Miten viittaan rikoslain lukuihin ja pykäliin?

Olen täällä pohdiskellut oikeaoppista lähdeluettelon merkintää seuraavanlaisessa tapauksessa. Oikeusopintojen tehtävissä teen paljon viittauksia lakeihin. Nyt käsittelyssä on rikosoikeuden opinnot ja sen myötä rikoslaki. Kysyisinkin, että kun tekstissä viitataan rikoslakiin ja sen eri lukuihin ja pykäliin miten teen oikeaoppisesti lähdeluettelon niiden osalta.

Esimerkiksi.
Rikoslaki löytyy netistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Rikosoikeuden eri tehtävissä olen viitannut useisiin lukuihin ja pykäliin seuraavasti.

FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 24. luku. Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. Viitattu 15.3.2014.  Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L24.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 28.luku. Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä. Viitattu 15.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L28.
FINLEX ® – Ajantasainen lainsäädäntö: 19.12.1889/39. Rikoslaki. 36.luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä. Viitattu 18.3.2014. Http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Onko raportointiohjeen mukaista tehdä lähdeluettelo ylläolevalla tavalla Eli onko lähdeluettelossa mainittava yksityiskohtaisesti myös rikoslain luvut ja onko oikein laittaa ne järjestykseen luvun mukaan?
Onko aloitus FINLEX…oikeaoppinen vai pitäisikö lähdeluettelo alkaa RL 19.12.1889/39….?

Vastaus:

JAMKissa lähdeviite aloitetaan lähteen nimellä, jos henkilötekijää ei ole.

Rikoslain eri lukuja ei ilmoiteta lähdeluettelossa eikä niitä laiteta järjestykseen luvun mukaan. Rikoslaki on yksi julkaisu Finlexin Ajantasainen lainsäädäntö -osiossa (tai Finlexin muissa osioissa). Siinä mielessä viittaukset kannattaaa lähdeluettelossa tehdä rikoslakiin eikä sen erillisiin kappaleisiin.

Säädöslähteet, oikeustapaukset, standardit ja muut vastaavat virallislähteet aloitetaan lähteen nimen virallisella tai vakiintuneella lyhenteellä. Voi käyttää joko L-lyhennettä, joka on virallinen lyhenne sanasta ”laki”. Oikeusoppineet taitavat käyttää RL-lyhennettä, joten sekin on kelpoinen lähdeviitteeseen, koska on vakiintunut lyhenne.

L 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Tai

RL 19.12.1889/39. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Julkaisu-sanan tilalla voi olla Säädös-sana tai joku vastaava kuvaava ilmaisu.

Mikä julkaisuvuodeksi?

Jäin kuitenkin pohtimaan, pitäisikö tuossa olla erikseen näkyvissä myös julkaisuvuosi. Rikoslakiahan on päivitetty viimeksi tänä vuonna. Tulin siihen tulokseen, että kyllä pitäisi. Näinhän toimimme johdonmukaisesti muidenkin lähteiden kanssa: julkaisuvuosi tulee päivitysvuoden mukaan. Suosittelenkin sen vuoksi tällaista ratkaisua:

L 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

tai

RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

Säädösten muuttamislait

On tietysti mahdollista viitata lähdeluettelossa lakiin, jolla jokin lainpätkä muutetaan toisenlaiseksi. Silloin voi viitata tiettyyn rikoslain pykälään. Esimerkiksi:

L 845/2009. 2009. Laki rikoslain 36 luvun 6 §:n muuttamisesta. Säädös Oikeusministeriön Finlex-palvelussa. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090845.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteissä voi kuitenkin viitata lähteen tiettyihin osiin. Lähdeviitestandardin (SFS 5898, 2012, 26) mukaan ”jos viittaus koskee tietolähteen tiettyjä osia, niiden sijainti tietolähteessä (esim. sivunumero tai -numerot) merkitään sulkeissa vuosiluvun perään”.

Rikoslain 24. lukuun voi siis viitata esimerkiksi luvun numerolla: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Laitoin poikkeuksellisesti välimerkin (pisteen) myös virallisen lyhenteen ja julkaisu-/päivitysvuoden väliin. Muuten tekstiviitteestä on hankala hahmottaa, mikä osa on julkaisun virallista lyhennettä, mikä vuosilukua.

Jos kertakaikkiaan haluaa tekstiviitteeseen luvun numeron lisäksi sen alaotsikon, jollaisina ne ovat Finlexissäkin, voihan sen tehdä, jos se antaa olennaista tietoa:

(L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta).

Suosisin itse kuitenkin tuota napakampaa tapaa, koska kuvittelen, että sitä olisi helpompi lukea. Eli tätä edellämainittua: (L 19.12.1889/39. 2014, 24 luku) tai (RL 19.12.1889/39. 2014, 24 luku).

Oikeuskäytännön lyhenne vs. tekstiviite opparissa

Finlexin Oikeuskäytäntö-osiossa käytetään vakiintuneesti rikoslaista mm. tällaisia lyhenteitä, tässä ote Korkeimman oikeuden päätöksestä vuodelta 2013:

RL 30 luku 4 § 1 mom 2 kohta

Periaatteessa vakiintuneita lyhenteitä saa lähde- ja tekstiviitteissä käyttää. Niin ajatellen em. lyhenne pitäisi olla ok.

Ongelma tähän käytäntöön tulee toisesta periaatteesta, jonka mukaan lähdeluettelossa olevan lähdeviitteen alun ja tekstissä olevan tekstiviitteen olisi oltava yhteneväiset.

Jos lähdeviite tehdään näin:
RL 19.12.1889/39. 2014. Rikoslaki. Julkaisu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. Viitattu 15.3.2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.

… niin tekstiviite tehdään napsaisemalla lähdeviitteen alkua mukaan:
(RL 19.12.1889/39. 2014, sijainti lähteessä) eli (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku).

Tai tarkemmin: (RL 19.12.1889/39. 2014, 30 luku, 4 §). Tekstiviitteeseen voi lisätä myös momentin ja kohdan, jos se on oleellista.

Jostain syystä on rikoslaissa käytetään ilmaisua ”30 luku” eikä ”30. luku”. Viimeksimainittu olisi luontevampi yleiskielellä. Mutta säädöskieli on oma maailmansa!