Taulukon nimi yläpuolelle, kuvion alapuolelle – mikä logiikka?

Metodiopinnoissa aina ihmetyttää kaksi asiaa, joille kaipaisi loogista selitystä, koska kaikelle on aina syynsä.
1) Miksi taulukossa taulukon nimi (siis taulukon sisällön kuvaus) tulee taulukon yläpuolelle (TAULUKKO xx)?
2) Miksi ns. kuviossa selitysteksti tulee kuvion alapuolelle (Kuvio xx)
3) Jotta ei olisi liian helppo kysymys, niin miksi taulukko kirjoitetaan suurkirjaimilla (TAULUKKO) ja kuvio pienkirjaimilla (Kuvio).

Vastaukset kysymyksiin 1 ja 2:

Kuvion selosteen paikka on kuvion alapuolella varmaankin vanhaan standardiin (ISO 5966, 1982) perustuen: ”Each illustration shall be given a caption, which shall be placed beneath it”. Sama ohje kertoo taulukon selosteen paikasta paljon epämääräisemmin: ”- – caption, which may include a descriptive legend. If possible, the caption and the table headings should make the table self-contained without reference to the text”.

Tähän taulukon ominaisuuteen pohjautuu Hirsjärvenkin ym. (2010, 325) selitys asiasta: ”Taulukkoselosteet eli otsikot sijoitetaan taulukon yläpuolelle. Tätä käytäntöä perustellaan sillä, että taulukkoa ei voi ymmmärtää lukematta ensin otsikon tarjoamaa selostetta.”

Suomenkielen taitaja Jukka Korpela huomauttaa, että taulukon nimi voi olla myös taulukon alapuolella, mutta mieluummin sen yläpuolella: ”Suomalaisen asiakirjastandardin mukaan taulukon otsikko kirjoitetaan taulukon alapuolelle. Yleisempi käytäntö monissa yhteyksissä on sijoittaa se taulukon yläpuolelle. Tällöin tekstiä luettaessa tulee ensin vastaan kuvaileva otsikko ja sitten vasta tietojen massa.”

Tutkimusten maailmassa taulukon nimi kirjoitetaan siten ymmärrettävyyssyistä ennen tietojen massaa. Kuvion voi yleensä ymmärtää ilman selosteen lukemistakin.

Vastaus kysymykseen 3:
Vuoden vaihteen jälkeen raportointiohje suosittelee Taulukko- ja Kuvio-sanojen kirjoittamista niiden selosteissa pienaakkosin voimassa olevan asiakirjastandardin mukaisesti.

Lisäys ma 21.1.13:
Vanhan raportointiohjeen mukaan sekä kuvion että taulukon seloste kirjoitettiin suuraakkosin (ks. s. 29 – 30). Se on ollut yleinen tapa tieteellisissä teksteissä. Noista kahdesta lähteissä mainitusta vanhasta standardista en löytänyt käskyä suuraakkosten käyttämiseen, mutta esim. Hirsjärvi ja muut suosittelevat suuraakkosia Tutki ja kirjoita -kirjassaan.

Selailin tänään siis toistakin vanhaa standardia (ISO 7144, 1986). Taulukon selosteen paikka taulukon yläpuolella on määritellään siinä  täsmällisesti yläpuolelle ja kuvion selosteen paikka alapuolelle: ”The caption of a table shall appear above the table – – The legend of an illustration shall be placed below the illustration”.

Lähteet

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

ISO 5966. 1982. Documentation – presentation of scientific and technical reports. Geneve: International Organization for Standardization.

ISO 7144. 1986. Documentation – Presentation of theses and similar documents. Geneve: International Organization for Standardization.

Korpela, J. 2013. Taulukot. Julkaisussa: Nykyajan kielenopas. Luku 5. Viitattu 15.1.2013. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.8.html

Liukko, S. & Perttula, S. 2010. Opinnäytetyön raportointi. Viitattu 21.1.2013. http://www.jamk.fi/download/27435_Raportointiohje.pdf.

Liukko, S. & Perttula, S. 2013. Opinnäytetyön raportointiohje. Viitattu 21.1.2013. http://oppimateriaalit.jamk.fi/raportointiohje/.