Osaaminen näkyväksi maahanmuuttajatyössä

Maahanmuuttajataustaiset perheet muodostavat nykyään jo merkittävän osan kaikista perheistä eri puolilla maailmaa, vaikka maahanmuuton luotettava tilastointi on vielä haastavaa. Kuitenkin tiedetään, että yksistään vuonna 2018 OECD-maihin tuli noin 1,9 miljoonaa perheellistä maahanmuuttajaa, mikä oli lähes puolet kaikista maahanmuuttajista (Family Migration 2021). Lisäksi Euroopassa vuoden 2019 ensimmäisen puolikkaan ajalta raportoitu yli 10 000 lapsen saapuminen maanosaan (Refugee and Migrant Children in Europe 2019) kertoo siitä, että maahanmuuttajataustaisten lapsiperheiden määrä on kasvanut valtaisasti viime vuosien aikana.

Maahanmuuttajaperheet ovat moninaisia, joten myös heidän tuen tarpeissaan on eroja. Tukea tarvitaan usein kotoutumisessa ja uuteen kulttuuriin sopeutumisessa, sekä palveluihin hakeutumisessa ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä. Perheiden tukemiseen eri tilanteissa ja tarpeissa voivat ammattilaisten lisäksi osallistua vapaaehtoiset aiheesta kiinnostuneet vertaiset sekä kantaväestö. Vuosien saatossa asiantuntijatieto on kehittynyt ja sen lisäksi on kertynyt runsaasti käytännön kokemukseen nojaavaa tietoa aihepiiristä ja työtavoista. Maahanmuuttajalapsiperhetyön osaaminen on äärimmäisen tarpeellista, ja usein myös hiljaista tietoa. Ongelmana ovatkin olleet puutteelliset keinot tunnistaa ja osoittaa työssä tai vapaaehtoistyössä hankittua osaamista.

Erasmus-rahoitteisessa Transcultural Open Badges Platform for Migrant’s Transition Mentoring EARLY LIFE FAMILY CARE (TOBP) – hankkeessa on luotu työkaluja maahanmuuttajalapsiperhetyön osaamisen tunnistamiseksi. Kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijahaastatteluiden ja analyysien pohjalta muodostettiin aihepiirin osaamisen kuvaus, eli kompetenssit. Nämä neljä kompetenssia olivat (1) maahanmuuttoon liittyvässä asioinnissa avustaminen, (2) sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutumisessa avustaminen ja tukeminen, (3) perheen tukeminen uudessa kulttuurissa ja sosiaalisessa ympäristössä elämiseen, sekä (4) aktiivisen osallistumisen tukeminen uusissa yhteisöissä.

Kehittämistyön toisessa vaiheessa rakennettiin digitaalinen oppimisympäristö, joka on suunnattu kaikille maahanmuuttajalapsiperheiden kanssa toimivilla ammattilaisille, vertaisille ja vapaaehtoisille. Oppimisympäristöön rakentui kompetenssien ja arviointikriteerien mukaisia harjoituksia ja tehtäviä osaamisen vahvistamiseksi ja sen näkyväksi tekemiseksi. Oppimisympäristön luominen eteni vaiheittain kehittämisen, testaamisen, palautteiden keräämisen ja edelleen kehittämisen sykleissä.

Kehittämistyön kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa ollaan parhaillaan viimeistelemässä digitaalista osaamismerkki (open badge) -ympäristöä. Sen myötä koko hankkeen tuotoksena tulee syntymään osaamisen tunnistamisen kokonaisuus, jossa maahanmuuttajalapsiperhetyön osaaja voi näyttää aiemmin hankkimaansa osaamistaan digitaalisen verkkoympäristön tehtävien avulla, sekä hakea itselleen osaamismerkin dokumentiksi osaamisestaan. Osaamismerkin haltija voi liittää saamansa merkin esim. osaamisportfolioon, CV:hen, tai työhakemukseensa silloin, kun hän haluaa kertoa tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolella hankitusta osaamisesta maahanmuuttajalapsiperhetyössä.

Hanketta on koordinoinut Carinthia University of Applied Sciences Itävallasta, ja JAMKin lisäksi toteuttajaorganisaatioina ovat olleet Heimerer College Kosovosta, University of Applied Sciences and Arts of Southern Switzerland, European Network for Social Innovation and Solidarity Saksasta, Sofware Company Cacttus Kosovosta, German Youth Institute Saksasta, Open Recognition Alliance Ranskasta sekä Impuls Familienberatung Itävallasta. JAMKin yhteistyökumppanina hankkeen aikana on toiminut Monikulttuurikeskus Gloria.

Kuten monessa muussakin kehittämistyössä, niin myös tässä hankkeessa COVID-19 pandemia toi haasteita hankkeen toteuttamiseen, viivästyttäen mm. yhteiskehittämistä ja testaamista. Digitaalisen oppimisympäristön ja osaamismerkin laajempi pilotointi ja käyttöönotto kohderyhmälle tulee jäämään hankkeen jälkeiseen aikaan.

Kolmivuotinen hanke päättyy elokuun lopussa 2021. Kehittämistyö on tuonut näkyväksi maahanmuuttajalapsiperheiden tarpeita, ja kuvauksen maahanmuuttajaperhetyön erityisistä osaamisalueista, sekä digitaalisen työkalun osaamisen tunnistamiseen. Lisää tietoa itse hankkeesta ja sen tuotoksista löytyy hankkeen www-sivuilta TOBP – Transcultural Recognition Platform

Kirjoittajat

Mari Punna 

Katja Kokkinen 

Lähteet 

Family Migration. (2021). Migration Data Portal. The Bigger Picture. Viitattu 10.6.2021. https://www.migrationdataportal.org/themes/family-migration 

Refugee and Migrant Children in Europe. (2019). Overview of Trends in January-June 2019. UNHCR, UNICEF and IOM. Viitattu 10.6.2021. file:///C:/Users/punma/Downloads/UNHCR-UNICEF-IOM%20Factsheet%20on%20refugee%20and%20migrant%20children%20Jan-June%202019.pdf