Asiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen

Kuinka toissijaiseen lähteeseen voidaan viitata, varsinkin kun tekijöitä on monta. Olemme kirjottaneet tällä tavalla ja ohjaajien mielestä tämä on väärin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia. (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Hartling ym.2009). Musiikilla on monia myönteisiä vaikutuksia. Musiikki lievittää pitkän sairaalahoidon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia keskosen neurologiseen kehitykseen sekä vaikuttaa myönteisesti fysiologisiin tekijöihin autonomisen hermoston kautta. (Pölkki ym. 2011.198; viitattu lähteisiin Standley, 1998, Kemper, Danhauer, 2005.)

Vastaus:
Huh, olen tainnut joutua hankalaan välikäteen, jossa pitäisi punnita, oletteko te vai ohjaajanne oikeassa.

Raportointiohjeessa on toissijaisiin lähteisiin viittaamisesta näin: ”Alkuperäislähdettä ei laiteta lähdeluetteloon, jos sitä ei ole itse käytetty. Seuraavassa esimerkissä Möttösen artikkeli on toissijainen lähde, jossa käsitellään Hyyryläisen alkuperäistä teosta:

Möttösen (2009, 64) mukaan Hyyryläinen (2004) määrittelee verkostosuhteen korkean luottamukselliseksi suhteeksi, joka perustuu yhteiseen intressiin, arvopohjan samanlaisuuteen ja eettisten pelisääntöjen noudattamiseen.”

Ongelmana tässä raportointiohjeen esimerkissä on se, että se esittää vain, miten tehdään kirjoittajakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen. Mutta miten tehdään asiakeskeinen viittaus toissijaiseen lähteeseen?

Tutki ja kirjoita -kirjassa on samanlainen, kirjoittajakeskeinen, esimerkki:

”Koivulan esittelemässä mallissa (ks. Timonen 1981, 12-14) – -. Koivula (1980) on todennut aikuisopetuksen kehittämisen välttämättömäksi (Naukkari 1982, 71).”

By the way, aika vanhoja lähteitä. Mutta tuokaan esimerkki ei siis ratkaissut tässä mitään.

Ymmärrettävä asiakeskeinen toissijainen viittaus

Henkilökohtaisesti olen sitä, että tapanne viitata asiakeskeisesti toissijaisiin lähteisiin on täysin ymmärrettävä ja siten hyväksyttävä. Itse tekisin samalla tavalla. Mutta tieteenaloilla voi olla omia käytäntöjään, jotka perustuvat esimerkiksi tietyn tieteellisen lehden käytäntöihin.

Tässä muuttaisin lähteisiin-sanan yksikkömuotoon, näin: (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteeseen Hartling ym.2009)

Lisäksi yksi piste pitäisi poistaa, joten muuttaisin tekstiä näin: Tutkimuksien mukaan musiikki hyödyttää teho-hoidossa olevia keskosia (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteeseen Hartling ym.2009).

Tuota toista tekstiviitettä muutaisin hivenen: (Pölkki ym. 2011, 198; viitattu lähteisiin Standley, 1998 ja Kemper & Danhauer, 2005.)

APA-tyyliin?

Myöskään APA 6th -viittaustavassa, joka on yksi tutuimmista kansainvälisistä lähdeviittaus-formaateista, ei anneta tähän apua, koska sielläkin esimerkkinä on kirjoittajakeskeinen viittaus. Tässä tekstiä Learning APA Style -osiosta (http://www.apastyle.org/learn/faqs/cite-another-source.aspx):

How do you cite a source that you found in another source?

Use secondary sources sparingly, for instance, when the original work is out of print, unavailable through usual sources, or not available in English. Give the secondary source in the reference list; in text, name the original work and give a citation for the secondary source. For example, if Allport’s work is cited in Nicholson and you did not read Allport’s work, list the Nicholson reference in the reference list. In the text, use the following citation:

Allport’s diary (as cited in Nicholson, 2003).

Miten te muut viittaisitte tekstissä asiakeskeisesti toissijaiseen lähteeseen?