Ketterää työn opinnollistamista avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin
Tavoitteena oli implementoida työn opinnollistamista JAMKin Hyvinvointiyksikön avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoihin ketterien työn opinnollistamisen kokeilujen, opettajien osaamisen vahvistamisen sekä toiminnan mallintamisen kautta. Tavoitteen saavuttamiseksi saatiin ELO-rahoitusta vuonna 2019.
Tehdyt toimenpiteet
Työn opinnollistamisen periaatteet esiteltiin kaikille avoimen polkuopintojen opiskelijoille. Ketterään kokeiluun osallistui 20 opiskelijaa. Kokeiluissa tarkasteltiin aiemman osaamisen ja työn opinnollistamisen yhdistämistä, ohjaamisen muotoja sekä erilaisia osaamisen osoittamisen vaihtoehtoja. Lisäksi testattiin ja kehitettiin Jamkin suunnittelulomaketta.
Opinnollistamisen tueksi kokeiltiin työelämä- ja vertaismentorointia. Opettajien osaamisen vahvistamiseksi toteutettiin kymmenen verkostotapaamista sekä osallistuttiin JAMKin tarjoamiin työn opinnollistamisen työpajoihin ja koulutuksiin.
Verkostotapaamisissa jaettiin tutkimustietoa ja hyväksi koettuja käytänteitä sekä yhteistoiminnallisesti ratkottiin kokeiluissa esille nousseita haasteita. Hankkeessa mallinettiin työn opinnollistamista yhteistyössä Toteemi- ja TyöPeda-hankkeiden kanssa. Kertyneitä kokemuksia hyödynnettiin uusien avoimen polkuopintojen suunnittelussa sekä opetussuunnitelmien kehittämisessä sekä kirjotettiin artikkeli JAMKin julkaisuun.
Saavutetut tulokset
Opiskelijoiden tietoisuus ja opettajien osaaminen työn opinnollistamisesta lisääntyi. Kokeilun aikana avoimen polkuopiskelijoiden opintopistekertymä työtä opinnollistaen oli yli 250 op.
JAMKin Hyvinvointiyksikön toimintamalli selkiytyi. Suunnitelmalomakkeen rinnalle kehittyi yksinkertaisempi taulukkomalli. Uusissa opetussuunnitelmissa näkyy työn opinnollistaminen pedagogisena ratkaisuna. Pilotoinnin kautta saatiin opiskelijoiden palautetta, joka pystyttiin implementoimaan välittömästi käytäntöön.
Mitä opittiin?
Opiskelijalähtöinen työn opinnollistamisen implementointi vaatii työaikaa sekä erilaista toimintatapaa niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Verkostomainen työskentely mahdollisti usean opettajan osallistumisen kehittämiseen.
Työn opinnollistaminen koettiin hyväksi pedagogiseksi mahdollisuudeksi opiskelijoiden osaamisen kehittymisessä ja opettajien työelämäosaamisen vahvistumisessa. Työn opinnollistamisen implementointi vaatii edelleen kehittämistä. Työn opinnollistaminen edellyttää opiskelijalta vahvaa motivaatiota ja sitoutumista osaamisensa kehittämiseen sekä reflektio- ja itsensä johtamisen taitoja.
Opinnollistettavien työtehtävien tulee mahdollistaa asiantuntijuuden kehittyminen. Opettajan laaja-alainen opetussuunnitelman sisällön tuntemus ja ohjaamisosaaminen edistävät työn opinnollistamista. Opiskelijan prosessia tulee tukea ja ohjata koko prosessin ajan. Työn opinnollistaminen koettiin aikaa vievänä ja vaativan selkeää opettajan työajan ja -tavan uudelleen tarkastelua suhteessa opintojakson muuhun opetukseen.
Työpari- tai tiimityöskentely nähtiin mahdollisuutena työn opinnollistamisen edistämiseksi. Työelämäyhteistyö on laajemman kokonaisuuden opinnollistamisessa tärkeää. Sen sijaan pienemmissä osasuorituksissa opinnollistaminen on mahdollista myös ilman työelämäyhteistyötä.
Vaikka työn opinnollistamisen lomake koettiin aikaa vieväksi ja laajaksi, koettiin sen sopivan erityisesti laajempien opinnollistettaviin kokonaisuuksiin. Lomakkeen rinnalle kehitettiin taulukko, joka nopeuttaa pienempien kokonaisuuksien tai osasuoritusten opinnollistamista.
Työn opinnollistamista tukee sekä työelämä- että vertaismentorointi. Mentorointi edellyttää perehdytystä sekä mentorointiprosessin tukemista. Kertyneen osaamisen näyttäminen erikseen sovituissa tilanteissa, esimerkiksi ns. näyttöpäivässä, vaikuttaa olevan soveltuva tapa arvioida opiskelijan osaaminen.
Miten asiat jatkuvat tästä eteenpäin?
Selvitetään mahdollisuutta saada lisärahoitusta jatkokehittämiseen. Kevään 2020 aikana pyritään käynnistämään yhteistyö alueen suurempien työelämätoimijoiden kanssa työn opinnollistamisen implementointiin liittyen, mikäli rahoitus järjestyy. Uusien opetussuunnitelmien kehittämisessä pyritään huomioimaan työn opinnollistamisen mahdollisuudet ja haasteet. Jatkossa tulee tarkastella opiskelija- ja koulutusorganisaatiolähtöisen työn opinnollistamisen toteutusta laaja-alaisesti huomioiden myös kustannustehokkuus.
Mari Kantanen ja projektityöryhmä, Hyvinvointiyksikkö, JAMK 2019
ELO-toimituskunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu