Valokuva metsästäjistä metsässä.

Kiinnostus metsästysmatkailun järjestämiseen kasvussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö edistää parhaillaan yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa metsästysmatkailun toteuttamismahdollisuuksia erityisesti harvaan asutun Suomen alueilla. Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen -hankkeen toimenpidevalikoimassa on metsästysmatkailun aloittamiskynnystä madaltavien käytännönläheisten työkalujen läpikäynti niin metsästysseurojen, maanomistajien kuin palveluntuottajien kanssa. Parhaillaan selvitetään myös riistaisännöintimallin toimivuutta osana riistan taloudellisen arvon tulouttamista sekä mallin tarkoituksenmukaisuutta metsästysseurojen arjen helpottamisessa perustoimintoja tukevana muotona. Toiminnan keskiössä…

Jatka lukemista
Valokuva metsästäjistä metsässä.

Riistaisännöitsijä ammattimaisen metsästysseuratoiminnan tukena

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 1.10.2022 käynnistyneessä ”Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen” -projektissa yhtenä tavoitteena on kartoittaa uudenlaisen riistaisännöitsijän toimintamallin tarvetta metsästyskentässä. Metsästysmatkailun toteuttaminen vaatii seuroilta näkemystä ja osaamista. Näkemystä tarvitaan siihen, miksi sitä olisi hyvä toteuttaa, mitä metsästysseurat, maanomistajat ja palveluntuottajat siitä hyötyvät, mitä haasteita sen toteuttamiseen liittyy sekä miten siitä tuloutuvat eurot tulisi jakaa. Ennen kaikkea näkemystä tarvitaan…

Jatka lukemista
Valokuva kokista pilkkomassa vihanneksia.

”Töitä tehdään pienellä porukalla ja tarvittaessa joustetaan ja venytään” – Ravintola-alan haasteina osaajapula ja vetovoiman puute

Kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa on vaikea löytää Ravintola-ala kärsi osaajapulasta jo ennen korona-aikaa, mutta pandemian aiheuttamat rajoitukset, irtisanomiset ja lomautukset pahensivat tilannetta entisestään. Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestö Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry on arvioinut, että 10 000–20 000 ravintola-alan ammattilaista on vaihtanut ammattia koronapandemian aikana. Rajoitusten poistuttua työntekijät eivät enää palanneet samaan työhön, sillä…

Jatka lukemista
Valokuva erilaisista raaka-aineista, kuten vadelmista, porkkanoista ja tomaateista.

”Päässä raksuttaa taskulaskin koko ajan aiempaa enemmän” – Hintojen nousun vaikutukset ravintolaliiketoimintaan

Ukrainan sodan vuoksi ravintoloiden elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet nopeasti ja rajusti. Peräti 70 prosenttia alan yrityksistä arvioi raaka-aineiden tukkuhintojen olevan 10–30 prosenttia korkeampia kuin viime vuonna. Nousu on merkittävä, sillä elintarvikeraaka-aineiden osuus ravintola-annoksen hinnassa on ollut viime vuosina noin kolmannes. Pellervon taloustutkimuskeskus on arvioinut ruoan hinnan nousevan tänä vuonna jopa yksitoista prosenttia. 2, 3 Elintarvikkeiden…

Jatka lukemista
Ihminen valmentamassa striimausta ison tv-näytön edessä.

Valmennusta sisältöjen striimaamiseen

Viime vuosina jyllänneen pandemian takia etätyöskentelyn yleistyminen sai myös etäluennoinnin lisääntymään. Tätä kautta myös muun vastaavan sisällön tuottaminen etänä on kasvanut. Pandemian aikana toimijoilta nousi toiveita saada koulutusta oman materiaalin striimaamiselle eli suoratoistamiselle verkkoon. Pandemian ollessa jo väistymään päin sen aikana opitut työskentelytavat, muun muassa etätyöskentely ovat jäämässä monilla aloilla pysyvästi osaksi arkea (Robinson 2022)….

Jatka lukemista
Ihmisiä seuraamassa puhujan esitystä.

Projektipäällikön kasvun paikka

Kiireisessä projektipäällikön arjessa aina välillä tulee tunne, että tuosta(kin) asiasta pitäisi ottaa enemmän selvää. Tuntuu, että on paljon asioita, joita pitäisi osata ja hallita, ja vain vähän aikaa uusiin juttuihin perehtymiseen. Miten ihmeessä tiedämme, mitkä asiat olisivat tärkeitä juuri nyt? Hanna ja Hilkka päätyivät lähtemään tutkimusretkelle Projektipäiville 700 muun projektiammattilaisen sekaan kuulostelemaan projektimaailman oppeja, onnistumisia…

Jatka lukemista
Kuvituskuva, jossa etätöitä tekevän tietokone ja koira

Valmista ja virallista virtuaalisesti – täytyykö olla? 

Luoko kameran päällä pitäminen etäkokouksissa sinulle tunteen esiintymistilanteesta? Tuntuuko, että muut tarkkailevat sinua, pitää istua selkä suorassa ja katsoa herkeämättä kameraan, jotta et vaikuttaisi poissaolevalta? Ajatteletko, että kaikkien pitämiesi puheenvuorojen tulisi olla erityisen fiksuja ja loppuun asti mietittyjä?  Muun muassa nämä asiat puhututtivat Etevän etäjohtamisen edistäjät -verkoston tapaamisessa, jonka aiheena oli viestintä ja vuorovaikutus etänä…

Jatka lukemista
Revanssi-hankkeen työpaja 6.4.2022 kuva Santeri Halonen

Ensiaskeleita kehitystyöhön – voiko asiakaspalvelukokemusta suunnitella?

Mieleenpainuva asiakaspalvelukokemus rakentuu paloista Milloin olet viimeksi ollut lähes ymmyrkäisenä saamastasi hyvästä asiakaspalvelusta; koit että kaikki sujui, sinut kohdattiin ja sait enemmän kuin odotit? Uskotko, että saat luotua tällaisen tunteen asiakkaillesi? Asiakaspalvelukokemus rakentuu monista tekijöistä, jotka vaikuttavat kokonaiskokemuksen muodostumiseen. Näistä pienistä ja suurista paloista syntyy asiakaspalveluprosessi, jonka jokainen vaihe on tärkeä huomioida ja suunnitella asiakkaan…

Jatka lukemista
Peliala oli yksi COVID-19-pandemian selviytyjistä -artikkelikuva Kalle Reijonkari, värit ja valot, kuvaaja Tiina Savallampi

Peliala oli yksi COVID-19-pandemian selviytyjistä – mitä muut luovat alat voisivat oppia pelialalta

Luovien alojen määrittäminen on vaikeaa, koska ne muuttuvat ja kehittyvät koko ajan sekä uutta liiketoimintaa syntyy jatkuvasti liittymäpinnoille, joissa eri toimialat ja osaamisalueet kohtaavat. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luoviin aloihin luetaan muun muassa erilaiset audiovisuaaliset tuotannot, peliala, esittävät taiteet, muotoilu, elämyspalvelut kuten matkailu ja viestintäala. (Wikipedia 2020.) Kaikkia luovia aloja yhdistävät ehkä totutuista tavoista ja…

Jatka lukemista
Esa Saarinen luennoimassa Jamkilla 23.3.2022 kuva Venla Saarelainen Jamk

Systeemiälyä työyhteisön arkeen

Kevään aikana olemme Systeeminen johtaminen teollisuudessa -projektissa syventäneet osallistujayritysten ymmärrystä systeemisestä johtamisesta. Yritysten arjessa tapahtuvien kehittämistoimenpiteiden lisäksi järjestimme Systeemiälyä työyhteisön arkeen -työpajan, johon saimme vieraaksi itse systeemiälymaestron, Esa Saarisen. Omassa osiossaan Esa keskittyi puhumaan inhimillisyydestä ja siitä, miten paras meissä voisi toteutua entistä paremmin. Blogissa käytetään systeemiälyn viitekehystä (Törmänen, Hämäläinen & Saarinen, 2016). Sisältö mukailee…

Jatka lukemista