Piirroskuvassa mies tapetoi huonetta, nainen, jolla puhekupla "Tämä sopii hyvin asuntoosi!" ja poika, jolla ajatuskupla "Olisin itse laittanut paneelia."

Osallisuus – osallistumista, kuulumisen tunnetta, vaikuttamista

Viikolla 7 vietettiin paitsi Ohjaamoviikkoa myös Osallisuusviikkoa. Osana teemaviikkoa TESSU2, OSMO2 ja ONNI-hanke järjestivät Osallisuutta Ohjaamoihin -työpajan, johon osallistui yli 40 ohjaamolaista. Teamsissa toteutetun tuokion aluksi TESSUn asiantuntijat Taru Lilja ja Päivi Pukkila esittelivät osallisuutta käsitteenä.

Osallisuuteen liitetään tyypillisesti kolme osa-aluetta: Osallistumisella tarkoitetaan sitä, että ylipäänsä on mukana tilanteessa. Lisäksi osallisuuteen kuuluu yksilön tunne kuulumisesta. Kolmantena siihen kuuluu vaikuttaminen – se että voi itse aktiivisesti vaikuttaa tilanteeseen.

Osallisuus käsitteenä on hyvin moninainen. Sitä on kuvattu eräänlaisena sateenvarjokäsitteenä, jonka alla on useita osa-alueita. Teoriaosuuteen voi tutustua tarkemmin Liljan ja Pukkilan esityksen (pdf) sekä lähdekirjallisuuden kautta.

Portaat osallisuuteen

Osallisuutta on kuvattu ja jäsennelty erityisesti nuorisotyön ja sosiaalipolitiikan yhteydessä erilaisten asteikkojen avulla – puhutaan porrasmallista, jonka askeleet ovat osattomuus, osallistuminen ja osallisuus. Työpajassa tätä havainnollistettiin oheisella kuvalla.

Piirroskuvassa mies tapetoi huonetta, nainen, jolla puhekupla "Tämä sopii hyvin asuntoosi!" ja poika, jolla ajatuskupla "Olisin itse laittanut paneelia."

Kuvan nuori kyllä osallistuu tilanteeseen eli ei ole osaton, mutta pääseekö hän itse vaikuttamaan, jota tarvitaan ollakseen osallinen? Tätä voi peilata ohjaamotyöhön: nuori useimmiten on mukana ohjaustilanteessa, mutta miten varmistaa, että hänellä on myös tunne kuulumisesta ja siitä, että voi itse vaikuttaa tilanteeseen?

Miten osallisuutta tuetaan Ohjaamoissa?

Itsearviointien perusteella Ohjaamoissa on käytössä asiakasosallisuutta vahvistavia keinoja, esimerkiksi asiakasraateja ja nuorten kehittämisryhmiä. Pukkila kuitenkin pohti, ketkä näihin raateihin ja ryhmiin osallistuvat. Osallistuuko niihin vain muutenkin aktiivisia nuoria?

Miten mukaan saisi ihan kaikki, miten nuorelle voisi syntyä kokemus osallisuudesta ihan yksittäisellä käynnillä?

TESSU1-projektissa (2015–2019) tehtiin Ohjaamoissa havainnointeja, joissa yhtenä asiana tarkasteltiin, miten asiakasosallisuus toteutuu ohjaustilanteissa. Havaintoja kertyi kaikilta osallisuuden asteilta: niin aitoa osallisuutta, aktiivista ja passiivista osallistumista kuin osattomuuttakin.

Kuvakaappaus tekstiin linkitetystä powerpoint-esityksestä, dia 10 (Asiakasosallisuuden tukeminen ohjauksessa).

Aito osallisuus näkyy siinä, että nuorella on aito mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Aktiiviseen ja passiiviseen osallistumiseen liittyy, että joku muu määrittelee vaihtoehdot ja tekee valinnat, joiden ympärille keskustelu rakentuu. Osattomuutta voi olla se, että nuori ei itse osallistu suunnitteluun tai päätöksen tekoon – ei ehkä ole edes itse paikalla tilanteessa.

Teoriasta käytäntöön – HOT-nelikenttä

Työpajan jälkimmäisellä puoliskolla osallisuutta Ohjaamoissa hahmoteltiin HOT-nelikentän avulla Onni-hankkeen Katja Kuorikosken ja Elina Koivistoisen johdolla.

HOT-nelikenttä on hyväksymis- ja omistautumisterapiassa käytetty työkalu, jota hyödynnetään Onnin valmennuksissa. Nelikenttää voidaan käyttää yksilötyössä tai ryhmissä, niin laajemmassa nuoren elämäntilanteen hahmottamisessa kuin yksittäisessäkin teemassa tai haasteessa. Työpajassa tarkasteltavaksi teemaksi valikoitui nuorten suunnitelmallinen osallisuus toiminnan kehittämisessä.

HOT-nelikentän alapuolella oleviin kenttiin kirjattavat asiat ovat sisäistä maailmaa: ajatuksia, tunteita, arvoja, kokemuksia jne., yläpuolelle kirjataan konkreettisia asioita: tekoja ja toimintaa.

Kuvakaappaus powerpoint-esityksestä, otsikko: Osallisuuden nelikenttä.

Nelikenttää täytettiin ohjaamolaisten vastauksilla ja näin saatiin luotua kuvaus siitä, millaiset asiat edistävät osallisuuden toteutumista Ohjaamoissa ja mitkä vievät poispäin siitä. Samalla havainnollistettiin, miten työkalua käytetään ja miten sitä voisi hyödyntää ohjauksessa.

Osallisuutta on kuvattu sateenvarjokäsitteenä, koska se kokoaa yhteen erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja.

Osallisuuteen kuuluu muun muassa suhteissa olemista, liittymistä, yhteisyyttä, yhteensopivuutta, mukaan ottamista, osallistumista, vaikuttamista ja demokratiaa. Osallisuus on myös kaiken tämän järjestämistä ja johtamista.

Osallisuudesta puhuttaessa onkin aina hyvä selventää itselleen ja muille, että mitä näistä itse tarkoitat. Mistä puhut, kun puhut osallisuudesta?

Osallisuustyöpajan esitykset ovat ladattavissa TESSU-verkkosivujen Materiaalit-osiossa

VesaVesa Holm
Projektisuunnittelija, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Jätä kommentti