Onnistuminen on joukkuelaji

Vietämme paraikaa Osaaminen näkyviin -teemaviikkoja. Sitran organisoiman kampanjan perusviesti on se, kuinka saamme oman ja toistemme osaamisemme esiin arjessa, työssä, opiskelussa ja omalla ajalla. Projektimme on mukana yli 300:n toteuttajan joukossa. Tarjolla on kattaus tapahtumia ja roppakaupalla harjoituksia, tehtäviä ja aineistoja.

Ohjaamojen näkökulmasta ajattelen, että teema voisi olla näkyvillä ainakin kahdella tapaa: Miten ohjaamolaiset voisivat keskinäisissä kohtaamisissaan auttaa toisiaan tekemään kunkin osaamisia näkyviksi – ja hyödyntää niitä monialaisen työn hengessä pari-, tiimi-, verkosto- ja muissa työtilanteissa asiakkaiden parhaaksi? Sekä toisekseen, miten ohjaamotyöntekijänä muistaa pitää yllä osaamisen teemoja jokapäiväisessä asiakastyössä?

Onnistumisten kautta kiinni osaamisiin

Osaamisen tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen ei ole helppoa. Kulttuurisesti olemme kasvaneet ja tottuneet monesti vaalimaan vaatimattomuuden hyvettä. Oman osaamisen esilletuominen saatetaan tulkita itsekehuksi tai -tehostuksesi. Entä, jos lakkaamme vertaamasta, mittaamasta tai arvottamasta osaamista? Otamme yhtä suurella ilolla vastaan oman ja toisen osaamisen. Voimmeko nähdä sen bensana, joka sytyttää monialaisen, arvostavan työotteen liekkeihin?

Yksi tapa lähestyä osaamisia on suunnata huomio onnistumisiin: hetkiin, tilanteisiin ja tapahtumiin, joihin liittyy onnistumisen kokemus. Tutkimalla näitä hetkiä voidaan päästä kiinni osaamisten alkulähteille. Tätä voi harjoittaa yksin, ja vielä tehokkaampaa on tehdä sitä yhdessä toisen kanssa tai porukalla. Sitran artikkelissa, johon on linkki tämän tekstin lopussa, tarjoan joukon helppoja keinoja, joilla onnistumisia voi tutkia samalla sekä arkisesti että arvostavasti.

Näistä tarjoamistani vinkeistä keskeiset ovat:

• Tunnista, kun onnistut.
• Mieti, miten sait sen aikaiseksi.
• Kysy itseltäsi, mitä taitoja, kykyjä ja osaamista sinulla on – mikä teki onnistumisesi mahdolliseksi.
• Huomaa, miten voisit hyödyntää näitä ominaisuuksiasi muilla elämänalueillasi. (Tämä ei ole helppoa!)
• Pohdi, miten, missä ja milloin olet oppinut nämä taidot?
• Ketä haluat itsesi lisäksi kiittää siitä, että sinulla on nämä taidot tai ominaisuudet?

Oppiminen keskiössä

Onnistumisten tutkiminen on tie hiljaisen tiedon, taidon ja osaamisen ymmärtämiseen. Sosiokognitiivisen teorian keskeinen kehittäjä Albert Bandura on puhunut minäpystyvyydestä. Yksinkertaistaen se voidaan ymmärtää yksilön tehtävä- ja tilannekohtaisiksi arvioiksi omasta suoriutumisestaan, selviytymisodotuksistaan tai pärjäämisestään tietyissä tilanteissa.

Selviytymisodotus vaikuttaa siihen, miten hyvin henkilö menestyy tehtävissään. Yksilön tulkinnat eli attribuutiot oman toimintansa onnistumisen tai epäonnistumisen syistä vaikuttavat minäpystyvyyden tunteeseen. Optimistinen tulkitsija selittää onnistumisensa useimmiten omaksi kyvykkyydekseen. Pessimistinen tulkitsija taas ei usko omiin kykyihinsä ja siksi ei uskalla edes toteuttaa pyrkimyksiään.

Minäpystyvyyden kokemukset syntyvät vahvimmin omien kokemuksien pohjalta. Onnistunut suoritus vaikuttaa myönteisesti minäpystyvyyteen, kun se on tunnistettu, tiedostettu ja ymmärretty. Viime mainittu tarkoittaa sitä, että henkilö osaa selittää, miten hän sai aikaan onnistumisen. Tämä voi olla myös polku ymmärtää paremmin sitä, miten ja millaisissa oppii.

Itsearvostuksen myönteinen kierre

Pystyvyysodotukset kuvaavat ihmisen käsityksiä omista kyvyistään ja taitoja selvitä erilaisista tilanteista. Odotukset liittyvät läheisesti itsearviointiin ja itsearvostukseen. Käsitykset toimivat itseään toteuttavina ennusteina tilanteissa, joissa arvioidaan omia kykyjä erilaisten kohdattavien tehtävien suhteen. Tätä näkemystä on käytetty selittäjänä sille, että emootioiden kytkeytyminen negatiivisiin suoritusodotuksiin aiheuttaa todennäköisesti kielteisiä tilanteeseen liittyviä tuntemuksia ja myös negatiivisia odotuksia tilanteesta selviämisestä.

Yksilön positiiviset käsitykset itsestään tuottavat toimintaan sitoutuneempaa asennetta ja laadukkaampia suoritusodotuksia tietyn tehtävän suhteen. Myös aiemmat onnistumiset tai epäonnistumiset vastaavanlaisissa tavoitteissa ja suorituksissa vahvistavat tätä sisäistä minäkuvaa.

Osaamisen näkyväksi tekeminen ei ole pelkästään teemaviikkojen asia. On hyvä pysähtyä yksin ja yhdessä miettimään, millaiset rakenteet, toimintatavat ja käytännöt tukevat sen esilläpitoa ohjaamolaisessa arjessa. Niin ohjaamolaisten kesken kuin asiakkaiden kanssa.

Jaakko Helander on projektin asiantuntija ja valmentaja. Hän työskentelee tutkijayliopettajana HAMK Edu -tutkimusyksikössä. Kirjoitus on osa TESSU-projektin Ohjaamoille suunnattua Osaaminen näkyviin -teemaviikkojen toimintaa.

Aiheesta lisää:

Bandura, A. (1997). Self-efficacy. The Exercise of Control. W.H:Freeman & Company. USA.

Jaakon ja muiden asiantuntijoiden vinkit osaamisen näkyväksi tekemiseen:
https://www.sitra.fi/artikkelit/nain-huomaat-oman-osaamisesi-neljan-asiantuntijan-vinkit/

Osaaminen näkyviin -teemaviikkojen avajaistapahtuma (tallenne näkyvillä rajatun ajan):
https://www.sitra.fi/tapahtumat/saa-osaamisesi-nakyviin/

Työtapoja ja -välineitä ohjaamolaisten keskinäisiin ja asiakastyön keskusteluihin:
https://www.sitra.fi/hankkeet/osaaminen-nakyviin/#tyokalut