Raportointiohje perustuu kansainväliseen standardiin

Kysyjä seminaarin Padletissa: Voisiko JAMKin ohje olla sama kuin APA.
Kommentoija: Yes, please move to APA or some other international standard

Lyhyt vastaus:

JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansalliseen standardiin SFS 5989:2012, joka perustuu kansainväliseen standardiin ISO 690:2010. JAMK on valinnut standardin antamista vaihtoehdoista Nimi-vuosijärjestelmän eli Harvardin järjestelmän.

APA on ihan ok. ISO 690 voi olla vielä parempi? Harvard British parhain?

Kaikki edellä mainitut voi muuttaa JAMKin tapaisiin (SFS 5989-standardin mukaisiin) lähdeviitteisiin kohtuullisin vaivoin juuri ennen opparin julkaisemista muokkaamalla tietokantojen cite-komennon antamaa lähdeviitteen aihiota tai käyttämällä jotain viitteidenhallintajärjestelmää, esimerkiksi RefWorksia.

Pitkä vastaus:

Aika ajoin raportointiohjeen tekijöille, Satulle ja minulle, tai JAMKin opinnäytetyöfoorumille esitetään toivomus, että JAMKin raportointikäytännön pitäisi perustua (johonkin tiettyyn) kansainväliseen standardiin.

Lähdeviite- ja tekstiviite-asioissa JAMKin raportointiohje perustuu kansalliseen SFS-standardiin, joka taas on lähes sanasta sanaan sama kuin sen esikuvana toiminut ISO-standardi.

Kansallinen standardi on SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet, julkaistu 13.8.2012. Standardi löytyy SFS Onlinesta, johon jamkilaiset pääsevät JAMKin hankkimalla käyttöluvalla.

SFS-standardin soveltamisalan kuvauksessa lukee: ” – – standardi perustuu standardiin ISO 690:2010 Information and documentation – Guidelines for bibliographic references and citations to information resources”. Sama tieto on lyhyemmin myös etusivulla.

Kaukolainasin kyseisen ISO-standardin kerran Oulun yliopistosta tai AMKista. Vertailuni johtopäätöksenä oli, ettei kansallisessa standardissa ja kv. standardissa ole olennaista eroa. Joku esimerkki voi olla eri tavalla (Akseli Gallen-Kallela, Oskar Merikanto tms.). Standardi itse mainitsee eroiksi (s. 41) sen, että translitteroinnissa etusijalle laitetaan kansallinen SFS-standardi ja se, että ISO 690 on ”kirjoitettu ensisijaisesti englannin kielen käytänteitä ja yksikielisen maan tarpeita ajatellen”. Joten SFS-standardissa on maamme kaksikielisyys otettu huomioon ja myös se, että ”suuri osa suomalaisten tutkijoiden tieteellisistä artikkeleista kirjoitetaan englanninkielisiin lehtiin”. Aikamääreidenkin kirjoittamistavoissa voi olla eroja.

MOT: JAMKin lähdemerkinnät ja tekstiviitteet perustuvat kansainväliseen standardiin.

SFS-standardin soveltaminen

Lähdemerkintä-standardi antaa mahdollisuuden säätää merkinnät omaan organisaatioon sopivaksi ainakin näissä asioissa:

• Välimerkit ja typografia eivät ole standardissa normatiivisia vaatimuksia. Kunhan kukin organisaatio käyttää sovittuja välimerkkejä ja typografista käytäntöä johdonmukaisesti ja yhtenäisesti omissa julkaisuissaan.
• ”Viitteiden merkitsemisessä voidaan soveltaa yhtä niistä kolmesta viittausjärjestelmästä, jotka esitellään kohdissa A.2–A.4.” (SFS 5989, liite A, opastava) -> JAMK on valinnut kohdan ”A.2 Nimi-vuosijärjestelmä (Harvardin järjestelmä)”. Tämä tarkoittaa, että tekstiviitteessä ilmoitetaan Tekijä ja vuosiluku sekä sivut/sijainti tietolähteessä. Toinen asia, mihin tämä valinta vaikuttaa on, että JAMKin lähdeviitteissä julkaisuvuosi ilmoitetaan lähdeviitteen toisena tietona, ei vasta kustantaja-tiedon jälkeen viitteen loppupuolella.

ISO-merkintätapa ja tietokannat

Valitettavasti ISO 690 -tyyliä ei ole kaikissa tietokannoissa. Esimerkiksi ABI Inform -tietokannassa se kuitenkin on, esimerkki napattu cite-komennolla:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Mitä eroa tällä on JAMKin viitteeseen? Korostettuna:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 07, vol. 16, no. 4, pp. 285-307 ABI/INFORM Collection. ISSN 17460166. DOI http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29.

Ero on juurikin välimerkeissä ja typografisissa keinoissa (isot kirjaimet, kursiivi) ja välimerkityksessä. Tietokannan nimen ABIn laittaisin eri kohtaan, vaikka ei se tuossakaan virhe ole, jos sen ymmärtää lisätietona. ISSN voi olla lisätietona, samoin DOI, eivät kuitenkaan ole pakollisia. Jos haluaa laittaa DOIn, kannattaa laittaa ezproxyllisen tilalle: DOI:10.1057/dddmp.2015.29, joka näyttää toimivan tietokannan ulkopuolellakin.

Lyhenteet Vol. ynnä muut jätetään pois, vaikka itse en niitä pidä ongelmina, vaikka siinä kököttäisivätkin suoraan tietokannasta otettuna. Kulttuurinen tai aloihin liittyvä ero voi olla se, että vuosikerta merkitään 07 eikä vaan 7. Loppuun on vielä lisättävä Viitattu pvm ja Nettiosoite/-polku. JAMKin mukainen merkintä:

Bucley, A. 2015. Getting IT to Work for Marketing: Exploring Collaboration between Marketing and IT Functions for the Delivery of Marketing Innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 7, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Jos halutaan nipottaa, suomenkielisessä opparissa lähteen nimessä olevat substantiivit kirjoitetaan tavalliseen tapaan, ei isoilla alkukirjaimilla. Lehden nimessä ne on oltava, koska se on erisnimi ja kirjoitetaan lähdemerkintäänkin samalla tavalla kuin mitä lehti itse nimensä kirjoittaa.

Minkä alan mukaiset lähdemerkinnät?

APA on siinä mielessä hyvä lähdemerkintä-tyyli, että sitä käytetään laajasti maailmassa, ainakin humanistisella alalla ja yhteiskuntatieteissä. Kuten taustaorganisaatiosta voi päätellä: APA = American Psychological Association. Jyväskylän yliopistossa psyka kuuluu Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan.

Haittapuoli voi olla se, että muilla aloilla käytetään muita viitejärjestelmiä. Jos teillä on tuttu yliopistolla ja hänellä on RefWorks-tunnukset, pyytäkää häntä näyttämään, kuinka monta erilaista järjestelmää eri aloilla onkaan käytössä (vähintään 26 viitejärjestelmää; vrt. JAMKilla on RefWorksissä yksi alustava merkintätapa suomenkielisille opinnäytetöille).

Itse pidän ehkä eniten ITC-puolella aika yleisestä merkintätavasta, jossa tekstiin tulee numero hakasulkeisssa, esim. [1], ja sitten opinnäytteen loppuun merkitään numerolista, jossa kohdassa [1] on kyseisen lähteen lähdeviite.

Toinen hyvä pointti on APAssa on se, että APAkin käyttää nimi-vuosijärjestelmää, jota JAMKissakin aloitettiin käyttää jo vuonna miekka ja kirves (= kevät 1995).

Edellinen lähdeviite-esimerkki APA-tyylillä:

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration

between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

APAssa sisennetään kaikki toiselta riviltä alkaen. En tiedä tuleeko tuo oikein tällä julkaisujärjestelmällä, mutta olen yrittänyt havainnollistaa asiaa (sanojen collaboration ja between välille ei saisi tulla tyhjää riviä, mutta nyt siihen näyttäisi tulevan). Toiselta riviltä alkava sisennys on selvin ero APAn ja JAMKin lähdeviitteiden välillä. Muut erot liittyvät taas pikemminkin välimerkkeihin ja typografiaan (korostus sp):

Buckley, A. (2015). Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), 285-307. doi:http://dx.doi.org.ezproxy.jamk.fi:2048/10.1057/dddmp.2015.29

Kyseinen aihio muutettuna JAMKin lähdeviitteeksi:

Buckley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285 – 307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.

Harvardin mukainen lähdeviite – paras apu?

Koska JAMK noudattaa standardissa mainittua Harvard-vaihtoehtoa, tietokannoista voi napata viitteen (cite/citation/sitaatti) Harvard-tyylisenä. Tosin Harvard-tyylejä on useita (mm. British, Australian yms.). Tässä Harvard British -tyylillä otettu lähdeviite ABI-tietokannasta, en muuttanut enkä korostanut mitään:

BUCKLEY, A., 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16(4), pp. 285-307.

Ja tämä muutettuna JAMKin viitteeksi:

Bucley, A. 2015. Getting IT to work for marketing: Exploring collaboration between marketing and IT functions for the delivery of marketing innovation. Journal of Direct, Data and Digital Marketing Practice, 16, 4, 285-307. Viitattu 20.2.2019. https://janet.finna.fi/Record/janet.318814, ABI/INFORM Collection.