Jatkuvaa oppimista mahdollistamassa

Mitä kasvavat ja monimuotoiset jatkuvan oppimisen opiskelijaryhmät tarkoittavat toimintatapojen, prosessien ja oppimisen muotoilun näkökulmasta? Miten vastaamme muuttuvaan tilanteeseen joustavasti, ennakoivasti ja myös itse jatkuvasti oppien?

Jatkuva oppiminen voi ammattikorkeakoulussa tarkoittaa avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, YAMK-opintoja tai vaikkapa yrityskohtaisesti räätälöityä koulutusta. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että jatkuvan oppijan tausta on yleensä hyvin heterogeeninen ja kokemus korkeakouluopinnoista, opiskelutaidot ja digiosaaminenkin vaihtelevat laidasta laitaan. Yleensä omat tavoitteet ja odotukset on lyhyemmästä opiskeluajasta johtuen kuitenkin tunnistettu ja määritelty tarkemmin. Jatkuvaan oppimiseen liittyvä kehittäminen on ollut ammattikorkeakouluissa osin hajautunutta, joka on voinut näyttäytyä jatkuvan oppimisen opiskelijalle pirstaleisina palveluina. Tämä monimuotoinen kehys sekä kansallisen tason jatkuvan oppimisen tavoitteet ovat synnyttäneet positiivisia muutospaineita omaan toimintaamme.

Jatkuvan oppimisen järjestämisessä ja oppimisen muotoilussa voidaan tunnistaa kaksi erilaista prosessia: oppimisprosessi ja opiskeluprosessi. Oppimisprosessi tuottaa impulsseja opiskeluprosessiin ja päinvastoin. Joustavuus ja saavutettavuus korostuvat ja yksilön osaamisen kehittämisen näkökulmasta nämä kaksi erilaista prosessia tulisi saada synkronoitua saumattomasti ja ennakoivasti yhteen. Tulisi pohtia sitä, miten opiskelu alkaa, miten oppiminen etenee, ja miten innostusta jatkuvaan osaamisen kehittämiseen pidetään yllä. Prosessin laatuun kiinnitetään usein huomiota vasta sitten, kun sen yksittäinen osanen ei toimi. Laatu on kuitenkin se, mikä tuottaa jatkuvuutta.

Ammattikorkeakoulujen opetuksen, oppimisen ja erilaisten opiskeluun liittyvien tuki- ja hallintopalveluiden digitaalinen kehittäminen on ollut viime vuosina määrätietoista, joskin aaltomaista. COVID-19 on nostanut esiin digitaalisten ympäristöjen ja digiosaamisen puutteet ja vahvuudet. Kehittäminen on kuitenkin tähän saakka tapahtunut pääosin tutkinto-opiskelijoiden näkökulmasta ja joskus jopa hallinto- ja järjestelmäkeskeisesti. Kun näkökulmaksi vaihtuu jatkuva oppiminen ja asiakaslähtöisyys, esille nousee erilaisia tarpeita. Yhdeksi keskeiseksi haasteeksi työssä käyvien oppimiselle ja opiskelulle on havaittu käytettävissä olevan ajan rajallisuus (Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kysely 2020; Erkkilä & Kortesalmi 2020). Tämä johtaa siihen, että sekä opintojen aloittamisen että itse oppimisprosessin täytyy olla kokonaisuutena sujuva. Jatkuva oppija ei ole valmis käyttämään rajattomasti aikaa ohjeistuksiin ja oppimisympäristöihin perehtymiseen tai epäselvien asioiden selvittelyyn.

Perehdytyspaketilla alkuun

JAMK on tämän lukuvuoden (2020–2021) aikana siirtynyt käyttämään oppimisympäristönä Moodlea. Käyttöönoton rinnalla on rakennettu ohjeistuksia Moodlen käyttöön niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Oppimisympäristöt tai -alustat on aiemmin nähty materiaalien tai tehtävien jakamisen paikkoina, mutta nykyään opiskeluprosessit rakentuvat ja ohjautuvat yhä useammin oppimisympäristön kautta (Aksovaara & Koskinen 2020). On siis tärkeää, että myös jatkuvan oppimisen opiskelija hahmottaa oppimisympäristön roolin osana opiskeluprosessia ja siitä tulee oppimisprosessin luonteva osa heti opintojen alusta alkaen.

Sujuvoittaaksemme opintojen aloitusta, rakensimme COL-hankkeessa JAMKiin Moodle-perehdytyksen erityisesti jatkuvan oppimisen tarpeisiin. Kyseessä on itseopiskelupaketti, jossa opiskelijat voivat jo ennen opintojen alkua tutustua Moodleen ja harjoitella sen käyttöä. Parhaimmillaan tämä perehdytyskokonaisuus tukee ennakoivasti oppimisprosessia keventämällä järjestelmän käytöstä johtuvaa kuormittumista.

Perehdytyskokonaisuutta rakentaessamme huomasimme, että jo olemassa olevat ohje- ja ohjausmateriaalit ovat usein hyvinkin tekstipainotteisia ja sen myötä pitkiä. Korkeakouluille tunnusomainen kirjoittaminen asioiden kuvaamisen tapana näkyy myös opiskelun ohjaamisessa. Infograafeja tai muita kuvallisuutta hyödyntäviä ohjeita on vähemmän. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta päädyimmekin korostamaan sisällön tiivistämistä ja helppoa hahmotettavuutta. Joskus voi olla tarpeen ohjeistaa myös materiaalien käyttöä: esimerkiksi videoita voi katsoa tuplanopeudella tai hidastettuna, tai itselle sopivaa tapaa ja muotoa uusien asioiden oppimiseen voi etsiä yksin tai yhdessä. Ennen kaikkea tulisi olla rohkeutta kokeilla erilaisia sovelluksia ja digitaalisia ympäristöjä. Tähän myös Moodle-perehdytyksessämme pyritään: aktivoimaan osallistujia kokeilemiseen ja tekemiseen.

Kokonaisvaltaista kehittämistä

Jatkuva oppiminen on yhtenä tärkeänä ulottuvuutena JAMKin strategiassa. Jatkuvan oppimisen tarjontaa halutaan kasvattaa ja verkko-opintojen roolia erityisesti täydennyskoulutuksessa lisätä. Jatkuvan oppimisen tarjonnan lisäämisen ohella on tärkeää kriittisesti arvioida ja myös tarkoituksenmukaisesti uudistaa toimintaa eri näkökulmista. Prosessit, toimintatavat, ohjeistukset ja oppimisen muotoilu on nostettava tarkastelun kohteeksi kohderyhmien laajetessa. Asiakasymmärryksen kasvu ohjaa kohti toimivampaa koulutuksen järjestämistä. Kun opiskeluprosessi sujuu, on helpompi jatkaa oppimista kohti uutta osaamista. Saavutettavasti kuvatut ja tuotetut oppimisen ympäristöt, toimintatavat ja materiaalit palvelevat kaikkia opiskelijoita, olivatpa oppijan tavoitteet sitten tutkinnossa tai yksittäisen pienemmän osaamisalueen hallinnassa.

Seuraavassa blogissa esittelemme rakennetun Moodle-kokonaisuuden sekä avaamme tehtyjä valintoja ja ratkaisuja tarkemmin.

Teksti: Sisko Minkkinen, Tarja Moilanen ja Paula Tyrväinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kuva: Tarja Moilanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

eAMK ja COL olivat Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia koulutuksen kehittämishankkeita, joiden tuloksena syntyi ammattikorkeakouluopiskelijoiden ristiinopiskelun mahdollistava CampusOnline-portaali ja joissa korkeakoulujen yhteistyössä kehitettiin digipedagogiikkaa ja työelämäyhteistyötä. Hankkeet julkaisivat Digipölytys-blogia, jonka päätyttyä tämä kirjoitus julkaistiin tässä JAMKin jatkuvan oppimisen blogissa.

Lähteet

Aksovaara, S. & Koskinen, M. 2020. Lähtökohtia oppimisanalytiikalle osaamisen kehittämisen tukena. Teoksessa Kohti oppimista tukevaa oppimisanalytiikkaa ammattikorkeakouluissa. Toim. S. Hartikainen, M. Koskinen & S. Aksovaara. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 14–21. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 274. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-547-0.

Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kysely. 2020. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/elinikainen-oppiminen-suomessa-kysely/

Erkkilä, L. & Kortesalmi, M. 2020. Jatkuva oppiminen on työntekijän, työpaikan ja kouluttajan yhteistyötä. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/jatkuva-oppiminen-on-tyontekijan-tyopaikan-ja-kouluttajan-yhteistyota/#96e6889f.