Kirja kirjaston hyllyssä nimen mukaan, vaikka henkilötekijät

Useat oppaat on luokiteltu kirjastossa oppaan nimen mukaan, vaikka oppaalla olisi henkilötekijä tai useita tekijöitä. Kumpi tapa opinnöytetyössä on oikea? Alla on muutama esimerkki.

– Kansalaisbarometri 2011. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. 2011. Tekijöitä 6 kpl.
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/asiakkaat_kuntapalvelujen_kehittajiksi.pdf
– http://www.tekes.fi/Julkaisut/matkaopas.pdf
– http://issuu.com/soste/docs/sosiaalibarometri2013.

Vastaus:

Otan käsittelyyn tuon ekan barometrin.

Kansalaisbarometrin tiedot löytää SOSTEn sivuilta: http://www.soste.fi/julkaisut/barometrit.html
ja itse barometrin osoitteesta http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Sivuilta selviää nämä tiedot:

Tekijöitä todellakin on kuusi: Siltaniemi Aki, Hakkarainen Tyyne, Lohden Pia, Luhtanen Marjukka, Perälahti Anne ja Särkelä Riitta.
Kirjan nimi: Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä
Julkaisuvuosi: 2011
Kustantaja: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTEn pääpaikka on Helsingissä.

Lähdeviite aloitetaan henkilötekijöillä:

Siltaniemi A., Hakkarainen T., Lohden P., Luhtanen M., Perälahti A. & Särkelä R. 2011. Kansalaisbarometri 2011. Hyvinvointi, palvelut ja osallisuus kansalaismielipiteissä. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 3.4.2014. Http://www.soste.fi/media/pdf/julkaisut/kansalaisbarometri_2011.pdf.

Näyttää siltä, että tätä barometriä julkaistaan jatkossa kolmen vuoden välein, nettisivun tiedon mukaan. Eka barometri julkaistiin 2009.

Miksi kirja on kirjastossa kirjan nimen mukaan, vaikka sillä on henkilötekijät?

Ymmärrän kyllä, että lähdeluettelossakin näyttäisi nätimmältä, jos Kansalaisbarometrit tulisivat peräkkäin, vaikka niillä olisi joka kerta eri kirjoittajat:

Kansalaisbarometri 2009 …

Kansalaisbarometri 2011 ….

Mutta esitettyyn kysymykseen osaa minua paremmin vastata kollegani Birgitta Kurvinen:

Kirjastoaineistojen kuvailussa käytetään kansainvälisiä yhtenäisiä kuvailusääntöjä. Yksittäinen teos, esim. kirja tai artikkeli kuvataan siten, että se on tunnistettavissa ja erotettavissa muista teoksista, esim. tietyn kirjan eri painokset ja ilmiasut. Säännöt ohjaavat käyttämään teoksen nimeä silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kolme. On käytäntö, että tällöin luetteloon merkitään vain teoksen ensimmäinen tekijä.

Lähdeluettelo toteuttaa samaa periaatetta, lähdeluetteloon kirjataan riittävät tiedot teoksen löytämiseksi. Raportointiohjeen mukaan lähdeluetteloon merkitään kaikki tekijät. Kuvailusäännöt ja raportointiohje poikkeavat tältä osin toisistaan. Tekijöiden nimet lähdeluetteloon löytää parhaiten käsillä olevasta, lähteenä käytettävästä teoksesta.