Kuvituskuvassa kaksi miestä istuu vastakkain tuoleilla, etualalla oleva tekee muistiinpanoja vihkoon.

Uraohjaus työnhakijan ja työnantajan kohtaannon edistäjänä

Artikkelissa tarkastellaan työnhakijoille suunnattavan uraohjauksen tarpeellisuutta pitkään työtä hakeneiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden näkökulmasta katsottuna. Kunnan roolia on lähdetty vahvistamaan työllisyyden kuntakokeilun kautta, joka mahdollistaa kunnan ja valtion tarjoamien palveluiden integroimisen osaksi työnhakijan aitoa kohtaamista.

Uraohjaus työllistymisen tai opintoihin pääsyn tukena

“Uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa yksilön urasuunnittelutaidot kehittyvät. Hän vahvistaa itsetuntemustaan, oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Uraohjauksessa vahvistetaan yksilön toimijuutta ja tuetaan häntä suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.”
(Hänninen, P., Kauppila, P., Leppänen, A., Mäkinen, S. ja Pasanen, M., 2019)

Työnhakijan on mahdollista päästä uraohjaukseen TE-toimiston psykologin, yksityisen sektorin tai kunnan järjestämän työhönvalmennuksen kautta. Uraohjaukseen hakeudutaan yleensä siinä vaiheessa, kun työnhakija ei tiedä, kuinka etenisi kohti työllistymistä. Henkilökohtaisen ohjauksen tarve ja pitkittyneen työttömyyden taustalla olevat moninaiset syyt on tunnistettu valtakunnallisesti.

Uraohjaus vai lain tuoma velvollisuus?

Työnhakijalle näkyvä merkittävä muutos kuntakokeilussa on omavalmentaja, joka tukee työnhakijaa koko hänen työttömyytensä ajan. Yhden ja saman virkailijan kanssa asioiminen mahdollistaa pitkäjänteisen yhdessä työskentelyn ja luottamuksellisen asiakassuhteen rakentamisen. Omavalmentaja on joko kunnan kokenut uraohjaaja tai lainsäädännön hyvin tunteva TE-asiantuntija. Tuottaako tämä eriarvoista palvelua eri työnhakijoille?

Kunnan työhönvalmentajilla on pitkä kokemus heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien uraohjauksesta, ja he hyödyntävät aktiivisesti myös yrityskentän verkostoja. Kunnan työhönvalmennus on perustunut vapaaehtoisuuteen. Sen ansiosta on todella voitu keskittyä asiakaslähtöiseen ohjaukseen ja asiakkaat ovat olleet erittäin motivoituneita.

TE-toimistosta tulleet asiantuntijat taas ovat tottuneet lähestymään ohjausta lainsäädännön ja sen tuomien velvoitteiden kautta, ja ote ohjaukseen on hyvin virkamiesmäinen. Kuntakokeilun aikana nämä kaksi tapaa on tarkoitus yhdistää, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

Asiakasmäärät yhtä omavalmentaja kohden ovat pienemmät, jonka tulisi käytännössä mahdollistaa henkilökohtainen uraohjaus, lisätä kasvokkain tapahtuvia tapaamisia ja antaa työnhakijalle suora kontakti omavalmentajaan. Kuntakokeilussa työnhakijalla on työllisyys-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut käytännössä saman katon alla. Pitkittynyt työttömyys tuo arkeen erilaisia haasteita, ja palveluiden samasta paikasta saaminen nopeuttaa polkua kohti työllistymistä.

Vastapainon asiaan tuo virkatyön tuomat velvollisuudet, kuten työkokeilu- ja palkkatukipäätösten tekeminen, lain määrittämät aikataulut yhteydenotolle ja muu rinnalla kulkeva byrokratia.

Uraohjauksen merkitys pitkään työtä hakeneen työnhakijan polulla

Työelämä muuttuu koko ajan. Määräaikaisten työsuhteiden määrä lisääntyy, työnhaku digitalisoituu, CV:n tekeminen on taitolaji ja työhaastattelussa pärjääminen vaatii heittäytymistä. Samassa työpaikassa ei enää vietetä koko työuraa. Täytyy siis olla melkoinen haka pärjätäkseen työnhaussa. Kuinka työnhakija, jonka arki ei ole säännöllistä, tietotekniset taidot ovat alkeelliset ja päämäärä on vielä hakusessa, selviää tästä kaikesta?

Pitkään työtä hakeneet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat kaipaavat henkilökohtaista ohjausta työllistymisen ja opintoihin hakemisen tueksi. Uraohjauksen kautta työnhakija oppii itse oivaltamaan oman ammatillisen osaamisensa merkityksen ja sanoittamaan sen työnhaun dokumentteihin, rohkaistuu puhumaan osaamisesta ja taidoistaan, miettii erilaisia vaihtoehtoja saavuttaakseen tavoitteensa ja kehittää taitoja työnhakijana muuttuvassa työelämässä. Lisäksi hän tarvitsee tukea piilotyöpaikkojen hakemisessa, työnantajien kontaktoinnissa ja työhaastatteluun valmistautumisessa. Miten kuntakokeilu pystyy vastaamaan tähän kaikkeen?

Työllisyyden kuntakokeilu on mahdollisuus tuoda tämä palvelu työnhakijalle. Erilaisia toimintatapoja ollaan vielä sovittelemassa yhteen. Tavoitteena on löytää tasapaino kunnan ja valtion toteuttaman palvelun välillä, jolla mahdollistetaan tasavertainen ja sujuva palvelu kaikille kuntakokeilun työnhakijoille. Mielestäni tähän on vielä matkaa, mutta ilolla tuon työntekijöille esiin kokemusta uraohjauksen hyvistä puolista.

 

Marjo Helenius, opinto-ohjaaja

 

Lähteet:

Suunnanottoja uraohjauksen kentillä ‒ uraohjauksen ajankohtaisteemat, Jaakko Helander (artikkeli 11.10.2017). https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/uraohjauksen-ajankohtaisteemat/#.YD49e-gzY2w. Viitattu 6.6.2021.
Hänninen, P., Kauppila, P., Leppänen, A., Mäkinen, S. ja Pasanen, M. (2019): Urataidoilla eteenpäin! – uraohjaus Ohjaamossa. Elinkäisen ohjauksen verkkolehti, JAMK.
Te-palvelut: https://www.te-palvelut.fi/nain-asioit-kanssamme/te-palvelut/puhelinpalvelut/puhelin-uraohjaus?inheritRedirect=true. Viitattu 9.6.2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö: https://tem.fi/tyollisyyskokeilut. Viitattu 9.6.2021.
Kuntaliitto: https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2021/mitapa-kuuluu-kuntakokeiluille. Viitattu 10.6.2021.

Jätä kommentti