Kunnolla töihin -hyvinvoinnin vai moraalin tila?

Kun työntekijä menee kunnolla töihin, niin tarkoittaako se, että hän on ehjä, terve, hyvinvoiva vai rehellinen, kunniallinen, moitteeton vai onko terve ihminen myös kunniallinen ja sairas jotain muuta? Kun lähtökohdaksi otetaan sana kunto niin kielitoimisto antaa sanalle seuraavia merkityksiä: fyysinen t. henkinen kelpoisuus, valmius johonkin, kyvykkyys, (hyvä) tila; käyttö-, toimintakelpoisuus. Kunnolla töihin meneminen on ikäänkuin henkistä ja fyysistä valmiutta ja kyvykkyyttä työelämään – kunto viittaa siis enemmän ihmisen toimintakyvyn ulottuvuuksiin, ruumiilliseen ja henkiseen hyvään tilaan, kykyihin ja taitoihin.

Kunnollinen -sanalla taas viitataan ihmisen säädyllisyyteen, rehellisyyteen, kunniallisuuteen, nuhteettomuuteen, kelvollisuuteen, kelpoisuuteen, asiallisuuteen, asianmukaisuuteen, moitteettomuuteen, hyvyyteen ja pätevyyteen samaisen kielitoimiston toimesta. Kunnollisuus liittyy osin moraaliseen puheeseen, jossa ihmiseltä odotetaan normien mukaista käyttäytymistä. Työyhteisöjen sosiaaliset normit ovat melko vaihtelevia ja niiden toimintatavat voivat olla hyvinkin erilaisia. Voisiko kunnollisesti töihin meneminen tarkoitta ihmisen kykyä tunnistaa, mitä missäkin pidetään säädyllisenä, asiallisena tai hyvänä ja kykyä oppia toimimaan näissä erilaisissa yhteisöissä?

Entä jos kunnollisuuden vaatimus käännetäänkin työnhakijasta työyhteisöön kohdistuvaksi? Kunnolla töihin tarkoittaisikin, että työyhteisön tulisi olla hyvä ja toimintakelpoinen. Hyvässä kunnossa olevassa työyhteisössä työn fyysiset edellytykset, toimintaympäristöt, työvälineet tukevat ja luovat valmiuksia työstä suoriutumiselle ja työn tekemisen turvallisuudelle. Kunnolliset työyhteisöt toimivat nuhteettomasti lakien mukaisesti, tai jopa enemmän, yhteiskuntavastuullisten, eettisten ja moraalisten periaatteiden mukaisesti. Näin työyhteisöt kohtelevat kunnioittavasti kaikkia työyhteisön jäseniä, tutkivat ja etsivät mahdollisuuksia moninaisen työyhteisön vahvistamiseen ja erilaisten työntekijöiden vahvuuksien, kokemusten ja ideoiden kohtaamiseen ja niihin liittyvän osaamisen ja pätevyyden valmentamiseen.

Kick of odotukset

Kunnolla töihin -hankkeen avajaistilaisuudessa osallistujat esittivät odotuksiaan, joita olivat mm. verkostoyhteistyön ja -menetelmien sekä ryhmäohjausmenetelmien kehittämistä ja moniammatillista asiantuntijatyön tukea työpajoille työ- ja toimintakyvyn tunnistamisessa. Onneksi esillä ollut taikatempputoivomus ei saanut tukea sen sijaan asiakkaiden toiveiden kuuleminen nousi tärkeäksi toivelistalla. Toiveet kohdistuvat hyvinvointiin liittyvään kuntoon ja sen arviointiin ja tukemiseen sekä yhteiskuntavastuulliseen kunnollisuuteen. Näihin toiveisiin on syksyn aikana vastattu kartoittamalla työntekijöiden kokemuksia ja käsittelemällä mm. toimintakykyluokitusta ja siihen liittyvää mittaamista sekä sosiaalista kuntoutusta ja verkostotyötä. Syksyllä aloitetaan asiakasohjauksen kokeilut, yhteistyön tiivistäminen asiakkaiden ja muiden projektitoimijoiden sekä viranomaisorganisaatioiden kanssa.

Minkälaisen sisällön kunnollisuus tulee saamaan – miten työllistämisen konteksti tulee rakentumaan? Vappu Karjalainen (2011) kuvasi aktivoinnin ulottuvuuksia nelikentällä, jossa kuvattiin neljä erilaista lähestymistapaa: pakottava ja uskotteleva sekä vetoava ja tarjoava. Kunnollisuus saa erilaisia merkityksiä lähestymistavan muuttuessa – onko kunnollisuus eriarvoista alistumista pakkoon joko pakotetusta velvollisuudesta tai uskottelemalla rakennetusta oikeuden tai vapauden illuusiosta. Vai rakentuuko kunnollisuus tasa-arvoiseen, keskinäiseen solidaarisuuteen perustuvaan velvollisuuteen tai vapauteen ja oikeuteen kehittyä?

Kunnolla töihin -hanke aloitti toimintansa keväällä 2015. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta ja toiminta jatkuu ”kunnolla” vuoden 2017 loppuun. SOVATEK:n ja Katulähetyksen työntekijät ja asiakkaat sekä JAMKn asiantuntijat etsivät sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja ja asiakkaiden polkuja osallisuuteen ja työhön. Kehittämiskohteina ovat työpajojen ja verkostojen vuorovaikutukselliset suhteet, moniammatillinen tiimityö ja työpajojen yhteisöllisyyden, sosiaalisen tuen sekä moniammatillisen työotteen vahvistaminen. Asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut, avoin dialogi, yhteiskehittäminen, arjen ymmärrys verkostotyössä ovat kunnollisuuden lähtökohtia hankkeessa. Mihin ne riittävät ja miten ne muovautuvat toimintatavoiksi kehittämistyössä onkin jatkokertomuksen arvoinen seikka.

Ks lisää aktivoinnin lähtökohdista: Karjalainen V 2011. Aktiivisen sosiaalipolitiikan ristiriitainen tehtävä. Teoksessa Palola E ja Karjalainen V (toim. ) Sosiaalipolitiikka–hukassa vai uuden jäljillä. THL, Teema 12. Saatavana http://goo.gl/ZKL5gg

| Kirjoittaja: Taina Era