Mistä on hyvä prosessi tehty?

Korkeakouluilla on käytössään lukuisia opetuksen ja opintohallinnon tietojärjestelmiä. Jatkuvan oppimisen opiskelija, joka suorittaa mahdollisesti vain yhden tai vain joitakin opintojaksoja, ei todennäköisesti tarvitse koko järjestelmärepertuaaria käyttöönsä, vaan hänellä on tarve päästä sujuvasti ja nopeasti alkuun sisältöjen oppimisessa. Keskeisin järjestelmä on tällöin oppimisympäristö, jonka käytön osaaminen auttaa opinnoissa eteenpäin.

Jamk ja Savonia kartoittivat syksyllä 2020 osana COL-hanketta (CampusOnline -palvelun ylläpito, kehittäminen ja sulauttaminen korkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen palvelujärjestelmään 2020–2021) jatkuvan oppimisen opiskelijoiden kokemuksia opintojen aloittamisesta sekä tukitarpeita sähköisiin järjestelmiin ja verkko-opiskeluun liittyen. Noin viidesosa kyselyyn vastanneista olisi toivonut opintojen alussa lisää tukea ja erityisesti sitä olisi kaivattu verkko-oppimisympäristön käyttöön. Päätimme Jamkissa tarttua tähän ja rakentaa erityisesti jatkuvan oppimisen opiskelijoille suunnatun Moodle-perehdytyspaketin. Ajankohta perehdytyspaketin rakentamiselle oli mainio, sillä olimme ottaneet Moodlen käyttöön lukuvuoden aikana ja oppimisympäristön vaihtuminen on tarkoittanut uuden opettelua koko yhteisöllemme niin tukihenkilöstölle, opettajille kuin opiskelijoillekin.

Hyvästä dialogista ja sparrauksesta vauhtia tekemiseen

Moodle-perehdytyksen suunnittelun lähtökohtana pidimme opiskelijaa – miten minä opiskelijana toimin Moodlessa. Tavoitteenamme oli luoda tiivis ja selkeä kokonaisuus, joka on suoritettavissa itsenäisesti omassa tahdissa. Suunnittelimme rakenteen ja sisällön siten, että se auttaa sekä Moodleen ensi kertaa tutustuvia että jo kokeneempaakin opiskelijaa. Halusimme, että tarjoamastamme paketista pystyy poimimaan ja suorittamaan myös vain yksittäisiä osioita tarpeiden mukaan. Halusimme aktivoida opiskelijaa, joten suunnittelimme perehdytykseen käytännön harjoituksia.

Sisältöjen valitseminen ja rakentaminen tapahtui työryhmämme keskustelujen pohjalta. Kokoonnuimme säännöllisesti yhteen ideoimaan, kokeilemaan ja sopimaan työnjaosta. Täydensimme näkemyksiämme kuuntelemalla arjessa opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia Moodlen käytöstä. Tärkeänä ajatustemme testaajana, kommentoijana ja sparraajana toimi Savonian projektiryhmä, joka jakoi omia kokemuksiaan Moodlesta ja jatkuvaan oppimiseen liittyvistä aiheista.

Moodle-perehdytyksen haasteellisempana vaiheena oli rajata käsiteltävät sisällöt. Esimerkiksi Moodlen asetusten runsaus voi näyttäytyä opiskelijalle eri kursseilla samantyyppisen aktiviteetin erilaisena toiminnallisuutena. Jos olisimme päättäneet kertoa kaikki nämä variaatiot yksityiskohtaa myöten, perehdytyspaketti olisi paisunut muodottomaksi. Halusimme tarjota opiskelijoille harjoitusta ydintoiminnoista; aiheista ja aktiviteeteista, jotka jatkuva oppija todennäköisimmin kohtaa Moodlessa. Pohdimme paljon sitä, missä vaiheessa materiaalin runsaus alkaa toimia itseään vastaan ja ehkä jopa passivoimaan vastaanottajaa. Jatkuvan oppimisen opiskelija haluaa päästä kiinni nopeasti opittavaan sisältöön ja Moodle-perehdytyksen tulisi keventää sitä kuormitusta, jota uuden tiedon esittäminen aiheuttaa.

Päädyimme Moodlen esittelyn, perehdytyksen tavoitteiden esittelyn ja usein kysyttyjen kysymysten lisäksi seuraaviin sisältöihin:

1. Oman edistymisen seuranta
2. Moodlen asetusten muokkaaminen omaan tarkoitukseen sopiviksi
3. Erilaisiin aineistotyyppeihin tutustuminen
4. Keskustelufoorumilla toimiminen
5. Tiedoston palauttaminen
6. Tentin suorittaminen
7. Ryhmätyöskentely Moodlessa

Perehdytyspaketin osiot rakentuivat samanlaista kaavaa noudattaviksi: ensimmäisenä on lyhyt kuvaus aiheesta, sitten tiiviissä muodossa opiskeltava materiaali, ja lopussa asian käytännön kokeilu ja harjoittelu.

Testaamisesta ja palautteesta varmuutta toimivuuteen

Perehdytyspaketti pääsi opiskelijoiden testattavaksi, kun Jamkissa aloitti ryhmä korkeakouludiplomiopiskelijoita. Ryhmässä oli lähes 50 opiskelijaa, joista palautetta perehdytyspaketista antoi 27 henkilöä. Heistä 59 % kertoi käyttäneensä Moodlea jo aiemmin, mutta silti valtaosa oli käynyt perehdytyksen kaikki osiot läpi ja tehnyt kaikki tehtävät. 93 % vastaajista koki perehdytyksen hyödylliseksi. Opiskelijat kuvasivat pakettia mm. seuraavasti ”havainnollinen tapa tutustua Moodleen” sekä ”helppo, selkokielinen ja hyvin tiivistetty paketti”. Palautteen myötä vahvistui myös käsityksemme siitä, milloin perehdytyspaketti olisi opiskelijoille avattava: ”Jatkoa ajatellen suosittelen vahvasti tämän kurssin lisäämistä Moodleen jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen koulutuksen alkamista”. Testiryhmältä saadun palautteen ja kehittämisehdotusten pohjalta täsmensimme perehdytyspakettia.

Itsearvioinnista ja laatukriteereiden hyödyntämisestä vahvistusta tehdyille valinnoille

Perehdytyspaketin laatimisessa hyödynsimme myös eAMK-hankkeessa laadittuja verkkototeutusten laatukriteereitä ja verkkototeutusten arviointityökalua (www.eamk.fi). Kukin työryhmämme jäsenistä toteutti itsearvioinnin, jonka jälkeen kävimme tulokset keskustellen läpi sekä sovimme vielä korjattavat ja täsmennettävät kohdat.

Itsearviointia koskeva keskustelu oli hedelmällinen. Olimme katsoneet toteutusta hieman eri näkökulmista, perustelimme asioita hieman eri tavoin ja toimme keskusteluun mukaan uusia havaintoja. Laatukriteerit tekivät tarkastelusta järjestelmällistä ja mahdollistivat tutun aiheen tarkastelun ulkopuolelta ilman vaaleanpunaisia silmälaseja. Itsearviointi auttoi katsomaan perehdytyspakettia myös vielä kerran uuden opiskelijan silmin. Itsearviointi ja yhteinen keskustelu johtivat meidät priorisoimaan sisältöjä ja kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin, jotka olisivat muutoin saattaneet jäädä huomiotta.

Prosessimme huipentui siihen, että suunnittelimme ja kirjasimme Moodle-perehdytyspaketin opiskelijoilta piiloon jäävään osaan tiedot siitä, miten, milloin ja kuka perehdytysmateriaalia päivittää sekä sen, miten palautteet käsitellään. Tähän elinkaaren hallintaa kuvaavaan osioon tulemme myös dokumentoimaan muutokset, joita perehdytyspakettiin tullaan tulevaisuudessa tekemään.

Perehdytyspaketti avaa oven jatkuvaan oppimiseen

Moodle-perehdytyspakettimme rakentui vaihe vaiheelta. Valmistelu tehtiin yhden lukukauden aikana muiden tehtävien ohessa eli valmistelu rytmittyi kohtuullisen pitkälle ajalle. Tämä auttoi pitämään fokuksen aiemmin määritellyissä tavoitteissa siitä, mitä otamme mukaan ja minkä jätämme pois eli aiheeseen ei uppoutunut liikaa. Yhdessä tekeminen ja keskusteluihin varattu aika antoi energiaa ja johti hyvään lopputulokseen. Perehdytyspaketin rakentamisprosessi osoittautui erittäin toimivaksi (kuva 2.).

Perehdytyspaketti lähti liikkeelle jatkuvan oppimisen tarpeista, mutta jo melko aikaisessa vaiheessa totesimme sen toimivan hyvin myös tutkinto-opiskelijoille. Perehdytyspakettia on sen modulaarisuudesta johtuen helppo laajentaa ja syventää Moodlen eri toimintoihin. Perehdytyksen tasot selkiytyivät kuitenkin paremmin, kun lähdimme liikkeelle jatkuvan oppijan näkökulmasta. Teimme valintoja koko ajan vain siihen perustuen, onko tämä tarpeellista tai millä todennäköisyydellä opiskelija tulee mihinkin toimintoon törmäämään. Perehdytyspaketti ei siis poista opettajan tuottaman ohjaavan tekstin tarpeellisuutta oppimisen aktiviteetteihin eli miten juuri tähän tenttiin tai juuri tähän keskusteluun osallistutaan.

Totesimme Moodle-perehdytyspaketin ja sen rakennusprosessin toimivan hyvänä pohjana myös muiden tietojärjestelmien perehdytyspakettien rakentamiselle. Perehdytyspaketissa on kyse mikrokurssista, joiden kysyntä on ollut kasvussa. Kenties jatkuvaa oppimista tuetaankin tulevaisuudessa juuri tämän tyyppisillä perehdytyspaketeilla.

Voit tutustua Opiskelijan Moodle-perehdytykseen tarkemmin aoe.fi palvelussa.

Kirjoittajat

Sisko Minkkinen, verkkopedagogiikan suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tarja Moilanen, verkkopedagogiikan suunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Paula Tyrväinen, asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kuvat: Tarja Moilanen