Markkinoinnin opetus murroksessa – yritysyhteistyöllä eteenpäin
Monissa yrityksissä tiedostetaan, että markkinoida pitäisi. Kuitenkin erityisesti pienemmissä yrityksissä saatetaan kokea, ettei markkinointiin jää tarpeeksi aikaa liiketoiminnan arjessa. Ehkä osaamistakaan ei ole riittävästi, jolloin digitaalinen markkinointi kaikkine kanavineen ja työkaluineen voi tuntua liian suurelta haasteelta. Tämä haaste on ollut todellisuutta monessa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä jo vuosia, eikä tilanne ole viime aikoinakaan juuri muuttunut (Lipiäinen & Karjaluoto, 2012; Aaltonen, 2017). Samalla korkeakouluissa tuskaillaan, miten opettaa digimarkkinointia (Crick & Crick, 2021; Suutari, 2021; Sánchez-Fernández, Montoro-Ríos & Horcajadas, 2021), kun markkinoinnin teknologiat, ohjelmistot, sovellukset ja työkalut muuttuvat niin nopeasti ja niiden kirjo on valtavan laaja (Diaz, Águeda, Rocío & Martín-Consuegra, 2022).
Tulevaisuuden digiexperteiksi yritysyhteistyön avulla
Markkinoinnin muutosvauhdissa keskeistä on, että myös opettajilla olisi aikaa ja keinoja jatkuvaan oman osaamisen päivittämiseen. Osaamisen lisäksi myös opetusympäristöjen tekniset vaatimukset lisensseineen tuottavat päänvaivaa opetuksen järjestämisessä. Näitä haasteita ratkotaan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Future Digiexperts (FUDIX) -hankkeessa, jonka tavoitteena on konseptoida sellainen markkinoinnin opetusympäristö, jossa opiskelijoille voidaan tarjota heidän tarvitsemaansa ajantasaista käytännön osaamista ja jonka avulla voidaan ratkoa yritysten markkinointiin liittyvää osaamis- ja aikapulaa.
Hankkeessa järjestettiin syksyllä 2022 kaksi ideointi- ja konseptointityöpajaa, joiden tavoitteena oli tuottaa lisäymmärrystä oppimisympäristön konseptointiin. Työpajoihin osallistui edustajia keskisuomalaisista pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Oman asiantuntemuksensa työpajoihin toivat myös digimarkkinointitoimistojen ja ammattioppilaitos Gradian asiantuntijat.
Pitkäkestoisella yhteistyöllä kohti tuloksia
Työpajojen tuloksena todettiin, että yritykset toivovat ajallisesti pitkäkestoista yhteistyötä, jotta opiskelijat ja heidän osaamisensa tulee tutuksi yritykselle. Tämä mahdollistaisi markkinoinnin strategisenkin kehittämisen, jota varsinkin pienemmissä yrityksissä kipeästi kaivataan (Lahtinen, Pulkka, Karjaluoto & Mero, 2022). Tällaiset yhteistyöprojektit voisivat rakentua esimerkiksi tiettyjen sesonkien ympärille, jolloin sesonki tarjoaisi projektiin sisällön ja toisaalta myös ajoituksen. Sesonkien hyödyntäminen mahdollistaa myös tekemisen ajoittamisen ja ennakoinnin. Vaikka markkinointi ympärillä muuttuukin, niin sentään joulu tulee joka vuosi samaan aikaan.
Aiemmin on tunnistettu sekin, että markkinoinnin tarpeet, strategiat ja käytänteet voivat vaihdella suuresti eri yrityksissä (Lahtinen ym., 2022). Yhdelle yritykselle keskeisin ponnistus voi olla esimerkiksi nettisivujen tai Facebook-sivujen luonti, kun taas toinen kaipaa jo edistyksellisempää someauditointia tai data-analytiikkaa. Konseptoinnissa tämä tulee huomioida tunnistamalla ja kuvaamalla opetussisältöjen ja yhteistyöprojektien tavoitteet ja niiden yhteneväisyydet ja eroavaisuudet.
Kun yritysten markkinoinnin tarpeet vaihtelevat, niin yhtä lailla myös opiskelijoiden markkinointiosaaminen ja kyky tuottaa lisäarvoa yrityksen liiketoiminnalle vaihtelee. Siksi opiskelijan riittävä perehdyttäminen yrityksen kulttuuriin, toimintatapoihin ja ylipäätään liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin on ratkaisevan tärkeää. Toisaalta varsinkin yksittäisiä opintojaksoja koskevissa yhteistyöprojekteissa tulisi muistaa, että lopputulosta tärkeämpää voikin olla mahdollisuus tutustua opiskelijaan ja toisaalta myös mahdollisuus toimia yhteistyössä korkeakoulun kanssa ja siten saada myös korkeakoulun verkostot yrityksen hyödyksi. Kun tunnemme toisemme molemmin puolin, seuraavissa yhteisissä toimissa, esimerkiksi harjoittelussa tai opinnäytetyöprojektissa, voidaan jo lopputulokseltakin odottaa enemmän lisäarvoa.
Käsitteellistäminen ja soveltaminen osana oppimista
Markkinoinnissa, tai muillakaan korkeakoulujen opintoaloilla, opiskelijan oppiminen ei voi olla pelkkää käytännön tekemistä. Mukana on aina oltava myös käsitteellinen osaaminen (Crick & Crick, 2021; Euroopan Unioni, n.d.), jotta korkeakoulutukselta vaaditut oppimistavoitteet täyttyvät. Markkinoinnissa tällaista käsitteellistä osaamista ovat esimerkiksi liiketoiminnan ja markkinoinnin strategiat. Käsitteellistämisen tavoite on, että opiskelija ymmärtää miksi asioita tehdään, jolloin se mahdollistaa oppimisen myös silloin, kun toimintaympäristö vaihtuu tai kun käytettävät työkalut muuttuvat. Toisin sanoen, kun opiskelija on oppinut käsitteelliset termit ja asiaan liittyvän teorian, hän saa valmiudet soveltaa oppimaansa erilaisten liiketoimintavaatimusten mukaisesti. Tällainen teorian soveltaminen ja toisaalta käytännöllisen osaamisen käsitteellistäminen tapahtuvatkin usein vuorotellen tai samanaikaisesti (Tynjälä, Virtanen & Helin, 2020). Käsitteellistäminen tai soveltamaan oppiminen eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan sitä on tuettava, opettajajohtoisesti tai muulla tavoin. Siksi oppimisympäristössä tulisikin olla rakenteita tai käytänteitä, joissa käsitteellistämistä ja soveltamista tehdään ohjatusti.
Kaiken kaikkiaan, FUDIX-hankkeessa konseptoitavan oppimisympäristön on vastattava monenlaiseen tarpeeseen, kun vaatimuksia, sidosryhmiä, näkökulmia, tarpeita ja toimijoita on niin monia. Hankkeen tuloksia raportoidaan FUDIX-hankeblogissa, jossa myös tässä artikkelissa kerrotuista työpajoista on kirjoitettu: Markkinoinnin oppimisympäristön monet muodot. Hankkeen lopulliset tulokset julkistetaan vuoden 2023 aikana.
Kirjoittaja Riikka Ahlgren (KTT) työskentelee digiliiketoiminnan lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. FUDIX-hankkeessa Riikka toimii asiantuntijana, jonka erityisaluetta on konseptointiosaaminen ja tietojärjestelmätuntemus. Riikka on aloittanut hankkeessa syksyllä 2022.
Artikkelin kuvituskuva on luotu DALL-E2 -tekoälyllä (https://openai.com/dall-e-2/) artikkelin asiasanojen avulla.
Lähteet
Aaltonen, H. 2017. Monikanavainen markkinointi Pk-yrityksissä. Tutkimuksia ja käytännön ohjeita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun julkaisu.
Crick, J. M., & Crick, D. (2021). Teaching marketing to non-marketing majors: Tools to enhance their engagement and academic performance. Teaching marketing to non-marketing majors. Education & Training, 63(6), 833-851. https://doi.org/10.1108/ET-02-2021-0038
Diaz, E., Águeda Esteban, Rocío, C. V., & David Martín-Consuegra Navarro. (2022). Digital tools and smart technologies in marketing: A thematic evolution. International Marketing Review, 39(5), 1122-1150.
Euroopan Unioni. Kahdeksan EQF-tason osaamiskuvaukset. europass. Haettu 2.12.2022 osoitteesta https://europa.eu/europass/fi/description-eight-eqf-levels
Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H., & Mero, J. (2022). Digimarkkinointi: Luo strategia, vie se käytäntöön, myy enemmän. Alma Talent.
Lipiäinen, H. & Karjaluoto, H. (2012). Digitaalinen markkinointi keskisuomalaisissa yrityksissä – tutkimusraportti. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun julkaisusarja 189/2012
Sánchez-Fernández, J., Montoro-Ríos, F. J., & Arias Horcajadas, M. I. (2021). Evaluation of the work-integrated learning methodology: Teaching marketing through practitioner experience in the classroom. Mathematics, 9(17), 2164.
Suutari, O. (2021). Saimaan tiimiyrittäjäakatemian markkinoinnin digityökalujen opetusmenetelmien kehittäminen. AMK-Opinnäytetyö. LAB-Ammattikorkeakoulu.
Tynjälä, P., Virtanen, A. & Helin, J. Työelämäpedagogisia malleja. (2020). Teoksessa Virtanen, A., Helin, J. ja Tynjälä, P. (toim.) Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Vaasa.