Riistaisännöitsijä ammattimaisen metsästysseuratoiminnan tukena

Valokuva metsästäjistä metsässä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 1.10.2022 käynnistyneessä ”Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen” -projektissa yhtenä tavoitteena on kartoittaa uudenlaisen riistaisännöitsijän toimintamallin tarvetta metsästyskentässä. Metsästysmatkailun toteuttaminen vaatii seuroilta näkemystä ja osaamista. Näkemystä tarvitaan siihen, miksi sitä olisi hyvä toteuttaa, mitä metsästysseurat, maanomistajat ja palveluntuottajat siitä hyötyvät, mitä haasteita sen toteuttamiseen liittyy sekä miten siitä tuloutuvat eurot tulisi jakaa. Ennen kaikkea näkemystä tarvitaan siihen, että ymmärretään kuinka kaikki osapuolet hyötyvät metsästysmatkailusta. Riistaisännöitsijää voisi hyödyntää em. ammattimaisen toiminnan kehittämisen tukena.

Metsästysseurojen toimintojen pyörittäminen riistaisännöitsijän avustamana

Metsästysseuroista tulisi löytyä yhä enemmän osaamista markkinointiin, sähköisten kanavien ja palveluiden käyttöön, verkostoitumiseen, riittävään metsästysinfraan investoimiseen, käytännön metsästysmatkailun toteuttamiseen yhteistyökumppaneiden kautta ja niin edelleen. Tätä tietotaitoa saattaa jo olla joissakin metsästysseuroissa, mutta valtaosin sitä ei löydy. Voisiko riistaisännöitsijä toimia avainpelurina avustaen metsästysseuroja tulouttamaan metsästysmatkailun mahdollistamaa arvopotentiaalia sekä kehittämään yhä ammattimaisempaa metsästysseuratoimintaa? Näihin kysymyksin etsitään vastauksia käynnissä olevassa projektissa.

Projektissa on laadittu kysely, jonka avulla voidaan toteuttaa määrällistä tiedonkeräämistä. Sen runkoa hyödynnetään myös laadullisen tiedonkeruun muodossa. Toteutamme kyselyyn pohjautuvia teemahaastatteluita metsästysseurojen johtokuntien jäsenille, palveluntarjoajille ja maanomistajien edustajille. Taustatietojen lisäksi kysytään seuraavia osa-alueita, jotka voisivat kuulua riistaisännöitsijän toimenkuvaan:

  • Metsästysseuran käytännön toimintojen pyörittäminen
  • Seuran talouden hallinta
  • Metsästysinfran ylläpito (esim. vajat, rakennukset, passipaikat, jne.)
  • Mahdollisen metsästysmatkailun suunnittelu ja toteutus yhteistyökumppaneiden kanssa
  • Mahdollisen riistanlihan myynnin suunnittelu ja toteutus
  • Riistanhoidolliset työt (esim. riistapellot, kosteikot)
  • Metsästysvuokrasopimuksien hallinta
  • Digitaaliset järjestelmät sekä niiden ylläpito ja hallinta
  • Metsästysseuran tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien ennakointi
  • Tarve riistaisännöintimallille
  • Vapaa sana

Kyselyn tulokset ja havainnot

Tähän mennessä kyselyyn on vastannut kolmekymmentäneljä vastaajaa, joista 85 % ilmoitti olevansa metsästäjiä, 50 % maanomistajia ja 24 % palveluntuottajia. Lisäksi on haastateltu useita metsästysseurojen johtokuntien jäseniä ja muiden sidosryhmien edustajia.

Kyselyn ja haastatteluiden tulokset osoittavat, että riistaisännöitsijälle on tarvetta. Kaikkien kysymyksien kyllä-vastauksien määrät vaihtelivat 72–91 prosentin välillä. Satunnaisia ei-vastauksia tuli jokaiseen kysymykseen, joissa monessa korostui paikallisen päätöksenteon sekä seuratoimintaan olennaisesti kuuluvan vapaaehtoisen talkootyön tärkeys. Vastauksissa oli hieman myös pohdintaa siitä, että onko metsästysseurakenttä vielä valmis tällaiseen uuteen ammattimaisempaan toimintamalliin. Tuloksien perusteella oli vaihtelevuutta siinä, mitä toimista seurat ovat halukkaita siirtämään ulkopuolisen hoidettavaksi. Osa oli sitä mieltä, että useampia toimia voisi ulkoistaa ja osa koki niin, että vain esim. metsästysmatkailun toteuttamiseen ja digitaalisiin palveluihin liittyvät toimet voitaisiin ulkoistaa.

Monissa haastatteluissa mietittiin myös tehtäviä, joihin pitäisi löytyä jäsenistöltä innokkuutta. Tällaiseksi nähtiin riistanhoidolliset työt. Jos halutaan metsästää, pitää jokaisesta seurasta löytyä halukkuutta ylläpitää metsästystä kestäviä riistakantoja riistanhoidollisilla toimilla. Lähes kaikissa johtokuntien jäsenten haastatteluissa pohdittiin ääneen myös sitä, mistä isännöitsijän palkkaukseen otetaan rahat. Seurojen toimintaa kun pyöritetään niin ettei tarkoituksena ole tehdä tulosta. Tähän osa kommentoi, että jos talkoohenkeä ei löydy, niin pakkohan tietyt toimet tulee hoitaa ja niistä aiheutuu väkisin lisäkuluja. Talouteen liittyvistä asioista tulee käydä syvällinen keskustelu seuroissa, miten jatkossa halutaan toimet toteuttaa ja rahoittaa. Hankkeessa esitellään myös riistan ja varsinkin hirvien arvopotentiaalia ja miten sitä voitaisiin tulouttaa. Tähän liittyen muutama haastateltava kommentoikin, että riistaisännöitsijän palkka voitaisiin maksaa lihan myynnistä tai metsästysmatkailun toteuttamisesta kotiutuvilla euroilla.

Hankkeen aikana kerätään vielä lisää vastauksia kyselyyn ja haastatellaan lisää metsästysseurojen johtokuntien jäseniä. Tähänastisten tulosten perusteella voidaan jo kuitenkin päätellä, että selvitystyötä kannattaa ehdottomasti jatkaa ja riistaisännöitsijämallille on selkeää tarvetta metsästysseurakentässä.

Kirjoittajat

Mikko Seppälä, Jamk

Mikko Seppälä, YAMK Tradenomi, työskentelee hankkeessa asiantuntijana. Hän on erikoistunut metsästysseurojen yhdistystoimintaan, käytännön metsästyksen ja riistanhoidon toteutukseen niin työkokemuksensa kuin aktiivisen metsästysseuratoimintaan osallistumisen myötä.

Hanna Hauvala Jamk

Hanna Hauvala, KTM ja metsätalousinsinööri AMK, työskentelee hankkeessa asiantuntijana. Hän on erikoistunut vastuulliseen liiketoimintaan, johtamiseen, kestävään kehitykseen ja riistatalouteen työkokemuksensa sekä koulutuksensa myötä.

Tommi Häyrynen, Jamk

Tommi Häyrynen KTM, työskentelee hankkeessa projektipäällikkönä. Hän on keskittynyt erityisesti riistan taloudellisen arvon tunnistamiseen sekä sen kestävään hyödyntämiseen eri osapuolien näkökulmista riistakantojen elinvoimaisuus huomioiden.

Hanketta toteutetaan ajalla 1.10.2022-30.9.2023. Lapin ELY-keskus on myöntänyt harvaan asuttujen alueiden matkailuhankkeisiin varatusta määrärahasta avustusta Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön hankkeelle Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö ja Suomen riistakeskus yhteistyökumppanina.

Lisätietoa hankkeesta löytyy osoitteesta www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/metsastysmatkailun-arvopotentiaalin-tulouttaminen