Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Avainsana-arkistot: referointi

Viitalan tulkinta Ellingeristä

Riitta Viitalan kirjassa osaamisen johtaminen esimiestyössä viitataan moneen eri lähteeseen. Esim. “Esimiehen oma esimerkki on havaittu merkittäväksi … (Ellinger ym. 1999).”

Jos tahdon lisätä opinnäytetyöhöni tuon lauseen asiasisällön, kuinka minun tulee siihen viitata tekstissä?

Pitääkö minun aina aloittaa: Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
Vai voinko kirjoittaa: Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Vai voinko olla kokonaan viittaamatta Ellingeriin ja lisätä lauseen perään (Viitala 2005, 25)?

Sama tapa pätee varmasti myös pidempiin kuin yhden lauseen viittauksiin? Tämä on vaikeaa, koska monessa kirjassa viitataan jatkuvasti toisiin teoksiin ja tuntuu, että omasta tekstistä tulee kovin vaikea lukuista kun kokoajan pitäisi kertoa kenen mukaan kuka kertoi jostain asiasta jotain.

Vastaus:
Jos mahdollista, käytä alkuperäislähteitä. Varsinkin jos noita Ellingereitä on tuppautumassa tekstiin jatkuvalla syötöllä, etsi Ellinger käsiisi.

Kun viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin tuloksista, kyseessä on toissijainen viittaus. Raportointiohjeessa kerrotaan tällaisesta tapauksesta näin:

Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.

Sinun on siis viitattava Viitalan teokseen. Ellingerkin on mainittava, sitä ei voi jättää kertomatta.

Mielestäni asian voi aivan hyvin kertoa monella eri tavalla:, sekä pitkissä että lyhyissä referoinneissa:

a) Viitalan (2005, 25) mukaan Ellinger (1999) kertoo esimiehen oman esimerkin…
b) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (ks. Viitala 2005, 25).
c) Ellingerin (1999) mukaan esimiehen oma esimerkki… (Viitala 2005, 25).

Näistä opparisi lukija kyllä ymmärtää, että viittaat Viitalan tulkintaan Ellingerin ajatuksista.

ks. = katso / katso tarkemmin

Kirjoittajan nimi kappaleen alussa – entä lopussa?

Tarvitseeko lähdettä mainita vielä kappaleen lopussa, jos alussa sanotaan että manningin mukaan (1999), mutta sen jälkeen tulee vielä toinen tai monta lausetta kuten:

“Manning ym. (1999) ovat puolestaan osoittaneet tutkimuksessaan sekä hengityksen vitaalikapasiteetin (FVC) että uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) vähentyvän siirryttäessä puoli-istuvasta asennosta oikealle tai vasemmalle kylkimakuulle. Puoli-istuvassa asennossa keuhkojen tilavuus ja kapasiteetti ovat maksimissaan, mutta tässä asennossa nukkuminen ei ole unen laadun kannalta suositeltavaa. (Manning ym. 1999, 456.)”

Vastaus:
Joo, tarvii. Raportointiohjeessa ohjeistetaan, että ensiksi mainitaan kirjoittajan nimi referoinnin alussa ja lopussa ilmoitetaan lähde suluissa. Tässä esimerkki suoraan raportointiohjeesta:

Lapsen kuntouttavan arjen merkitystä korostaa puolestaan Sipari. Hänen mukaansa lapsen hyvään elämään kuuluvat omatoimisuustaidot, itsenäisyys, mielekäs tekeminen ja osallistuminen. Ensisijaista on kuntoutuksen kytkeminen kodin, päiväkodin ja koulun toimintaan. Harrastukset, koulu ja terapia tukevat tällöin toisiaan. (Sipari 2008, 68–70.)

Jos viittaat yhtäjaksoisesti samaan lähteeseen, käytä lyhenteitä mt. (mainittu teos) tai mts. (mainitun teoksen sivulla/sivuilla).

Suomenkielinen lähde enkunkielisessä opparissa

Kirjoitan opparia englanniksi ja mietin, että jos käytän lähteenä suomalaista kirjallisuutta niin miten sen ilmoitan lähdeluettelossa. Eli onko ongelmaa jos olen kääntänyt tekstin englanniksi? Ja pitääkö minun jotenkin erikseen ilmoittaa, että alkuperäinen teksti on suomeksi? Entä kuvailulehtinen teenkö sen suomeksi ja englanniksi?

Vastaus:
Ei ole ongelmaa, vaikka käännät tekstin englanniksi. Opiskelijat referoivat päivittäin englanninkielistä kirjallisuutta suomenkielisissä oppareissaan. Miksipä sitten eivät suomenkielistä kirjallisuutta enkunkielisissä oppareissaan?

Lähdeviitteestä lukija ymmärtää, että kyseessä on suomenkielinen julkaisu. Jos haluat kääntää julkaisun nimen lähdeluettelossa se on täysin hyväksyttyä. Jos käännät sen, voit tehdä kuten tässä enkunkielisen raportointiohjeen esimerkissä:

Karjalainen, H. 2009. Jämsäläinen kylmägeeli viilentää ympäri Eurooppaa. (Ice gel from Jämsä cools Europe.) Keskisuomalainen 3 March 2009. Accessed on 15 April 2009. Http://www.jamk.fi/kirjasto, Nelli Portal, Keskisuomalainen Archive.

Jos opiskelet enkunkielisessä koulutusohjelmassa, enkunkielinen kuvailulehti on pakollinen. Useat koulutusohjelmat vaativat myös, että ainakin suomenkieliset opiskelijat tekevät suomenkielisenkin kuvailulehden. Suosittelen, että myös sinä teet sen. Silloin suomenkieliset tiedonhakijat löytävät työsi helpommin, jos ovat kiinnostuneita samasta aihepiiristä.

Julkaisun referointi peräkkäisissä kappaleissa

Jos jostain lähdemateriaalista on tekstiä vaikkapa kolmen kappaleen verran, niin laitetaanko lähdeviite jokaisen kappaleen perään vaiko sen viimeisen kappaleen?

Vastaus:

Oletan, että et tarkoita suoraa lainausta (sitaatti), vaan referoit jotain kirjaa tai artikkelia yhtäjaksoisesti kolmessa peräkkäisessä tekstikappaleessasi.

Ilmoita lähde jokaisessa kappaleessa. Muuten lukija luulee, että kerrot on omia ajatuksiasi.

Jos kyseessä on vain yksi ja sama lähde, voit käyttää lyhennettä “mts.” eli “mainitun teoksen sivulla”. Jos lähde on esimerkiksi nettilähde, jossa ei ole sivunumerointia, voit käyttää lyhennettä “mt.” eli “mainittu teos”. Lyhenteet ovat Kielikeskuksen lyhenneluettelossa (ks. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149).

Esimerkiksi näin:

Tästä alkaa ensimmäinen tekstikappale. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. (Perttula 2011, 9.)

Tästä alkaa toinen tekstikappale. Tekstiä tekstiä tekstiä. Tekstiä tekstiä tekstiä. Jne. (Mts. 31 – 32.)