Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus viivästyy
Epävarmuudessa eläminen vaikuttaa alan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan ja uudistumiskykyyn
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (jatkossa sote-uudistus) on Suomessa valmisteltu kaikkiaan yli kymmenen vuoden ajan. Valmistelussa on ollut monia käänteitä, ja lopputulos on tätä kirjoitettaessa (tammikuussa 2019) yhä epäselvä. Epävarmuudessa ja ns. välitilassa eläminen on kuluttavaa, ja odottelu on vaikuttanut laajasti sosiaali- ja terveysalan toimintaan ja päätöksentekoon sekä julkisella, yksityisellä että kolmannella sektorilla. Sote-uudistuksen lisäksi muutospaineita alalle luovat digitalisaatio ja vaatimus toiminnan tehostamisesta.
JAMKin hallinnoima DIKO-hanke (Työhyvinvointia digitaalisuuden ja kokeilukulttuuri keinoin, 2016–2019) on myötäelänyt ja tukenut noin kymmentä keskisuomalaista sote-alan pk-yritystä menneen parin vuoden ajan keskellä tätä epävarmuutta ja välitilaa. Hanketta aloitettaessa valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa.
Nykyisen tiedon mukaan uudistus etenisi vaiheittain vuodesta 2021 lähtien. Blogikirjoituksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten tilannetta, toimintaympäristöä ja tulevaisuuden näkymiä sote-uudistusta odotellessa.
Reformi on valtava
Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus on valtava ja monimutkainen reformi. Uudistus tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille, kun nykyisin julkisesti rahoitettujen ja tuotettujen palveluiden markkina avautuu valinnanvapauden myötä nykyistä laajemmin myös yksityisille yrityksille. Uudistuksessa on sekä voittajia että häviäjiä, ja runsaat yrityskaupat ovat syystäkin herättäneet keskustelua ja huolta pk-yritysten pärjäämisestä. Monipuolinen palvelutuottajarakenne ja palvelutarjonta olivat sote-uudistuksen lähtökohtia, mutta alan keskittymiskehitys on uhka monituottajamallille. (Tevameri 2018; Maksimainen, Uimonen, Koiste & Saarivuori 2018.)
Sote-yritysten kannalta sote-uudistus tarkoittaa valtavaa lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän muutosta sekä toiminnan valvonnan ja ohjauksen muutosta. Yritysten toiminta kytkeytyy voimakkaammin osaksi julkisesti rahoitettua palvelujärjestelmää ja yhteiskuntavastuuta, mikä lisää vaatimuksia toiminnan läpinäkyvyyteen ja arvioitavuuteen. Palvelun vaikuttavuus tulee keskeiseksi tarkastelun kohteeksi. (Tevameri 2018.) Keskeinen osa uudistusta on asiakkaan vapaus valita palveluntuottajakseen yksityinen tai julkinen toimija. Valinnanvapauden toteuttamiseksi on suunniteltu kolme mekanismia: suora valinta, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, joista jokainen vaikuttaa eri tavalla pk-yritysten mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. (Maksimainen ym. 2018.)
Sote-toimialalla on turbulenssia, mutta alan kasvunäkymät ovat positiiviset
Henkilöstömäärältään yksityinen sote-toimiala on keskisuuri toimiala, jolla työskenteli 98 000 palkansaajaa v. 2017. Lähes 95 % alan yrityksistä on mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) ja kaikista yrittäjistä v. 2016 lähes 70 % oli naisia.
Alalla toimivien yritysten määrä ja kokoluokat ovat viime vuosina vaihdelleet. Vaihtelun voi tulkita johtuvaksi muutoksista, joiden taustalla ovat sote-uudistus, yrityskaupat ja alati muuttuva kilpailutilanne. Suurten yritysten määrä on kasvanut jatkuvasti erityisesti sosiaalihuollon laitos- ja avopalveluissa. Samoin on kasvanut konserniin kuuluvien yritysten määrä sekä ulkomaalaisomisteisten yritysten määrä. Kymmenen suurimman sote-alan yrityksen liikevaihdon kasvu v. 2016–2017 oli keskimäärin lähes 20 %. (Tevameri 2018.)
Toimintansa aloittaneiden sote-yritysten määrä on vuoden 2018 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kasvanut selvästi verrattuna kahden edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Toimintansa lopettaneiden sote-yritysten lukumäärä on viime vuosina ollut hiukan pienempi kuin toimintansa aloittaneiden lukumäärä. Tilastoista voi päätellä, että moni yritys on lopettamisen sijaan myyty toiselle yritykselle. (Tevameri 2018.) Omistajanvaihdosta suunnitteli seuraavan viiden vuoden aikana lähes neljännes sote-alan yrittäjistä. Kannattavuus oli vuonna 2017 heikointa sosiaalihuollon avopalveluissa, missä kokonaistulos oli vain 1 prosentti suhteessa liikevaihtoon. Myös konkurssit olivat sosiaalihuollon avopalveluissa muita sote-alan alatoimialoja yleisempiä. (Pk-toimialabarometri syksy 2018.)
Ala kokonaisuudessaan kasvaa voimakkaasti, esimerkiksi vuodesta 2016 vuoteen 2017 kokonaishenkilöstömäärä kasvoi 6 % ja alan liikevaihto 10 %. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sote-uudistuksen ja valinnanvapauden toteutuessa yksityisten terveyspalveluiden markkinaosuus kasvaa 22 % ja sosiaalipalveluiden markkinaosuus peräti 130 % vuoteen 2024 mennessä verrattuna vuoden 2016 tasoon. (Tevameri 2018.)
Sote-yritysten tulevaisuudennäkymiä voidaankin yleisesti ottaen pitää hyvinä johtuen väestön ikääntymisestä, vaurastumisesta sekä ihmisten yleisestä terveys- ja hyvinvointitietoisuudesta. Toteutuessaan sote-uudistus laajentaa yritysten toimintakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan tule pärjäämään kilpailussa. Alalle on tulossa uusia toimijoita. Kovenevassa kilpailussa pärjääminen edellyttää toimialan kehityksen kärjessä pysyttelemistä, uudenlaista osaamista ja innovatiivisuutta.
Pk-yritysten valmiudet kehittyä ja pärjätä muutoksessa
Sosiaali- ja terveysalaa edustavien pk-yritysten vastaajat arvioivat toimialabarometrissä syksyllä 2018 lähiajan yleiset suhdannenäkymät omalla toimialallaan vertailutoimialoja heikommiksi. Suurimmiksi kehittämisen esteiksi vastaajat arvioivat kilpailutilanteen, yleisen suhdanne- ja taloustilanteen sekä yritystoiminnan sääntelyn. Barometrin mukaan pk-yritykset ovat kouluttaneet henkilöstöään enemmän kuin yritykset muilla toimialoilla. Alan pysähtyneisyydestä kertoo kuitenkin se, että kaikkien muiden toimien (mm. investoinnit, toimintatapojen kehittäminen, uuden henkilöstön palkkaus, uuden teknologian käyttöönotto, uusien tuotteiden, palveluiden tai liiketoimintamallien lanseeraus) osalta sote-alan yritysten uusiutumistoimet olivat viimeisten 12 kk ajalta selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin millään muulla toimialalla. (Pk-toimialabarometri syksy 2018.)
Toteutuessaan sote-uudistus ja siihen liittyvä valinnanvapaus tuovat pk-yrityksille uudenlaisia haasteita. Näistä keskeisimmät liittyvät liiketoimintaosaamiseen, uudenlaiseen markkinointi- ja viestintäosaamiseen sekä valmiuksiin kehittää tai ottaa käyttöön digitaalisia ratkaisuja. DIKO-hankkeessa on panostettu yritysten markkinointiosaamiseen ja pohdittu, miten palveluista ja toiminnasta viestitään asiakkaille. Markkinointi- ja viestintäosaamista tarvitaan erityisesti palvelusetelillä tuotetuissa ja henkilökohtaisen budjetin palveluissa. Ratkaisuna edellä mainittuihin haasteisiin nähtiin mm. yritysten välinen sekä yritysten ja maakunnan välisen yhteistyön lisääminen sekä erilaiset yritysverkostot. (Maksimainen ym. 2018.) Myös DIKO-hankkeen yrittäjät ovat pohtineet oman toimintansa tulevaisuutta, erään toimitusjohtajan sanoin:
“… yritys on ihan liian pieni toimija yksin … verkostoituminen ja yhteenliittymä kolmannen sektorin kanssa … verkostoituminen on väline siihen, että ollaan olemassa … olen innolla mukana ja miettimässä … .”
Sote-uudistusta odotellessa
Maakuntauudistusta odottelevien kuntien sanotaan elävän välitilassa (Stenvall & Majoinen 2017). Luonnehdinta sopii myös sote-uudistusta odotteleviin alan yrityksiin. Välitilalle on tunnusomaista epävarmuus ja suunnan puuttuminen. Tietä ulos ja eteenpäin on vaikea löytää, vaikka sitä etsisi aktiivisestikin.
Haastateltu toimitusjohtaja kuvaa välitilaa: “… uusia palveluja ei paljon ole tullut … aika on ollut haastava … sotea odotellessa odotetaan vaan … ajatellaan ja odotellaan, että ostetaanko meidän palveluja sitten … se on ollut kehittämispuolta hidastamassa … nyt turvataan asukkaiden nykyiset palvelut ja työntekijöiden työpaikat.”
Uutta voi luoda ja kokeilla, mutta riskit ovat suuret, sillä pääasiassa julkisin varoin palveluja tuottavien sote-yritysten ohjaus ja sääntely tulee tulevista muutoksista huolimatta pysymään voimallisena. Valinnanvapaudesta puhutaan, mutta missä määrin ja muodossa se lopulta toteutuu?
Eräs tulevaisuuteen valoisasti suhteutuva toimitusjohtaja kuvaa näkymiä: “… positiiviset, vaikka en tiedä, että missä muodossa ja miten .”
Välitilaa luonnehditaan myös erirytmisyyden käsitteellä (Stenvall & Majoinen 2017). Erirytmisyydellä viitataan esim. johdon ja työntekijöiden välisiin erilaisiin käsityksiin muutoksesta tai tulevaisuudesta. Sote-uudistuksessa erirytmisyyttä on myös valtion, kuntien ja sote-yritysten kesken. Pk-yrittäjä tuntee olevansa kuin lastu laineilla sote-ristiaallokon heiteltävänä. Yhtäältä pitäisi rakentaa yritykselle tulevaisuusstrategiaa viikoittain vaihtuvan ristiriitaisen uutisoinnin keskellä. Toisaalta pitää elää ja tuottaa palveluita nykyisten puite- tai hankintasopimusten mukaisesti tai jopa sopimuksettomassa tilassa, kun kunnat eivät ole uusineet sopimuksia sote-uudistusta odotellessa.
Toimivat markkinat ja monituottajuus nähdään sote-markkinoilla kaikkien osapuolten etuna. Ne ylläpitävät kilpailua, varmistavat laajan palveluvalikoiman, lisäävät laatukilpailua ja pitävät kustannukset kohtuullisina. Toimivat markkinat vaikuttavat positiivisesti myös palveluiden vaikuttavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen sekä tuottavat uusia innovaatioita. (Maksimainen ym. 2018.) Suuret yritykset toimivat etunenässä palvelujen kehittäjinä, tuottajina ja työllistäjinä. Pk-yritykset täydentävät, monipuolistavat ja rikastavat palveluvalikoimaa kumppaneina ja verkostojen jäseninä. (Tevameri 2018.) Parin seuraavan vuoden aikana selviää, realisoituuko tämä positiivinen tulevaisuusvisio. Pienten ja keskisuurten yrityksen näkökulmasta tilanne on hankala, odottelu on jo nyt kestänyt liian kauan. Näin sitä kuvaa eräs DIKO-hankkeessa mukana olevan yrityksen edustaja:
“Tämä aika on niin selkäpiitä karmivaa, talous on mennyt koko ajan tiukemmaksi. Silloin kun hanke alkoi, niin sote oli tulossa ja se on edelleen tulossa. Se oli yksi syy, miksi lähdettiin mukaan, että yhteistyötä muiden yritysten kanssa, mutta … kyllähän nämä isot yritykset hoitaa tän kentän sitten varmaan…toisaalta hieman yhteistyötäkin on syntynyt pienten toimijoiden kesken.”
Suomessa toteutettujen palveluseteli- ja valinnanvapauskokeilujen alustavat tulokset kertovat, että kokeiluun osallistuneiden sote-yritysten liiketaloudellinen kannattavuus on ollut melko heikkoa, tietojärjestelmiin liittyvät vaatimukset ovat työllistäneet ja tulleet kalliiksi yrityksille, pienikokoisten ja rajoitetun palveluvalikoiman yritysten on ollut vaikea osallistua kokeiluihin ja kokeilujen on koettu rajoittavan yritysten innovatiivisuutta. Pk-yritysten mahdollisuus käyttää aikaa ja rahaa kokeilutoimintaan on myös hyvin rajallinen. (Tevameri 2018.) Onko siis pelkona, että jo kokeiluvaiheessa markkinoilta kiilataan pois pk-yrityksiä, joiden resurssit eivät riitä täyttämään kokeilujen ehtoja? Kuten eräs DIKO-hankkeen yrittäjä toteaa:
“… mikä on firman tilanne vuoden päästä on arvoitus … entä yritysrakenne?”
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema selvitys toteaa, että ratkaisun avaimet ovat tulevilla maakunnilla. Ne voivat omilla toimillaan vaikuttaa siihen, millainen sote-toimintaympäristö maakunnan pk-yrityksille luodaan ja miten toimintaympäristöstä saadaan pk-yrityksiä palveluntuottajiksi houkutteleva, esim. sote-keskusten palveluntuotantoon. (Maksimainen ym. 2018.)
Sote-uudistuksen voimaantuloa edeltävä aika on ratkaiseva. Markkinat kasvavat ja kehittyvät koko ajan ja yritystason muutoksilla valmistaudutaan valtavaan ja osin ennakoimattomaan toimintaympäristön muutokseen ja uuteen tilanteeseen. Tulevassa uudistuksessa pk-yrityksiä auttavat vahva paikallistuntemus ja toiminnan tunnettavuus paikallisesti sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen ja verkostojen rakentamiseen.
Kirjoittajat: Kari Jaatinen ja Outi Teittinen
Kari Jaatinen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa lehtorina ja Outi Teittinen projektiasiantuntijana.
Lähteet:
Maksimainen, A., Uimonen, T., Koiste, V. & Saarivuori, L. 2018. Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaedellytykset sosiaali- ja terveysalalla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 8/2018.
Pk-toimialabarometri. 2018. Sosiaali- ja terveyspalvelut (syksy). Työ- ja elinkeinoministeriö, toimialapalvelu.
Stenvall J. & Majoinen, K. 2017. Välitilan johtaminen kunnissa. ARTTU2-tutkimusohjelman julkaisu nro 5/2017. Kuntaliitto.
Tevameri, T. 2018. Toimialaraportit. Sosiaali-ja terveyspalvelualan yritykset – epävarmoista tulevaisuuden näkymistä hyvinvoinnin kasvuun? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 38/2018.
