Gastroenterologia ja hepatologia -julkaisu Oppiportissa

Olen käyttänyt opparissa Duodecimin Oppiportista löytyvää Gastroenterologia ja hepatologia teosta. Huomasin, että teoksessa on eri tekijät eri luvuissa/artikkeleissa ja nyt olen solmussa, että miten ne merkataan oikein työhön. Pitääkö työhön siis merkata jokaisen yksittäisen artikkelin kirjoittaja ja lähdeluettelossa, missä teoksessa artikkeli oli?

Esimerkki: Sipponen, T. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. Toim. Färkkilä, M., Isoniemi, H., Kaukinen, K. & Puolakkainen, P. Duodecim. 3. uudistettu painos. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Sipposella ja muilla kirjoittajilla on monta artikkelia teoksessa, joita olen opparissani käyttänyt. Pitääkö jokainen yksittäinen artikkeli merkata noin tarkasti lähteisiin? Minulla on seitsemästä eri artikkelista käytettyä tietoa ja jokaisesta olen merkannut lähteisiin tuon koko yllä olevan rimpsun, mutta vaihtanut oikean kirjoittajan ja artikkelin nimen paikoilleen. Mielestäni se näyttää tyhmältä lähdeluettelossa, kun samoja asioita lukee seitsemään kertaan. Mutta voiko sille mitään? Onko jotain fiksumpaa tapaa merkata ne?

Vastaus (muokattu 26.3.19):

Ilmoita jokainen käyttämäsi lähde

Jokainen yksittäinen artikkeli on ilmoitettava lähdeluettelossa. Toimintatavalla on merkitystä mm. hyvän tieteellisen käytännön ja tekijänoikeus-asioiden kanssa.

Sinulla on oltava monia muitakin laadukkaita artikkeleita näiden lisäksi. Silloin tuohon kirjaan viittaavat lähdeviitteet hajaantuvat lähdeluettelossa eri kohtiin (tekijöiden sukunimien mukaisesti) -> niiden välille tulee muita lähdeviitteitä. Lähdeluettelo näyttää todennäköisesti ihan hyvältä.

Alan ammattilaiset käyttävät Oppiportin kirjoja perusteoksina työssään. Siinä mielessä on varmaankin ihan hyvä, että olet perehtynyt tähän julkaisuun.

Sama vuosi sama tyyppi – pienaakkoset apuun

Viestinnän ope Satu muistuttaa vielä, että saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut pitää erottaa toisistaan. Käytä pienaakkosia: Sipponen, T. 2018a. – – — Sipponen, T. 2018b. — jne. Tämä perustuu standardin SFS 5989 ohjeeseen.

Mihin järjestykseen keskenään saman tekijän samana vuonna tekemät julkaisut laitetaan lähdeluettelossa? Perinteinen tapa on ollut, ja se mainitaan myös Tutki ja kirjoita -opuksessa (2009 eli 15. – 16. painoksessa) sivulla 371:, että ”otsikko määrää sijoituksen”. Virallisemmat argumentit tälle käytännölle tulevat standardeista. SFS 5989:2012 (Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet) sanoo mm. että:

• ”Lähdeviitteet esitetään tekijöiden sukunimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.”
• ”Nimen jälkeen tulee julkistusvuosi, jonka perässä on tarvittaessa pienaakkonen.”

Aakkostus toteutetaan standardien SFS 4600:2000 (Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely) ja SFS-EN 13710:2011 (European ordering rules. Ordering of characters from latin, greek, cyrillic, georgian and armenian scripts) mukaisesti.

Huomasin, että kirjan sisällysluettelo näkyy avoimessa netissä Duodecimin verkkokaupassa. Teen sen avulla tähän esimerkin (Närästys ekaksi ja Refluksisairaus tokaksi, koska N on aakkosissa ennen R:ää):

Voutilainen, M. 2018a. Närästys, nielemisvaikeus ja rintakipu. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 25 – 34. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Voutilainen, M. 2018b. Refluksisairaus. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 25 – 34. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

(Ala)luvun sivunumerot ilmoitetaan lähdeviitteessä, kustantajan jälkeen silloin, kun kyseessä on painettu toimitettu julkaisu, jonka (ala)luvuilla on eri tekijät. Oppiportissa sijaitsevassa e-kirjassa näitä sivunumeroita ei kuitenkaan näyttäisi olevan, joten niitä ei silloin ilmoiteta.

Painos- ja kustantajan tiedot

Painostiedon voi lyhentää: 3. uud. p. Laita kustantajan tiedot painostiedon jälkeen -> Helsinki: Duodecim.

Hämmennystä toimittajien nimissä

Toimittajat voi jättää pois lähdemerkinnästä, jos heillä ei ole erityistä merkitystä lähdeviitteen kannalta – esimerkiksi todentamassa lähteen luotettavuutta tms. Jättäisin heidät pois. (Jos heidät merkkaa lähdeviitteeseen, on käytettävä suoraa sanajärjestystä: Toim. M. Färkkilä jne.).

Tässä tapauksessa poisjättäminen on todella perusteltua, sillä toimittajiksi ilmoitetaan milloin mitkäkin henkilöt.

• Kannessa: Färkkilä, Isoniemi, Kaukinen ja Puolakkainen
• Lukijalle-luvussa: Färkkilä, Heikkinen, Isoniemi ja Puolakkainen
• Finna.fi-tietokannassa: Färkkilä, Isoniemi, Heikkinen, Puolakkainen ja Arkkila
• Oppiportissa, ennen kuin klikkaan julkaisun auki, toimittajat: Färkkilä, Isoniemi, Heikkinen, Puolakkainen (ja lisäksi iiiso liuta kirjoittajia).

Julkaisun nimiösivu on kaikkein ratkaisevin, ensisijaisesti tieto otetaan kirjasta itsestään. Nimiösivu on eri kuin kansi. Mutta tässä julkaisussa ei sattumoisin ole nimiösivua, ainakaan e-kirjaversiossa.

Lähdeviite-esimerkit

Färkkilä, M. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien epidemiologia. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 504. Viitattu 13.3.2019. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Sipponen, T. 2018. Tulehduksellisten suolistosairauksien lääkehoito. Julkaisussa Gastroenterologia ja hepatologia. 3. uud. p. Helsinki: Duodecim, 520 – 528. Viitattu 5.11.2018. https://janet.finna.fi, Oppiportti.

Tummennetut sivut ja niitä edeltävät pilkut jätetään pois, jos kyse on e-kirjasta, koska kyseisessä e-kirjassa ei ole sivun numeroita, vaikka ne painetussa kirjassa ovatkin.

Oppiportissa olevassa e-kirjassa ei ole edes luvun numeroa, johon viitata, niin ei sitäkään silloin merkitä tekstiviitteeseen. Koska lähdeviitteessä on artikkeli yksilöity tarpeeksi hyvin, en käyttäisi tekstissä muuta kuin (Sipponen 2018) ja Färkkilä (2018).

Tekstiviitteet painettuun kirjaan: Tekstiä tekstiä tekstiä (Sipponen 2018, se sivu johon viittaat). Tekstiä tekstiä tekstiä (Färkkilä 2018, se sivu johon viittaat).