Aineistoesimerkkien sisennys
Tässä teen oppariani ja etsin oppariblogistakin vastausta kysymykseeni, mutta en ihan suoraa vastausta ainakaan löytänyt. Eli käytän opparissani esimerkkejä haastattelujen pohjalta litteroidusta aineistosta.
Mietin kuitenkin, että jos aloitan esimerkin keskeltä lausetta tai lopetan sen, ennen kuin lause oikeasti loppuu, miten tämä pitää merkitä? Esimerkiksi jos koko lause on tällainen:
”Mut sitte tota oikeestaan näitten kahden muun kanssa niin, toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla ja tän hevosen selkään tulemiset ja kaikki tämmöset niinku korkeudet etäisyydet oli hänelle hyvin haastavia, niin ne oli ensinnäkin meillä tietenkin osatavotteina.”
ja haluaisin ottaa sieltä esimerkiksi kohdan: ” toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla” niin miten merkitsen että kohta on keskeltä lausetta?
Ja onko tosiaan niin, että jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä ollenkaan? Kursivoidaanko se kuitenkin ja laitetaan lainausmerkkeihin?
Eikö tämä vaikuta häiritsevästi ulkoasuun, jos osa lainauksista on sisennetty ja osaa ei ja mikäli sisennettyjä lainauksia ei laiteta lainausmerkkeihin ja sisentämättömät laitetaan? Vai olenko ymmärtänyt (mielestäni melko epäselvistä raportointiohjeista) väärin?
Vastaus:
Voit merkitä aineistoesimerkkisi ajatusviivoilla:
”– – toisella oli niin voimakkaat pelot, tällä pienellä pojalla – –”
Ja jep, jos suora lainattu lause on alle kolme riviä, sitä ei sisennetä. Raportointiohje sanoo: ”Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1 ja kursivoidaan. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein.”
Pitkät suorat ja siksi sisennetyt lainaukset kursivoidaan. Eikä niitä merkitä lainausmerkkeihin. Pitkä lainaus on neljä riviä tai enemmän. Lyhyet lainaukset, jotka ovat keskellä muuta tekstiä, merkitään lainausmerkkeihin. Lyhyiden lainausten kursivoinnista raportointiohje ei neuvo mitään. Ne voi kursivoida tai olla kursivoimatta.
Olen samaa mieltä kanssasi, että kaikki aineistoesimerkit olisi johdonmukaisuuden vuoksi hyvä sisentää ja kursivoida.
Vaihteleva toimintatapa vaikuttaa häiritsevästi paitsi ulkoasuun, myös tulosten ymmärrettävyyteen.
Mm. laadullisessa tutkimuksessa korostetaan toimintatapaa, jossa lukijalle annetaan mahdollisuus selvästi erottaa se, mikä on kirjoittajan omaa ajattelua, mikä haastateltavien sanomisia (ks. esim. Tutki ja kirjoita 2010, 268). Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusote on induktiivinen (mts. 266). Se tarkoittaa, että yksityisistä havainnoista päätellään jotain yleisempää, tehdään yleistyksiä. Siksi ajattelen, että ne aineistoesimerkit, jotka opparintekijä valitsee kuvaamaan aineistoaan, ovat tärkeitä. Ja että ne voisivat sen vuoksi näkyä tekstissä selvästi, toisin sanoen sisennettynä ja kursiivilla (italics).
Näin kesken lukuvuotta ohjetta ei kovin herkästi mennä muuttelemaan. Tämä asia on kuitenkin tullut esiin viime aikoina useissa opiskelijoiden yhteydenotoissa, joten keskustelin asiasta viestinnän opettajien kanssa.
Ja näin ohjeistamme: Kyllä aineistoesimerkeissä lyhyet siteeraukset voidaan esittää erillisinä, ellei niitä halua liittää tekstin yhteyteen. Jos haluaa, lyhyet lainaukset voivat olla sisennettyinäkin lainausmerkeissä selvyyden vuoksi.
Yritämme ohjeistaa raportointiohjeessa tätä kohtaa uudella tavalla, mahdollisesti esimerkeillä höystettyinä. Muutan myös aiempaa kirjoitustani aineistoesimerkeistä.