XR-kokeiluilla uusia mahdollisuuksia luoville aloille 

Pyysin keväällä Helsingin yliopistolta tohtori Jukka Häkkistä vierasluennoitsijaksi Jamkin pelialan opiskelijoiden Cross Reality –opintojaksolle. Häkkinen on tutkijana Psykologian ja logopedian osastolla, jossa hän tutkii muun muassa immersiota ja simulaatiosairautta. Hänen varsin vaikuttavaan ansioluetteloonsa lukeutuu myös työskentely tutkijana Nokialla innovaatioiden parissa, jotka ovat vielä tänä päivänä näkyvillä Microsoft Hololens MR-lasien tekniikassa. Luento oli mainio opiskelijoille, jotka…

Jatka lukemista
Revanssi-hankkeen työpaja 6.4.2022 kuva Santeri Halonen

Ensiaskeleita kehitystyöhön – voiko asiakaspalvelukokemusta suunnitella?

Mieleenpainuva asiakaspalvelukokemus rakentuu paloista Milloin olet viimeksi ollut lähes ymmyrkäisenä saamastasi hyvästä asiakaspalvelusta; koit että kaikki sujui, sinut kohdattiin ja sait enemmän kuin odotit? Uskotko, että saat luotua tällaisen tunteen asiakkaillesi? Asiakaspalvelukokemus rakentuu monista tekijöistä, jotka vaikuttavat kokonaiskokemuksen muodostumiseen. Näistä pienistä ja suurista paloista syntyy asiakaspalveluprosessi, jonka jokainen vaihe on tärkeä huomioida ja suunnitella asiakkaan…

Jatka lukemista
Peliala oli yksi COVID-19-pandemian selviytyjistä -artikkelikuva Kalle Reijonkari, värit ja valot, kuvaaja Tiina Savallampi

Peliala oli yksi COVID-19-pandemian selviytyjistä – mitä muut luovat alat voisivat oppia pelialalta

Luovien alojen määrittäminen on vaikeaa, koska ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan sekä uutta liiketoimintaa syntyy jatkuvasti liittymäpinnoille, joissa eri toimialat ja osaamisalueet kohtaavat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luoviin aloihin luetaan muun muassa erilaiset audiovisuaaliset tuotannot, peliala, esittävät taiteet, muotoilu, elämyspalvelut kuten matkailu ja viestintäala. (Wikipedia 2020.) Kaikkia luovia aloja yhdistävät ehkä totutuista tavoista ja…

Jatka lukemista
Esa Saarinen luennoimassa Jamkilla 23.3.2022 kuva Venla Saarelainen Jamk

Systeemiälyä työyhteisön arkeen

Kevään aikana olemme Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa syventäneet osallistujayritysten ymmärrystä systeemisestä johtamisesta. Yritysten arjessa tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden lisäksi järjestimme Systeemiälyä työyhteisön arkeen -työpajan, johon saimme vieraaksi itse systeemiälymaestron, Esa Saarisen. Omassa osiossaan Esa keskittyi puhumaan inhimillisyydestä ja siitä, miten paras meissä voisi toteutua entistä paremmin. Blogissa käytetään systeemiälyn viitekehystä (Törmänen, Hämäläinen & Saarinen, 2016). Sisältö mukailee…

Jatka lukemista
Valmentavalla johtamisella positiivista kierrettä työhön kuvituskuva

Valmentavalla johtamisella positiivista kierrettä työhön

Systeemiajattelun mukaisesti organisaatiot koostuvat useista eri systeemeistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Systeemiälyllä viitataan ajattelu- ja toimintamalleihin sekä asenteisiin, joiden myötä inhimillinen potentiaali saadaan paremmin esiin ja ihmiset voivat paremmin. Systeemiälykäs henkilö tai -organisaatio osaa havainnoida toimintaympäristöään kokonaisvaltaisesti, huomioida ajattelussaan useita näkökulmia ja toimia toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa. (Saarinen & Hämäläinen, 2004.) Systeemisellä johtamisella tavoitellaan kokonaisuuksissa…

Jatka lukemista
Kuva 1 Pandemian jälkeinen matkailu

Pandemian jälkeinen matkailu: oivalluksia ICTR22 -konferenssin osallistumisesta

Osana Value-hanketta (Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value), n.d.) osallistuimme Portugalissa vuosittain (5.) järjestettävään International Conference on Tourism Research 2022 -konferenssiin (ICTR 2022), joka järjestettiin Polytechnic of Porton matkailuyksikön (International, n.d.) toimesta ja hybridimuotoisena. Konferenssisarja aloitettiin Suomessa vuonna 2018 Jamk:n järjestämänä. (ICTR Future and Past, n.d.) Tänä vuonna esittelimme selvitystyöstämme osaa vapaaehtoismatkailun potentiaalista Keski-Suomessa (Röntynen & Tunkkari-Eskelinen…

Jatka lukemista
Onko konferenssimatkailu tullut tiensä päähän -blogin pääkuva

Onko konferenssimatkailu tullut tiensä päähän?

Uutta normaalia odottaessa konferenssien hybriditoteutusten laatuun on kiinnitettävä huomiota ja toteutuksen lisäarvoa olisi kehitettävä. Osallistuimme Portugalissa International Conference on Tourism Research 2022 -hybridikonferenssiin (ICTR 2022) fyysisesti läsnä olevana työparina Polytechnic of Porton matkailuyksikön (International, n.d.) kampuksen tiloissa. Oli hienoa tavata kollegoja eri puolelta maailmaa livenä ja yhdessä totesimme sen olevan lisäarvo viimevuotisten webinaarien jälkeen. Nostalgisesti…

Jatka lukemista
Mikä on senioreille tärkeää ruokaravintolan valinnassa -artikkelikuva kuva Xamk

Mikä on senioreille tärkeää ruokaravintolan valinnassa?

Seniorit ravintoloiden asiakkaina Väestö ikääntyy, ja seniorit ovat tulevaisuuden kaupunkikeskustojen yhä kasvava väestönosa (mm. Heikkinen ym. 2006). Tämän päivän ja tulevaisuuden seniorit ovat aiempia sukupolvia hyväkuntoisempia, aktiivisempia ja osallistuvampia yhteiskunnan jäseniä, mutta toisaalta myös senioreiden joukossa tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Heterogeenisyys onkin lisääntynyt (mm. Taipale 2017) ja se vaikuttaa ostokäyttäytymiseen: eniten ravintoloissa ruokailevat ne…

Jatka lukemista
Value-hanke Lisättyä todellisuutta verkossa vapaaehtoismatkailun avuksi -artikkelin pääkuva Pixabay

Lisättyä todellisuutta verkossa vapaaehtoismatkailun avuksi

Keski-Suomesta vapaaehtoismatkailun kärkimaakunta (Value) -hankkeessa toteutettiin WebAR-pohjainen vapaaehtoismatkailukartta, jossa käyttäjälle esitetään AR-teknologioiden avulla karttakuvan päällä digitaalista informaatiota vapaaehtoismatkailusta. AR-kartta avataan osoittamalla mobiililaitteen kameralla karttakuvassa olevaa QR-koodia. Koodin luettuaan käyttäjälle aukeaa verkkosivu, joka sisältää WebAR-sovelluksen. Kun käyttäjä osoittaa mobiililaitteensa kameralla karttakuvaa, aukeaa digitaalinen AR-kartta karttakuvan päälle. Sovellusta voi testata itse skannaamalla alla olevasta karttakuvasta QR-koodin. Mikä…

Jatka lukemista
Onko meillä kaikilla velvollisuus tehdä työtä - tai edes oikeus -artikkelin pääkuva Suvi Geier Jamk

Onko meillä kaikilla velvollisuus tehdä työtä – tai edes oikeus?

Kun kysyt työssäkäyvältä ystävältäsi, mitä työ hänelle merkitsee, saatat ensimmäisenä kuulla vastauksen ”toimeentuloa”. Elinkeinoasiain valtuuskunta (EVA) toteutti vuonna 2019 Arvo- ja asennetutkimuksen, jonka yhtenä osa-alueena kartoitettiin ansiotyön merkitystä suomalaisille. Vaikka lähes puolelle vastaajista työ merkitsi vain keinoa toimeentulon hankkimiseksi, muitakin tärkeitä merkityksiä nousi esiin. Yli puolet vastaajista piti tärkeinä työn tuottamina merkityksinä yhteiskunnallista velvollisuuden hoitamista,…

Jatka lukemista