Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy on mahdollista elämäntapojen muutoksella – Hyvinvointikioskista ennaltaehkäisyn toimintamallia muille
Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14.11. Diabetes, joka aiemmin tunnettiin yleisesti nimellä sokeritauti, on kolmen yleisimmän kansansairauden joukossa Suomessa. Kansansairauksiksi tai -taudeiksi kutsutaan sairauksia, joilla on suuri vaikutus väestön terveydentilalle ja joita esiintyy väestössä runsaasti. Vaikka osa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä on itsestä riippumattomia, on sairaus pitkälti ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on tärkeää, koska inhimillisen kärsimyksen lisäksi sairastuminen lisää paitsi ennenaikaisia kuolemia myös kustannuksia julkiselle taloudelle (Hankonen 2012).
Tyypin 2 diabetesta sairastaa suomalaisista kaiken kaikkiaan noin 500 000 henkilöä. Heistä noin 300 000 tietää sairastavansa, loput sairastavat tietämättään. Tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä pikkuhiljaa vuosien kuluessa, eikä aiheuta alkuvaiheessa juurikaan oireita. Siksi sen toteaminen voi tulla monelle yllätyksenä. Vaikka kohonnut verensokeri ei tuntuisikaan miltään, se voi aiheuttaa terveydelle haittaa. Tyypillinen seuraus on 2 tyypin diabeteksen puhkeaminen, mutta myös riski sydäninfarktin tai aivoverenkiertohäiriön saamiseen kasvaa. Diabetesta sairastavan riski sairastua sepelvaltimotautiin on 3–5-kertainen ja aivoverenkiertohäiriöihin 2–4-kertainen muuhun väestöön verrattuna (Käypä hoito 2018).
Suomessa diabetekseen sairastuu vuosittain yli 30 000 uutta ihmistä ja asiantuntijat puhuvatkin sen yleistymisnopeuden vuoksi jo diabetesepidemiasta. Verrattuna muihin Euroopan maihin tyypin 2 diabetes ei ole Suomessa edes erityisen yleinen, vaan Suomi sijoittuu esiintyvyystilastoissa keskitasolle. (Diabeteksen yleisyys, Tilastotietoa diabeteksesta.) Taudin esiintyvyyden kasvun taustalla on mm. lisääntynyt ylipaino, passiivinen elämäntapa ja osin myös väestön ikääntyminen (Tuomilehto ym. 2001).
Nykytiedon mukaan kohonneen verensokerin ei tarvitse kuitenkaan yksiselitteisesti tarkoittaa sairauden puhkeamista. Tutkimukset (mm. Tuomilehto ym. 2001) osoittavat, että muuttamalla elintapoja terveellisempään suuntaan riittävän varhaisessa vaiheessa verensokerin voi saada korjattua ja kakkostyypin diabeteksen kehittymisen jopa estettyä tai sairastumista lykättyä. Ennaltaehkäisyn kulmakiviä ovat riittävästä liikunnasta huolehtiminen, terveellinen ja kuitupitoinen ruoka, normaalipainoon pyrkiminen ja tupakoimattomuus.
Jos omat elämäntavat mietityttävät tai verensokeriasi ei ole koskaan mitattu, voit testata oman sairastumisriskisi testillä, joka perustuu laajaan tutkimusaineistoon:
https://www.diabetes.fi/terveydeksi/diabeteksen_ehkaisy/riskitesti#quiz
Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana on ESR-rahoitteinen JAMKin hallinnoima ja Jyväskylän kaupungin ja Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettu hanke, jonka kohderyhmänä ovat työttömät henkilöt. Hankkeessa sairaanhoitajan matalan kynnyksen vastaanottotoiminta painottuu ennaltaehkäisyyn sekä asiakkaan itsestä huolehtimisen tukemiseen. Kioskilla voi tehdä riskitestin ja/tai mittauttaa verensokerin ja käydä saamassa ohjausta ja tukea elämäntapamuutokseen. Myös verenpaineen ja kokonaiskolesteroliarvon saa selvitettyä vastaanotolla.
Reilun kahden toimintavuoden aikana Hyvinvointikioskin sairaanhoitaja on tehnyt 1129 terveysmittausta. Joka viidennen mittauksen arvo on ollut poikkeava. Verensokeriarvo on ollut liian korkea viidellä prosentilla mitatuista. Osa korkean verensokerin mittauttaneista asiakkaista on ohjattu tarkempiin tutkimuksiin terveysasemalle, osan kanssa jatkoseuranta on sovittu kioskille ja yksi asiakas on laitettu kiireellisenä ensiapuun. Sairaanhoitaja on käynyt kaikkien kanssa läpi keinot, jolla voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi diabeteksen puhkeamiseen: miten muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksia terveyttä edistäviksi.
Asiakkaiden kiinnostus hankkeessa pilotoitua matalan kynnyksen maksutonta vastaanottotoimintaa kohtaan osoitti, että vastaavalle palvelulle on kysyntää. Tehdyt löydökset puolestaan tukevat ajatusta kioskitoiminnasta kansansairauksien ennalta ehkäisijänä myös jatkossa. Panostaminen riittävän varhaisessa vaiheessa annettuun ohjaukseen ja elämäntapamuutostukeen voisi olla yksi ratkaisu tikittävään kansanterveydelliseen aikapommiin. Vaikka jo yli 15 vuotta sitten julkaistiin ensimmäiset merkittävät tutkimukset (Knowler ym.2002, Tuomilehto ym. 2001) elämäntapojen muutoksen merkityksestä 2 tyypin diabeteksen ehkäisemiselle ja puhkeamisen myöhäistämiselle, suunnataan Suomessa ennaltaehkäiseviin toimiin varoja huomattavasti vähemmän kuin sairauden hoitoon (Kauhanen ym. 2013). Onko meillä siihen oikeasti varaa?
Lisätietoja:
Essi Heimovaara-Kotonen, projektipäällikkö
Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana -hanke
Hyvinvointiyksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet
Diabeteksen yleisyys. Viitattu 24.10. 2018. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-yleisyys
Hankonen, N. 2012. Millaiset psykososiaaliset prosessit johtavat elämäntapamuutoksen onnistumiseen? Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 49, 75–78. Viitattu 1.11.2018. http://ojs.tsv.fi/index.php/SA/article/download/5146/4634
Kauhanen, J., Erkkilä, A., Korhonen, M., Myllykangas, M. & Pekkanen, J. 2013. Kansanterveystiede. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Knowler WC., Barrett-Connor E., Fowler SE., Hamman RF., Lachin JM., Walker EA.& Nathan DM., Group DPPR. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002:346(6):393–403. Viitattu 1.11. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11832527
Käypä hoito. 2018. Diabetes – sairastatko diabetesta tietämättäsi? Viitattu 1.11.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessio-nid=5F1C587850BEF3F51DB63B733111C127?id=khp00066
Tilastotietoa diabeteksesta. Viitattu 24.10.2018. https://www.diabetes.fi/diabetes/yleista_diabeteksesta/tilastotietoa#Diabeetikoidenmr
Yleistietoa kansantaudeista. Viitattu 30.10.2018 https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista
Tuomilehto, J., Lindström, J., Eriksson, J.G., Valle, T.T., Hämäläinen, H. Ilanne-Parikka, P., Keinänen-Kiukaanniemi, S. Laakso, M., Louheranta, A., Rastas, M., Salminen, V., Aunola, S., Zygimantas Cepaitis, Z., Moltchanov, V., Hakumäki,M., Mannelin, M., Martikkala, V., Sundvall, J. & Uusitupa, M. 2001. Prevention of Type 2 Diabetes Mellitus by Changes in Lifestyle among Subjects with Impaired Glucose Tolerance. Viitattu 31.10. 2018 https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/nejm200105033441801