Työelämän viestinnän opintoja projektityönä

Viestintätaitoja kehittävä oppimiskokonaisuus

Työelämän viestintä -opintojakso on 3 op:n laajuinen ja kuuluu Jyväskylän ammattikorkeakoulussa kaikille yhteisiin opintoihin. Tavoitteena oli luoda monipuolisesti viestintätaitoja kehittävä projektimuotoinen oppimiskokonaisuus, joka sopii käytettäväksi sekaryhmissä kaikilla toteutustavoilla.

Kielten ja viestinnän opintojaksot on syksystä 2017 lähtien toteutettu ns. sekaryhmissä eli opiskelijat ovat eri tutkinto-ohjelmista ja eri vuosikursseilta. Toteutustapoja ovat kontakti-, verkko- ja monimuotototeutukset, jotka voivat kestää yhden tai kaksi jaksoa. Työelämän viestintä on ainoa amk-opintoihin kuuluva viestinnän opintokokonaisuus Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.

Työelämän tarpeisiin vastataan projektimaisella työskentelyllä

Sisällöissä ja toteutustavassa tavoitteena oli ottaa huomioon monialaisen digitalisoituvan työelämän tarpeet.  Opiskelijat harjaantuvat tavoitteelliseen projektimaiseen työskentelytapaan, jossa vastuu kokonaisuudesta on projektiryhmällä. Opiskelutapa edellyttää yhteistä suunnittelua, sitoutumista yhteiseen tekemiseen, palautteen antamista ja vastaanottamista ja erilaisten työskentelytapojen yhteensovittamista. Samalla harjaantuvat yksilön viestintätaidot, mm. keskustelu- ja palaveritaidot, suullisen ja kirjallisen esittämisen taidot ja yhteiskirjoittamisen taidot.

Projektin tietosisältönä on organisaatioiden ulkoinen viestintä, johon perehdytään valinnaisten teemojen ja opiskelijoita kiinnostavien organisaatioiden julkisuuskuvien avulla. Opintojakson eteneminen on kuvattu Prezi-esityksenä https://prezi.com/view/K5ieEFfLbwwUzOhwIbiH/.

Digitaaliset työvälineet

Projektiryhmät käyttävät erilaisia digitaalisia työvälineitä: Word Onlinea ja Powerpoint Onlinea yhteiskirjoittamiseen ja yhteisesittämiseen sekä Video-työkalua esitysten jakamiseen. Verkko- ja monimuotototeutuksissa opiskelijat käyttävät keskinäisiin palavereihinsa Skype for Business ‑ohjelmaa, lähettävät palaverikutsunsa Outlookin kautta ja jakavat muistionsa Onedrivessa. Toteutuksessa otetaan tehokkaasti käyttöön työvälineitä, joita JAMK tarjoaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Luonnollisesti käytössä ovat myös Optima ja Adobe Connect Pro -videoneuvottelujärjestelmä.

Työelämän viestintään suunniteltiin Optima-työtila, jossa haluttiin hyödyntää Optiman visuaalisuutta ja selkeyttä parantavia ominaisuuksia aiempaa tehokkaammin. Näitä työkaluja ovat mm. työtilan sisällön jakaminen kansioiden sijasta välilehdille ja ns. koostetyökalu, jolla kaikki sisältö saadaan näkyville tietokoneen ruudulle kokonaisuutena. Tavoitteena oli verkkosivumainen ja hakuteosmainen opiskelumateriaali – ei pelkkä materiaalipankki.

Palaute pilotoinnista

Ensimmäisellä lukukaudella syksyllä 2017 uutta toteutusmallia käytti viisi viestinnänopettajaa. Kaikki toteutustavat kokeiltiin ja enimmäkseen sekaryhmissä. Palautteiden perusteella monialaisuus ja projektimaisuus motivoivat opiskelijoita. Samoin se, että he saivat projektissa tarkastella itseään kiinnostavaa organisaatiota.

Toteutusmalli oli kuitenkin hyvin vaativa varsinkin opintojensa alussa oleville. Projektimainen työskentely ei ollut tuttua, ei liioin pitkäkestoinen ja moniulotteinen tiimityö. Samoin digitaaliset työvälineet vaativat opettelua. Tehtävänanto näyttäytyi opiskelijoille sekavana, koska se oli niin monivaiheinen. Toteutusmalli ei siis sovellu heti ensimmäisenä syksynä verkossa opiskeltavaksi.

Työelämäosaaminen karttuu

Opiskelijat kokivat saaneensa laajan katsauksen työelämän viestintään: ”Kaiken kaikkiaan kurssilla sai laajan katsauksen työelämän viestintään, ja omasta aiheestamme varsinkin opin kyllä paljon. Jo nyt olen hyödyntänyt tällä kurssilla oppimaani yrittäjyys -kurssin tehtävässä sekä innovaatioviikon tehtävässä. Esityksen pitäminen oli myös hyödyllinen, koska esityksiä opintojen aikana tulee ja on jo tullutkin.”

Kurssin alussa opiskelijan täytyy oppia kestämään epävarmuutta ja sitä, ettei kokonaisuus hahmotu välittömästi. Projektin idea tuntui vaikealta hahmottaa, se vaatii alussa paljon sisäistämistä: ”Alkuun tehtävä tuntui haastavalta, oli vaikea lähteä liikkeelle. Kun pääsimme paremmin sisälle tehtävään, alkoi homma sujua loppua kohden.”

Vastuu työtilaan, tehtäviin ja koko projektiin tutustumisessa on suurimmaksi osaksi opiskelijalla itsellään. Tämä aiheutti jonkin verran ahdistusta, mutta opiskelijat kokivat myös, että kun tämän alkutyön jaksoi tehdä hyvin, niin oppimista tapahtui huomattavasti enemmän kuin silloin, kun tehtävät ja kokonaisuudet annetaan ja selitetään valmiina.

Yhteiskirjoittamisen idean sisäistämisen jälkeen sitä käyttäneet kokivat hyötyneensä siitä ja kokivat tarpeelliseksi oppia tuottamaan tekstiä yhdessä. Opiskelijat kokivat, että kynnys kommentoida ja korjata toisen tekstiä oli hyvin matala. Moni kertoi oman tekstin saaneen uusia näkökulmia ja parantuvan huomattavasti muiden kommenttien avulla.

Hyviä käytänteitä projektimaiseen työskentelyyn

Kannattaa laittaa opiskelijat yhdessä pohtimaan, mitä projekti tarkoittaa ja miten juuri tämä toteutus on projekti. Toteutus vaatii opettajaltakin paljon, koska on syytä seurata projektiryhmien työskentelyä ja kannustaa pitkin matkaa. Opettajana on hienoa huomata, miten opiskelijat ottavat projektin ja sen sisällöt haltuun ja auttavat toisiaan. Useimmissa ryhmissä yhteistyö sujui hienosti ja opiskelijat kokivat saaneensa paljon tukea ja apua toisiltaan.

Kollegoille vinkkinä sanoisimme, että rohkeasti kokeilemaan itsekin eri välineitä. Niiden käyttöön opiskelijoilla on kiinnostusta, mutta niitä kohtaan myös hieman pelkoa. Kun he näkevät, että opettajakin käyttää eri välineitä eikä aina välttämättä niin sujuvasti, kynnys madaltuu. Sekä opiskelijan että opettajan itseluottamus karttuu samaan aikaan, ja kynnys kokeilla uutta madaltuu.

ACP:tä kannattaa käyttää verkkototeutuksissa paljon. Jos opiskelijat eivät pääse kuuntelemaan ohjekertoja, kannustusistuntoja tai kysymyksiin vastaamisen kertoja, istunnon voi tallentaa ja näin he saavat samat tiedot kuin muutkin.

Parhaan hyödyn opiskelija saa, kun kaikki ei ole niin selvää ja valmiiksi pureskeltua, vaan hän joutuu ponnistelemaan ehkä epämukavuusalueellaankin. Tätä taitoa hän tarvitsee työelämässäkin.

Työryhmä: Jyväskylän ammattikorkeakoulun viestinnänopettajat Tarja Ahopelto, Jaana Haapasalo, Satu Liukko, Anne Nurminen, Sisko Riihiaho, JAMK 2017
ELO-toimituskunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu