Kestävän kehityksen moninaiset oppimisympäristöt

Kestävä kehitys, vastuullisuus, hiilijalanjälki – miten näitä asioita voidaan oppia, missä näitä asioita voidaan oppia, mitä tämä edellyttää opettajuudelta. Tulevaisuuden ongelmiin emme löydä ratkaisuja vanhoilla perinteisillä opetusmenetelmillä ja korkeakoulukeskeisillä oppimisen ympäristöillä. Oppimisympäristöt ovat tänä päivänä moninaisia luokkahuoneesta työelämään, kontaktista verkkoon, korkeakoulun sisältä työelämän projekteihin, kuvitteellisesta casestä todelliseen, autenttiseen työelämä casen ja sen ratkaisumalleihin. Oppimisympäristöt uudistuvat ja niitä voidaan uudistaa esimerkiksi pedagogisella muotoilulla, jolloin oppiminen ja opettaminen muodostavat kokonaisuuden, joka tuottaa oppijalle arvoa.

Blogikirjoitus pohjautuu Arenen Kestävän kehityksen webinaarisarjassa 12.11.2021 pidettyyn ”Kestävän kehityksen oppimisen ympäristöt” -webinaariin (2021). Webinaarin järjestivät Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu. Webinaarissa tutustuttiin pedagogiseen muotoiluun, hiilijalanjäljen laskentaan, 3D-tulostukseen, työelämälähtöisten ongelmien ratkaisemiseen monialaisissa opiskelijaryhmissä sekä biotalouden kestävän kehityksen kokeiluihin.

”Jokaisen oppijan matka on tärkeä”, Juha Hautanen, Jamk

Opettajuus on muuttunut behavioristisesta opettajalähtöisestä opettajuudesta kohti valmentavaa opettajuutta. Opettaja on ohjaaja, mahdollistaja tai valmentaja. Oppijoiden itseohjautuvuus sekä itseohjautuvuuden vaade ovat lisääntyneet korkeakouluopinnoissa. Samanaikaisesti oppijoiden joukko ja opetustarjonnat sekä oppimisen ekosysteemi ovat moninaistuneet.

Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmassa koulutuksella pyritään takaamaan jokaiselle tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevalle opiskelijalle osaamista, joka edistää kestävää kehitystä niin työelämässä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Lisäksi jatkuvan oppimisen koulutuksissa edistetään kestävyysmuutoksen toteutumista yhteiskunnassa.

Jamkin Future Factory -opintojaksojen suunnittelussa on hyödynnetty pedagogista muotoilua ja opettajuuden muutosta opettajasta valmentajaksi. Jamkin Future Factory -kokonaisuudessa keskiössä on projektioppiminen, palvelumuotoilu, kestävä kehitys, yrittäjyys ja työelämälähtöiset projektit. Opettajasta valmentajaksi edellyttää oman ajattelumallin muutosta ja oman pedagogisen käyttöteorian uudelleen tarkastelua. Oppijalle merkityksellistä on oman osaamisen kehittyminen. Kestävän kehityksen periaatteet ja niiden ymmärtäminen käytännössä tapahtuu Future Factory -toiminnassa reflektoimalla teoriaa työelämälähtöisissä projekteissa aidoissa työympäristöissä.

Kestävä biotalous

”Vuonna 2030 maailma tarvitsee
50 % enemmän ruokaa
45 % enemmän energiaa
30 % enemmän puhdasta vettä
verrattuna vuoteen 2012”
Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Biotalouden koulutus sekä tutkimus- ja kehittämishankkeet avaavat moninaisia näkökulmia luonnonympäristöön liittyvistä kestävän kehityksen ratkaisuista, kuten kiertotalous, älymaatalous, uudet biotalouden ratkaisut, ruoantuotantoketjut, sininen biotalous, vihreä biotalous ja uusiutuva energia. Mari Hakkarainen avasi omassa esityksessään oivasti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä opetuksen (TKIO) yhteyksiä. Biotalouden TKIO-toiminnassa kestävä kehitys on rakentunut luontevaksi osaksi koko yksikön toimintaa.

Vihreä siirtymä on totta, se on nyt business!

Tekniikan koulutuksen yhä kasvavat vaatimukset kestävän kehityksen suunnalta asettavat kovia haasteita koulutukselle niin sisällöllisesti kuin asenteisiinkin vaikuttamisen muodossa. Tämä näkyy myös Arenen uudessa kompetenssisuositusjulkaisussa, joka samalla on osaamislupaus työmarkkinoille. Kestävän kehityksen osaaminen on osa kaikkien tutkinto-ohjelmien osaamista. Ammattikorkeakoulututkinnon osalta tutkinnon suorittanut ” tuntee kestävän kehityksen periaatteet, edistää niiden toteutumista ja toimii vastuullisesti ammattilaisena ja yhteiskunnan jäsenenä”.

Hiilijalanjäljen arvioinnista 3D-tulostukseen – oppimiskokemuksia tekniikasta

Webinaarissa halusimme tekniikasta esitellä tarkemmin hiilijalanjäljen arviointia työelämäyhteistyönä. Ympäristöteknologian koulutuksessa on hiilijalanjäljen laskennalla merkittävä rooli. Opetuksessa on tärkeätä saada nostettua opiskelijoiden motivaatiotasoa riittävälle tasolle uudenlaisilla mielenkiintoa herättävillä ja opiskelijoita osallistavalla tavalla. Tälle osaamiselle tuntuu olevan kysyntää, koska opettaja sekä opiskelijat ovat saaneet useita toimeksiantoja työelämästä. Samaan aikaan on laskettu ammattikorkeakoulun omaa jälkeä matkalla hiilineutraaliuteen. Opetus ja kestävä kehitys ovat astuneet uudelle tasolle pois luokkahuoneesta.

Ekologisuutta tuotteisiin ja tuotantoon tulostamalla. Toisena teknologian esityksen teemana oli ainetta lisäävän valmistuksen rooli kestävän ja vastuullisen toiminnan edistämisessä. Ainetta lisäävä valmistus, 3D- printtaus tai added manufacturing on vihdoin pitkän, vuosikymmenten kehitystyön tuloksena tullut osaksi arkipäivän teknisiä sovellutuksia. Nyt on meneillään vaihe, jossa etsitään sovelluksia missä sitä kannattaa käyttää. Kehitellään yhä uusia materiaaleja. Opetellaan suunnittelemaan kokonaan uusista näkökohdista. Kehitetään tuotantotehokkuutta. Vahvan yrityskentän ansiosta Vaasan ammattikorkeakoulussa on lähdetty vahvasti hyödyntämään uutta teknologiaa. Se on jo merkittävä osa insinöörikoulutusta aina suunnittelusta valmistukseen saakka.

Ainetta lisäävä teknologia antaa loistavia mahdollisuuksia vihreään tulevaisuuteen, kun materiaalia käytetään vain tarvittava määrä. Tuote voidaan suunnitella täysin muualla ja valmistaa maapallon toisella puolen, jolloin vältytään logistisilta kuluilta ja viiveiltä. Esimerkiksi koneiden ja laitteiden huolto- ja korjaustoiminta nopeutuu.

Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osaamista kaikille

Tutkinto-ohjelmien yhteisissä osaamisissa kestävän kehityksen osaaminen kuuluu nyt kaikkiin tutkinto-ohjelmiin sekä AMK että YAMK-tasoilla (Suositus ammattikorkeakoulujen tutkintojen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022). Työelämässä yritykset ja organisaatiot tarkastelevat omia toimintojaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden näkökulmasta. Kestävän kehityksen osaamista tarvitaan myös koko työikäiselle väestölle. Meidän on tärkeätä ymmärtää kestävän kehityksen laaja-alaisuus kolmen ulottuvuuden kautta: ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys.

Avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonnan kautta voidaan edistää työikäisen väestön kestävän kehityksen osaamista hyödyntämällä näitä hyviä kokemuksia, joita tutkinto-opiskelijoiden oppimisessa on kokeiltu. Ammattikorkeakoulujen opetuksessa ja oppimisen keskiössä on työelämälähtöisyys. Webinaareissa esillä olleissa kokeilussa työelämälähtöisyys oli konkreettisesti läsnä. Näissä tilanteissa ovat oppineet sekä opiskelijat että työelämän yhteistyökumppani, jotka ovat hyötyneet uudenlaisesta yhteistyöstä ammattikorkeakoulujen kanssa.

Kirjoittajat

Sirpa Tuomi, koulutuksen kehittämispäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Jorma Tuominen tekniikan yksikönjohtaja, Vaasan ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kestävän kehityksen oppimisen ympäristöt. 2021. Webinaarisarja kestävästä koulutuksesta ammattikorkeakouluissa syksyllä 2021. Arene. Viitattu 10.3.2022. https://www.arene.fi/uutiset/kestava-kehitys/webinaarisarja-kestavasta-koulutuksesta-ammattikorkeakouluissa-syksylla-2021/.

Suositus ammattikorkeakoulujen tutkintojen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. 2022. Arene. Viitattu 10.3.2022. https://www.arene.fi/julkaisut/raportit/suositus-ammattikorkeakoulujen-yhteisista-kompetensseista-ja-niiden-soveltamisesta-2022/.