Kuvioselosteessa toissijainenkin lähde

Jos kirjassa kuvio on otettu toisesta lähteestä, pitääkö ilmoittaa se lähde, josta itse on kuvion ottanut vai alkuperäinen lähde?

Vastaus:

Ilmoita se julkaisu, josta olet kuvion ottanut.

Lähdeluetteloon tulevat vain ne julkaisut, joita on itse lukenut, kuunnellut tai katsonut. Jos et ole itse lukenut alkuperäislähdettä, JAMKin systeemin mukaan sitä ei mainita lähdeluettelossa.

Kuvioselosteessa (kuviotekstissä, kuvatekstissä) alkuperäislähteestä on kuitenkin hyvä kertoa.

Esimerkiksi, jos Virtanen on alkuperäislähde ja Lahtinen se lähde, jota olet itse lukenut, kuvioseloste voisi tulla esimerkiksi näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Jos olet muokannut kuviota, litannia tulee vaikkapa näin:

Kuvio 1. Mahtava käppyrä (Lahtinen 2012, sivut, muokattu; alkup. kuvio Virtanen 2008, sivut)

Ongelma lukijan kannalta on tietty se, että hänen on etsittävä ensin Lahtinen-lähde käsiinsä, josta saa tarkemman tiedon Virtanen-lähteestä, jos haluaa tarkistaa tuon Virtasen alkuperäisen kuvion. Jos ajatellaan, että Suomessa julkaistaan vuosittain tuhansia tieteellisiä ja ammatillisia julkaisuja, Virtanen 2008 ei kerro lukijalle tässä tapauksessa oikein mitään. Jäinkin miettimään sitä, olisiko silloin lukijaystävällistä ilmoittaa Virtanen-lähteen tiedot vaikka alaviitteessä. Silloin se ei ole lähdeluettelossa (lähteet jotka olet itse lukenut), mutta lukija kuitenkin saisi perustiedot toissijaisestakin lähteestä.