, että kokonaisuuden etu on osatekijöitä tärkeämpi. (Harisalo & Aarrevaara, 2015.)

Erätauko-koulutus dialogisen keskustelutaidon kehittäjänä

Marraskuussa KTT Elina Henttonen Valtaamosta ohjasi puolipäiväisen koulutuspäivän ns. Erätauko-keskustelusta, joka on toimintamalli rakentavan keskustelun käymiseen. Se perustuu dialogiin ja tasavertaisiin kohtaamisiin, joissa tavoitteena on ymmärryksen lisääminen asioista, toisista ihmisistä ja itsestä. Dialogisuus on asennoitumista, joka pyrkii vahvistamaan kunnioitusta ja lisäämään ymmärrystä ihmisten vuorovaikutuksesta. (Henttonen, 2019.) Erätauko-koulutus on syntynyt Sitran hankkeena useiden asiantuntijoiden yhteistyössä (Sitra, 2019).

Kuva 1. Elina Henttonen ohjaa ryhmää seuraavaan harjoitukseen

Dialogi parantaa luottamusta ja yhteistyötä

Henttosen (2019) mukaan dialogissa kaikki näkökulmat ovat yhtä tärkeitä. Dialogissa ei selvitetä parasta argumenttia (vrt. väittely), ei tähdätä sopimukseen (vrt. neuvottelu) eikä pyritä yksimielisyyteen (vrt. konsensus). Dialogissa voi olla jännitteitä ja ristiriitoja, mutta se ei sovellu kriisitilanteiden hoitamiseen. Se soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi opetus-, esimies- ja ohjaustyöhön, organisaatioiden kehittämiseen, mediakeskusteluihin ja strategia- ja tulevaisuustyöhön. Dialogi edellyttää aikaa ja tilaa sekä luottamusta. Luottamus puolestaan syntyy osaltaan vastavuoroisuudesta. Kuten Harisalo (2019) niin Henttonenkin (2019) esittää dialogin hyödyiksi osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymisen, ymmärryksen syvenemisen, uusien ideoiden syntymisen ja yhteiseen päämäärään, ratkaisuihin sekä päätöksentekoon sitoutumisen. Dialogitaidoilla on pitkäkantoisia myönteisiä vaikutuksia edellä mainittujen hyötyjen vuoksi. (Henttonen, 2019.)

Kuuntele – unohda sisäinen äänesi, joka haluaa keskeyttää

Keskustelut eivät kehity dialogisiksi itsestään, vaan niihin on kiinnitettävä huomiota. Dialogitaidot ovat opittavissa. Taitojen ytimessä on kuuntelutaito. Toinen olennainen asia on liittyminen keskusteluun esittämällä tarkentavia kysymyksiä. Kolmas asia on omien kokemusten jakaminen, jotka ovat vaikuttaneet omiin näkemyksiin käsiteltävästä asiasta. On tärkeää myös osoittaa kehollisuuden ja empaattisuuden kautta kuuntelevansa (ks. kuvio 1). On väärin miettiä omaa argumenttia kesken toisen puheen. Jos syntyy pakottava halu sanoa jotain väärään aikaan, niin voi kirjoittaa asiansa paperille ja arvioida myöhemmin, onko sitä syytä edes enää sanoa. On oikein puhutella muita suoraan ja toisaalta aktivoida kaikkia keskustelun osapuolia mukaan. (Henttonen, 2019.)

Kuvio 1. Dialogitaitojen kolme ydinosaamista (Mukailtu Henttonen, 2019)

Sitran internetsivuilta löytyy Erätauko-malliin liittyen paljon materiaalia, joiden avulla voi kehittää omia dialogitaitoja. Materiaalia löytyy esimerkiksi siitä, siitä miten voi syventää keskustelua, kuinka aktivoida hiljaisia, miten ohjata dominoivaa keskustelijaa, miten päästä eteenpäin pattitilanteesta, miten esittää dialogisia kysymyksiä ja miten hoitaa tunteenpurkauksia keskustelussa. (Sitra, 2019.)

Jokainen korkeakoulussa työskentelevä tapaa arjessa ihmisiä lukuisissa erilaisissa kohtaamisissa, joten kaikki hyötyvät dialogisen keskustelun rakentamisesta. Aika, jonka korkeakoulu käyttää dialogisen oppimisympäristön ja henkilökunnan dialogitaitojen kehittämiseen, maksaa itsensä monin kerroin takaisin tyytyväisinä työntekijöinä ja opiskelijoina, parempina koulutuksina sekä innovatiivisina palveluina ja tutkimushankkeina.

Kirjoittaja KTT, KM Sami Kalliomaa työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yliopettajana. Hän tutkii ja opettaa johtamista sekä vastaa organisaation ja talouden johtamisen Master-tason YAMK-tutkinnosta.

sami.kalliomaa@jamk.fi

Lähteet

Henttonen, E. (21.11.2019). Erätaukokoulutus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Harisalo, R. (7.8.2019). Strategian monet kasvot. Luento Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Harisalo, R. ja Aarrevaara, T. (2015). Katalyyttinen puhe lautakunnissa. Tutkimus kuuden suurimman kaupungin lautakunnista. Tampere: Tampere University Press – Juvenes Print. Haettu osoitteesta https://trepo.tuni.fi › bitstream › handle › Harisalo_Aarrevaara ›Katalyyttinen puhe

Harisalo, R. & Talkkari, A. (13.7.2018). Strategisen johtamisen uusi painopiste – katalysoiva puhe. Haettu osoitteesta https://hallintoakatemia.fi/risto-harisalo-strategisen-johtamisen-uusi-painopiste-katalysoiva-puhe/

Sitra. Organisaation kotisivut. Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/eratauko/#mika-eratauko