Suomalaisen kauran liiketoimintamahdollisuudet –opintokokonaisuus

ELO-resursoinnin avulla vuonna 2019 oli tavoitteena Suomalaisen kauran liiketoimintamahdollisuudet -opintokokonaisuuden kehittäminen

• Opintojakson monialaisuuden syventäminen
• Vahva yhteistyö kauratuotteita valmistavien yritysten kanssa
• Opintojakson monistettavuus
• Brändityö: JAMK ruokaketjun ajankohtaisen täydennyskoulutuksen tarjoajana

Opintojakson toteutus, opetus ja ohjaus, tehdyt toimenpiteet

• Markkinointipanostukset: Printti- digi- ja somemarkkinointia, yhteistyövideo Kaslink Oy:n kanssa.
• Optima-verkkotyötilojen päivitys: viestinnän selkeys, raikkaus, visuaalisuus.
• Oppimistehtävien päivitys: vahva painotus yhteisöllisessä case study -työskentelyssä verkon yli.
• Oppimisanalytiikan hyödyntäminen: suoritusten seuranta, visualisointi, ohjaus.
• Työelämäyhteistyö: alan huippuasiantuntijat interaktiivisissa webinaareissa ja mukana oppimistehtävän sparraajana.
• Oppimateriaalien tuottaminen: webinaari tallenteista tuotettiin useita videoluentoja JAMK:n käyttöön.
• Katsaus kauramarkkinaan ja verkostoituminen kauratoimijoiden kanssa Anuga-messuilla Kölnissä ja osallistuminen E-Grocery@Anuga -konferenssiin.

Saavutetut tulokset

Digimarkkinointi ja some:

• markkinointi saavutti kohderyhmämme (elintarvikeala, alkutuotanto) hyvin, esim. markkinointivideon avauskertoja Facebookissa 5000+ ja LinkedInissä 1000+, ja mainosbannerin näyttömäärä KSML-lehden verkkosivuilla 100 000 kertaa.

Opintojaksot toteutuivat:

• Opiskelijat rohkaistiin työskentelemään oppimispiireittäin eri alojen opiskelijoiden kanssa, mikä tuotti poikkeuksellisen luovaa kokemuksellista oppimista.
• Opintojaksolla tuotetut raportit ja esitykset olivat erittäin laadukkaita.
• Oppijat arvostivat selkeää verkkotyötilaa, kitkatonta viestintää, ohjausta, webinaaritoteutuksia, työelämän asiantuntijoiden vahvaa läsnäoloa opintojaksolla ja erityisesti yhteistyötä eli alojen opiskelijoiden kesken (ASIO-opintojaksopalaute, itsereflektio).
• JAMK Liiketoimintayksikön Ruokatiimille katsaus elintarvikkeiden verkkokaupan ja kuluttajamarkkinan digitalisaation aallonharjalle.

Mitä opittiin?

Poikkitieteellinen toteutus on lisännyt ymmärrystämme ja keskinäistä arvostusta ruokaketjun eri toimijoiden kesken. Työelämälähtöisyyttä ja elinkeinon edustajien läsnäoloa kannattaa ehdottomasti lisätä opintojaksoilla tutkintosuunnasta ja aihealueesta riippumatta. Työelämän läsnäolo on opiskelijoille kiistaton lisäarvo.

Markkinointipanostuksiin verrattuna Avoimen AMK:n opiskelijamäärät jäivät jälkeen toivotusta Kauran prosessointi ja jalostus kuluttajatuotteiksi -opintojaksolla. Opintokokonaisuudelle oli edelleen selkeä tilaus, mutta opinnot mahdollisesti tarjottiin liian nopeasti uudelleen.

Miten asiat jatkuvat tästä eteenpäin?

Suomalaisen kauran liiketoimintamahdollisuudet on ehyt ja kehittynyt kokonaisuus, joka kannattaa pitää tarjonnassa (AvoinAMK ja CampusOnline.fi) jatkossakin. Toteutus on rakennettu siten, että olemassa olevilla materiaaleilla ja niiden kohtuullisella päivittämisellä toteutus onnistuu jatkossa henkilöltä, jolla on vankka ruokaketjun perusosaaminen.

Opintokokonaisuuden ajoitus harkitaan tarkoin ja seuraava toteutus mahdollisesti vasta kevällä 2021. Suomessa on parhaillaan meneillään useita kauraan keskittyviä tutkimushankkeita, ja ko. hankkeiden tullessa päätökseen, voidaan kokonaisuuden osioita päivittää siten, että opintojaksolla perehdytään näihin uusiin tuloksiin.

Opintokokonaisuus on nyt muokattavissa käsittelemään esimerkiksi suomalaisia palkokasveja ja niiden liiketoimintamahdollisuuksia yhdessä JAMKin Biotalousinstituutin kanssa. Palkokasvien merkitystä Keski-Suomessa on jo edistetty aiemmassa Jyväskylän yliopiston Proteiinipiilaakso-hankkeessa, joten alueella on osaamista ja yhteistyöverkostoja.

Yhteinen intressi ja toimiva yhteistyö JAMKin Liiketoimintayksikön ja Biotalousinstituutin kanssa on jo olemassa, ja juuri nyt kasviproteiinien ympärillä kiihtyvä hype ja ajankohtaisuus kannattaa hyödyntää. Kasvipohjaisten ruokavalioiden ja näihin sopivien ratkaisujen merkitys ainoastaan korostuu tulevaisuuden kestävässä ruokajärjestelmässä niin kuluttajamarkkinoilla kuin horeca-sektorillakin.

Sanna Luoto, Karoliina Väisänen ja monialainen projektityöryhmä, JAMK 2019
ELO-toimituskunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu