Numeroidut lähteet tulososioon
Opiskelijoiden kysymys:
Olemme opinnäytetyömme kanssa lähes loppumetreillä. Meillä on menetelmänä integroiva kirjallisuuskatsaus ja yhteensä analyysissä on 10 aineistoa. Tuloksia kirjoittaessamme olemme törmänneet luettavuuden haasteeseen tekstiviitteiden osalta. Sinänsä tuo varmasti osaltaan kuuluu tutkimusmaailmaan, mutta mietimme silti, onko jotain keinoa ”helpottaa” luettavuutta? Jos Jamkin raporointiohjeen mukaan teemme, ei luettavuutta helpottavaa keinoa taida oikein olla.
Esimerkinä mietimme, voiko aineiston numerokoodata ja käyttää numerointia viitteissä?
Kollegan kysymys:
Onko Raportointiohjeen mukaan mahdollista merkitä kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineistona olevat artikkelit numeroin ja erottaa ne muista lähteistä?
Vastaus:
Olen veivannut tämän kysymyksen kanssa alitajuntaisesti monta työpäivää.
Numeroidut lähteet muiden lähdeviitteiden seassa?
Vastaus olisi heittämällä ’kyllä’, jos lähdeluettelossa ei olisi muita lähteitä kuin nuo kirjallisuuskatsauksen lähteet.
Mutta koska satavarmasti lähteitä on muitakin, näyttäisi kummalliselta, jos joidenkin lähdeviitteiden edessä on numero ja muiden ei ole.
Entä erilliset alaotsikot?
Entä jos Lähteet-pääotsikon alle tekisi kaksi erillistä alaotsikkoa: Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet ja Muut lähteet (tai vain Lähteet)?
Erillisten alaotsikoiden käyttäminen ei ole harvinaista. Joissakin tieteellisissä artikkeleissa tehdään juuri niin. Kollegani näytti minulle Hoitotiede-lehden artikkelia, jossa 1–26 numeroitua artikkelia listataan Alaotsikon ’Kirjallisuuskatsauksen aineistona käytetyt lähteet’ alla. Numeroimattomat lähteet ovat alaotsikon ’Muut lähteet’ alla. Artikkeli on:
Saukkonen, M., Viitala, A., Lehto, J. T. & Åstedt-Kurki, P. 2017. Syöpäpotilaan ja hänen läheisensä selviytymistä edistävät tekijät palliatiivisen hoidon aikana – systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Hoitotiede, 29, 3, 195–206.
Veikkaanpa, ettei Kielikeskuksen väki innostu alaotsikoista! JAMK kieltää tekemästä erillisiä alaotsikoita tyyliin Painetut lähteet, Verkkolähteet ynnä muita virityksiä. Tämä on täysin samantapainen tilanne.
Liitteen käyttö?
Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt julkaisut on perinteisesti ilmoitettu lähdeluettelossa, vaikka ne tässä tapauksessa ovat tutkimusaineistoa. Siinä mielessä liikumme raportoinnin harmaalla alueella verrattuna rapsaohjeeseen (luku 5.3):
Lähdeluettelossa mainitaan jokainen lähde, jota raportin tekstissä on käytetty. Tutkimusmateriaalia ei lähdeluettelossa mainita, vaan se esitetään tekstissä siinä kohdassa, joka käsittelee tutkimuksen toteutusta, aineistoa ja menetelmiä – –
But anyway, kirjaisin lähteet numeroimattomana lähdeluetteloon sen vuoksi, että kirjallisuuskatsauksessa (tietoperustassa) käytetyt lähteet ilmoitetaan kaikilla JAMKin koulutusaloilla lähdeluettelossa. Monet lukijat aloittavat tutustumisen uuteen julkaisuun vilkaisemalla kannen, sisällysluettelon ja lähdeluettelon. Lähteiden laatu on hyvin tärkeää, ja uskoisin, että tarkempaan analyysiin valitsemanne julkaisut ovat korkeatasoisia.
Mutta jos sen lisäksi haluaisin parantaa tulososion luettavuutta ja selkeyttä, voisin ajatella, että numeroitu lista voisi olla opparin liitteenä. Luettavuuden paraneminen todennäköisesti ilahduttaisi lukijoita ja ehkä kuvastaisi myös tietyllä tapaa tutkimuksellista otetta.
Mutta kannattaa sopia käytännöstä opparin ohjaajan/ohjaajien kanssa.