Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Avainsana-arkistot: otsikot

Oikein muotoiltu taulukko

Miten tehdään oikein muotoiltu taulukko?

Vastaus:

Taulukot ovat kivoja! Suurin osa suomalaisista taitaa olla kanssani samaa mieltä. Olemme intohimoista taulukkokansaa.

Luulisinpa, että taulukoiden muotoiluun vaikuttaa eniten tutkimustehtäväsi. Taulukon riveille ja sarakkeille tulee yleensä sellaisia asioita, joita opparintekijä haluaa opinnäytetyössään selvittää. Usein tilastoanalyysiohjelmilla (esim. SPSS) tulee tietyllä tavoin muotoiltuja taulukoita, mikä voi olla hyvä apu monelle opparintekijälle.

Taulukoiden tekemiseen ohjeistetaan esimerkiksi Kanasen Jorman opinnäytetyö-oppaissa ja Tutki ja kirjoita -kirjassa. Ne saat käsiisi suuntaamalla kulkusi JAMKin lähimpään kampuskirjastoon. Jos eivät siis satu olemaan lainassa. Minkä jutun voi tarkistaa Janetista.

Taulukkoa käytetään kirjallisen tekstin havainnollistamisessa. Siinä voi tiivistää napakasti sen, mitä muuten joutuisi selostamaan sivukaupalla. Tekstissä on sitten helppo kertoa keskeiset johtopäätökset taulukon antamasta, yleensä lukuhin (numeroihin) liittyvästä tiedosta.

Taulukkoon viitataan tekstissä joko ihan sanoina (”Taulukosta 4 selviää, että … ”) tai katso-viittauksella (ks. taulukko 4). Joskus opiskelijat ajattelevat, että tuloksina voi esittää taulukon toisensa perään ilman, että niitä sen kummemmin referoi (selostaa, kuvailee) tekstissä. Lukijalle sellainen on tyrmäävää informaatiotulvaa. Joten vaikka taulukko tiivistääkin numerotietoja, on taulukoiden antamasta tiedosta kuitenkin pääasiat kerrottava myös tekstissä. Kerro siksi pääasiat, mutta vain pääasiat. Jätä lukijalle kiinnostus tutkia taulukkoasi tarkemmin ja vakuuttua, että tekisi itsekin samanlaisia tulkintoja siitä kuin sinäkin.

(Paitsi jos jokin yksityiskohta on todella merkittävä asia: silloin siitä kannattaa kertoa myös tekstissä, vaikka muuten tekstissä ei selosteta taulukon yksityiskohtia.  Näin on esimerkiksi silloin, kun tulos poikkeaa tässä asiassa oleellisesti kaikista aiemmista tutkimuksista.)

Taulukon on oltava lukijaystävällinen: tarpeeksi yksinkertainen ja selkeä. Siinä on rivejä ja sarakkeita. Ne otsikoidaan/nimetään täsmällisesti ja kokonaisin sanoin. On myös päätettävä, mihin kohtiin viivat laitetaan näkyviin.

Taulukolle annetaan naseva nimi (taulukkoseloste, taulukon otsikko) ja taulukko numeroidaan. Taulukon nimi läimäistään taulukon yläpuolelle. Taulukon nimi kirjoitetaan ihan tavallisesti, ei tikkukirjaimin. Jos taulukko on lainattu, lähde mainitaan.

Taulukot numeroidaan systemaattisesti ja juoksevasti läpi koko työn: Taulukko 1, Taulukko 2 jne.

Raportointiohjeessa kerrotaan nämä asiat ja hommaa yritetään havainnollistaa kuviossa 5. Kyseinen neuvo löytyy osoitteesta http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/5-visuaalinen-havainnollistaminen/.

Kaksiulotteisesta taulukosta käytetään myös ilmaisua matriisi.

Kolmen tason otsikoita

Eräässä oppariseminaarissa puhuttiin kolmannen asteen otsikoista, että niitä ei saisi käyttää. Miten asian laita on? Omasta mielestäni ne selkeyttävät ja pitävät lukijan ajan tasalla. Tarkoitan tätä:

4.2 Opinnäytetyön alkuosa ………………………………………………………………………. 11

4.2.1 Kansilehti ………………………………………………………………………………….. 11
4.2.2 Kuvailulehti ……………………………………………………………………………….. 11
4.2.3 Sisällysluettelo……………………………………………………………………………. 13

Vastaus:
Niitä voi käyttää. Ne ovat täysin sallittuja. Raportointiohjeessa on esimerkki sisällysluettelosta (kuvio 3), jossa kolme otsikkotasoa on käytössä.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ne usein selkeyttävät lukijalle opparissa kerrottavaa “tarinaa”. Usein niillä on merkitystä myös kirjoittajalle itselleen, sillä hänen voi olla helpompaa arvioida, eteneekö teksti loogisesti.

Mutta tietty toisen ja kolmannen tason otsikoita on käytettävä vain silloin, kun se on perusteltua.

Neljännet, viidennet jne. otsikkotasot ovat kuitenkin liikaa. Ne ovat aika yleisiä teknisellä alalla, olen nähnyt niitä esimerkiksi käyttöohjeissa.

Ovatko uutissivujen tuottajat tekijöitä?

Ensimmäinen kysymykseni koskee tätä uutista: http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu. Kirjoittajan nimeä ei uutisessa ole mainittu, mutta näyttäisi siltä, että tieto on peräisin MTV:ltä ja STT:ltä. Lisäksi koko sivun alalaidassa on ilmoitettu, että kyseisten Viihde- sivujen vastaava tuottaja on Heli Ruotsalainen ja tuottaja Kimmo Heikkinen. Merkitäänkö tämän lähteen kirjoittajaksi lähdeluetteloon MTV-STT, Heli Ruotsalainen ja/tai Kimmo Heikkinen vai käsitelläänkö kyseinen lähde lähteenä ilman tekijää (eli lähdeluetteloon ilmoitetaan uutisen nimi)?

Toinen kysymykseni koskee näitä sivustoja: http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta ja http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/. Näidenkään sivustojen kohdalla ei ole ilmoitettu tekijää, joten kannattaisiko lähdeluetteloon merkitä tekijäksi “Kaupan liitto” ja “Kesko Oyj” vai pelkästään sivustojen nimet “Tietoa kaupasta” ja “Toimialat”?

Vastaus ekaan kysymykseen:
Olet oikeilla jäljillä, kun kerrot, että kirjoittajan nimeä ei löydy. Tuottajat ovat vasta toissijaisia tekijöitä, kuten suomentajat yms. Tätä tukee sekin fakta, että uutinen on napattu STT:n uutistuotannosta.

Koska et tiedä jutun kirjoittajaa, aloita lähdemerkintä uutisen nimellä:

Anu Saagim viihdeportaalin luotsaajaksi. 2008. Uutinen 12.2.2008 MTV3.fi-sivun viihde-osiossa. Viitattu 7.10.2011. Http://www.mtv3.fi/
viihde/uutiset/muut.shtml/610639?saagim_anu
.

Vastaus tokaan kysymykseen:
JAMKissa tekijäksi ilmoitetaan vain henkilötekijät, ei yritykset tai muut organisaatiot. Koska henkilötekijää ei tiedetä, aloita lähdemerkintä taas otsikolla.

Kaupan liiton sivulla en näe mistään, milloin kyseiset sivut on päivitetty, joten julkaisuvuodeksi tulee n.d. (Laitoin äsken Kaupan liitolle pyynnön päivityspäivämäärän näkymisestä, katsotaan miten käy.) Keskon sivulla päivitysaika näkyy selvästi.

Kauppa on yhteiskunnan elämän rytmittäjä. n.d. Artikkeli Kaupan liiton sivuilla. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kauppa.fi/tietoa_kaupasta.

Toimialat. 2011. Ryhmittely Kesko Oyj:n sivuilla. Julk. 22.7.2011. Viitattu 7.10.2011. Http://www.kesko.fi/fi/Kesko-yrityksena/Toimialat/.

Taulukko- ja kuvioselosteiden paikat

Miksi taulukon seloste on taulukon yläpuolella, mutta kuvion seloste kuvion alapuolella?

Vastaus: Taulukon seloste tosiaankin on taulukon yläpuolella ja kuvion seloste (“kuvateksti”) kuvion alapuolella.

Hirsjärven ym. (2009, 325) mukaan ”käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta”. Taulukothan ovat yleensä täynnä numeroita. Kuvioista sen sijaan pitäisi pyrkiä tekemään niin havainnollisia ja yksiselitteisiä, että lukija ymmärtää ne oikeastaan ilman selostettakin.

Kansainvälinen standardi (ISO 7144) vuodelta 1986 määrittelee nämä paikat jämptisti ilman perusteluja:

“The caption of a table shall appear above the table and after the Arabic numeral assigned to it. – - The legend of an illustration shall be placed below the illustration – - after the Arabic numeral assigned to it.”