Verkkovalmennuskokeilu TiimiVerkko –hankkeessa

Etäkuntoutuksesta digiohjaukseen

TiimiVerkko –hankkeen tarkoituksena on luoda erilaisia etäkuntoutusmahdollisuuksia yhteistyötahojen käyttöön, työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden palvelujen tueksi.

Hankkeen alkumetreillä kävi ilmi, että ”etäkuntoutus”- termi on kohderyhmänä oleville ammattilaisille vieras. Heille luonnollisempaa oli puhua etävalmennuksesta, etäohjauksesta, digivalmennuksesta tai digiohjauksesta. Vaikka valtakunnallisesti, ainakin toistaiseksi, puhutaan etäkuntoutuksesta, niin onhan se totta, että monen työelämän ulkopuolella olevan henkilön palvelutarve on enemmän ohjauksellista, kuin kuntouttavaa.

Mitä on (etä)kuntoutus?

Kelan tekemässä etäkuntoutus-selvityksessä (2018) etäkuntoutus määritellään erilaista etäteknologiaa (esim. tietokoneet tai älypuhelimet) käyttäväksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. Se kuvataan aina ammattilaisen ohjaamaksi prosessiksi, jossa on selkeä alku ja loppu (Kela 2018.

Samassa selvityksessä puhutaan myös nettiterapiasta ja virtuaalisesta kuntoutuksesta. Kaiken etänä tapahtuvan kuntoutuksen yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se tosiasia, että prosessissa on käytössä aina jokin etäteknologinen väline kuntoutuksen mahdollistajana ja kuntoutus ei ole pelkästään asiakkaan omalla vastuulla olevaa omatoimista itsekuntoutusta (Kela 2018).

Kuntoutus määritellään yksilön kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäjäksi. Yhtenä osana kuntoutuksessa on myös työkyvyn ja sosiaalisen selviytymisen vahvistuminen. (Kuntoutusportti 2016). Kela (2018) määrittelee kuntoutuksen keinoksi auttaa erilaisista sairauksista tai vammoista toipumisessa tilanteissa, joissa ne vaikuttavat opiskeluun, työhön tai arjesta selviytymiseen. Kuntoutus on aina yksilöllistä ja tavoitteellista (Kela 2018). Sosiaali- ja terveysministeriön raportti (STM 2017) kuvaa kuntoutusta samankaltaisesti toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin, osallistumisen ja työllistymisen tukemisena.

 

Mitä on ohjaus?

Ohjauksesta on totuttu puhumaan erityisesti koulumaailmassa. Opetushallitus on määritellyt ohjauksen tarkoitusta ja merkitystä hyvän ohjauksen kriteereissään (OPH 2014). Siinä ohjausta kuvataan mm. jatkuvaksi, vuorovaikutteiseksi sekä tavoitteelliseksi prosessiksi, jossa taataan ohjauksen kohteena olevan yksilön oppiminen, kasvu ja kehitys. Ohjauksen tulisi olla yksilöllistä ja aktivoivaa toimintaa, jonka seurauksena ohjattava tunnistaa omat vahvuutensa sekä kehittämiskohteensa (OPH 2014).

Riittävä ohjaus on perusta itsensä aktiiviselle kehittämiselle, tulevaisuuden kannalta merkityksellisten valintojen tekemiselle ja hyvinvoinnin lisäämiselle mm. ennaltaehkäisemällä syrjäytymistä (OPH 2014).

Puhuttaessa asiakasohjauksesta, tärkeäksi on havaittu asiakkaan oma aktiivinen rooli tarvittavien palveluiden kasaamisessa. Ammattilainen tukee prosessia asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Aluksi asiakasohjaus on yleisen tason toimintaa, josta edetään matalan kynnyksen palveluilla kohti intensiiviohjausta. Kyseistä toimintatapaa on oltu luomassa mm. yhdessä hallituksen kärkihankkeista, jonka tarkoituksena on vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä asiakaslähtöisesti (Ikäneuvo 2018).

Digiohjausta TiimiVerkon tapaan

Edellä kuvatun perusteella ajateltaessa hankkeemme työelämän ulkopuolella olevan kohderyhmän tarpeita on selvää, että he hyötyvät ohjauksellisesta otteesta huomattavasti enemmän. Työttömällä saattaa olla taustalla myös kuntoutuksellisia prosesseja, esimerkiksi fyysisen työkykyyn liittyen kanssa, mutta ohjauksellisen otteen kautta säilyy kokonaisvaltainen käsitys yksilön työkyvyn, työmahdollisuuksien ja työmotivaation vahvistumisesta.

Hankkeen yhtenä merkittävän tekijänä on valikoitujen prosessien vieminen verkkoon niin, että kontaktit, ohjaus ja muu toiminta onnistuvat tarvittaessa myös etänä. Hankkeen edetessä olemme havainneet samat haasteet, kuin valtakunnallisen tason hankkeissa ja kokeiluissa. Esimerkiksi STM (2018) kuvaa Kelan etäkuntoutushankkeiden yhdeksi haasteeksi etäkuntoutuksen tunnettavuuden puutteen, jonka vuoksi asiakkaita ja ammattilaisia on haasteellista rekrytoida mukaan kokeiluihin (STM 2018).

TiimiVerkko hankkeessa lähdimme liikkeelle ammattilaisten digitaitojen ja –ymmärryksen vahvistamisesta. Tämä on osoittautunut toimivaksi keinoksi lähteä rakentamaan kantavaa pohjaa uusille etänä tapahtuville palvelumuodoille. Kun ammattilaisten ymmärrys, digiminäpystyvyys ja digitaidot vahvistuvat, niin heidän asiakkaille antama digiohjaus on luonnollisempaa ja motivointi prosessiin helpompaa. Myös STM (2018) huomioi ammattilaisten osaamisen merkityksen prosessien toteutumisen tukena.

Hankkeen edetessä on ollut mahtavaa huomata, kuinka ammattilaiset ovat kokeneet tarjotut digisisällöt opettavaisiksi ja ottaneet tiettyjä toimintoja heti käyttöön osana omaa työtänsä. TiimiVerkon asiantuntijat ovat toteuttaneet osaamista lisäävää koulutusta myös toiveiden perusteella, jolloin on voitu täsmäiskuilla lisätä juuri sitä osaamista, jota kohderyhmä kaipaa.

Juuri nyt hankkeessa on meneillään verkkovalmennus, jossa ammattilaiset osallistuvat asiakkaan roolissa digiohjauksen verkkokurssille heille yksilöllisesti räätälöidyllä alustalla. Valmennuksessa on vahvasti ohjauksellinen näkökulma, jonka kautta osallisuus, aktiivisuus ja vastuu omasta kehittymisestä mahdollistuvat.

Seuraava steppi onkin siirtää kaikki tämä koettu, opittu ja kehitetty etäohjaus kohderyhmäasiakkaiden saataville. Vain aika näyttää millaiseksi heidän digimaailmansa TiimiVerkossa muodostuu.

 

Kirjoittaja:

Sanna Paasu-Hynynen

Projektipäällikkö

TiimiVerkko –hanke, JAMK

Lisätietoja TiimiVerkko -hankkeesta

sanna.paasu-hynynen@jamk.fi

+35840 574 5780

 

 

Lähteet

Ikäneuvo 2018. Matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus sekä yhdyspinnat kunnan – sote-keskuksen ja maakunnan liikelaitoksen välillä. Viitattu 2.5.2019. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/04_Maki-Hallila_Ik%C3%A4neuvo_Kuntaliitto%20maakuntafoorumi%2016.10.2018.pdf

Kela. 2018. Mitä kuntoutus on? Viitattu 29.4.2019 https://www.kela.fi/mita-kuntoutus-on

Kuntoutusportti. 2016. Mitä kuntoutus on. Viitattu 26.4.2019 https://kuntoutusportti.fi/kuntoutujalle/mita-kuntoutus-on/

OPH. 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit. Viitattu 30.4.2019 https://opintopolku.fi/wp//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2015/11/158918_hyvan_ohjauksen_kriteerit-1.pdf

STM. 2017. Kuntoutus. Viitattu 29.4.2019 https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus

STM. 2018. Etäkuntoutus tuo kuntoutuksen osaksi arkea. Viitattu 30.4.2019 https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/etakuntoutus-tuo-kuntoutuksen-osaksi-arkea