Suuntaava harjoittelu
Hei! Olen 4 vuoden opiskelija kestävän gastronomian alalla. Suuntaavaan harjoitteluni halusin tehdä itselleni uudenlaisessa työympäristössä ja -yhteisössä. Onnekseni pääsin mukaan osaksi JAMK:n työryhmää Ikäruoka 2.0 -hankkeen parissa. Hanke on Terveyden ja hyvinvointilaitoksen rahoittama, ja muut kumppanit olivat XAMK sekä Gery ry. Hankkeen tavoitteena oli luoda uusia toiminta- ja palvelumalleja liittyen ikäihmisten ruokailuun.
JAMK:n yksi pää toiminta-alue on vahva osallistumien erilaisiin Tutkimus ja kehitys toimiin. Vuonna 2020 vireillä oli 152 erilaista hanketta yhdessä 790 kumppanin kanssa erityisesti seuraavilla alueilla: biotalous, monialainen kuntoutus, sovellettu kyberturvallisuus, automaatio ja robotiikka, matkailu sekä uudistuva oppiminen. Osallistumalla aktiivisesti niin toimintaympäristön tai kansallisesti tärkeiden asioiden tutkimiseen ja kehittämiseen JAMK saumattomasti liittää korkeakouluopetuksen työelämään, sekä samalla tarjoaa palveluita itse työelämän hyödyksi ja avuksi.
Ikäruoka 2.0 hankkeessa JAMK keskittyi Jyväskylän keskusta-alueen palveluidin ikäihmisen näkökulmasta. Hanke aloitettiin keräämällä tietoa niin kohderyhmän tarpeista ja toiveista sekä kartoittamalla itse palveluita. Oma osuuteni liittyi lounas- ja ruokaravintoloiden havainnointiin ikäihmisen silmin. Havainnointi oli mielenkiintoista ja avartavaa. Tekee hyvää asettua täysin toisenlaisessa elämän tilanteessa olevan asemaan ja tutkailla itselle tuttuja asioita heidän kauttaan.
Hankeen merkittävyys on suuri. Ikääntyneiden määrä kasvaa koko ajan, mutta tarjolla olevat palvelut eivät vastaa tarpeita, joita heillä on. Ikääntyneet nähdään helposti yhtenäisenä massan, vaikka heitä lopulta on monenlaisella toimintakyvyllä sekä erilaisilla tarpeilla. Hankkeen tavoitteena oli kerätyn tiedon sekä yhdessä kehitysryhmien kanssa käytyjen keskusteluiden pohjalta kehittää pilottikokeilut uusista mahdollisista palveluista. Tutkimisen ja kehittämisen alla olivat niin ravintola-, kauppa-, ohjaus- sekä koulutuspalvelut, jotta tulevaisuudessa palveluntarjoajien olisi helpompi tarjota kohderyhmälle sopivia asioita samalla huomioiden hyvä ravitsemus, toimintakyky ja sosiaalinen kanssakäyminen.
Hanketyö oli mielenkiintoista. Ensin oli tärkeää hahmottaa kokonaisuus sekä sisäistää koko jo kerätty materiaali. Vaikka pääsin tekemään vain yhtä osiota koko 2,5 kestäneessä hankkeessa, koin tehtävät merkityksellisiksi. Aineiston keruu ja etenkin kerätyn tiedon jäsentely ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan oikeasti toteuttaa uutta ja merkityksellistä. Ilman dataa, suunnittelutyö olisi arvailua tai omien fiiliksien mukaan etenemistä. Joten yhteenvetona voisi todeta; tutkiminen on perustus uuden ja kestävän kehittämiselle!
Teksti: Taru Lyytinen