Työn muutos: Miten pärjään digitalisoituvassa työelämässä?

Sosiologi Émile Durkheim (1858–1917) määritteli työn jo aikanaan niin, että se ei ole vain valmistavaa tai taloudellisesti tuottavaa toimintaa vaan se luo edelleen keskeisen perustan yksilön sosiaaliselle identiteetille ja määrittää meille paikan ympäröivässä maailmassa. Miten sitten käy, kun työ muuttuu? Digitalisaation myötä on noussut esille, että meneillään oleva digitalisaatio- ja teknologiakehitys muuttaa työtä ja sen tekemisen tapoja. Muutoksen sisällöistä, vaatimuksista ja aikataulusta on kuitenkin eriäviä mielipiteitä: esimerkiksi Jufo Peltomaa esittää, että muutos tapahtuu seuraavien 20–500 vuoden kuluessa, niin että koneet tulevat tekemään kaiken työn ja ihmisillä on vapaa-aikaa 24 tuntia vuorokaudessa. Tässäkin skenaariossa luotetaan siihen, että muutos tapahtuu mutta aika-arvio antaa muutokselle mahdollisuuden tapahtua pidemmälläkin aikavälillä. Kun toiset näkevät muutoksen uhkana omalle työlleen, niin toiset puolestaan kokevat teknologiakehityksen helpottavan työntekoa. Samoin pelätään työpaikkojen katoamista mutta toisaalta pohditaan, synnyttääkö muutos uusia työpaikkoja ja -tehtäviä. Oli miten oli, joka tapauksessa muutosta on nähtävissä.

Millaisia vaatimuksia digitalisaatio asettaa minulle?

Muutos ei tule yksin. On sanomattakin selvää, että alasta riippumatta tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uutta osaamista. Työn muuttuessa nykyisen ja tulevan elämän osaamistarpeet voivat olla mm. seuraavanlaisia (Taneli Tikan, Jufo Peltomaan, Marja Fischerin, Mika Niemen ja Hannu Toivosen esityksiä mukaillen):

Vuorovaikutustaidot ja tunneäly nousevat esille tulevaisuudessakin. Tekoälyistyvässä maailmassa asiakas saattaa olla jopa valmis maksamaan lisää saadakseen ihmisen tuottamaa asiakaspalvelua, sillä ihmiset arvostavat yhä enemmän toisen ihmisen kohtaamista. Myös empatiakykyä arvostetaan tulevaisuudessakin. Onkin kysyttävä itseltä, miten luoda yhteyksiä toisiin (myös aivan uusiin) ihmisiin emotionaalisesti ja sosiaalisesti rikkaalla tavalla?

“Rahan sijaan on puhuttava tarpeellisuudesta, hyödystä ja empatiasta” (J. Peltomaa).

Tulevaisuudessa yhteistyö voi olla entistä enemmän virtuaalista, mikä tarkoittaa myös kykyä työskennellä ja tehdä yhteistyötä teknologiaa hyödyntäen jopa ajasta ja paikasta riippumatta. Visuaalinen viestintä nousee tässä myös arvoonsa.

Systemaattinen innovointi ja luovuuden käyttö tekniikkana korostuvat. Nykyään on jo paljon käyty keskustelua, voiko kone olla luova. Koneen osalta kyseessä on tällöin laskennallinen luovuus, sillä määritelmän mukaan luovuus on kyky tuottaa jotain mikä on uutta ja arvokasta tai tarkoituksenmukaista. Toisaalta luovuuteen liittyy useita näkökulmia, jolloin monesti luovuus on jokaisen vastaanottajan määriteltävissä. Simulaation, mallinnuksen ja nopeiden mallintavien kokeiluiden kautta päästään haluttuun lopputulokseen.

Nopea oppiminen on oleellista, sillä kehityskin etenee vauhdilla. Oikeastaan pitäisikin puhua kyvystä nopeasti omaksua asioita ja pystyä hyödyntämään niitä. Tärkeää on kyky oppia uusia asioita lennossa ja yhdistellä erilaisia tietoja. Näitä taitoja tarvitaan nykyaikaisessa työympäristössä, joka perustuu jatkuvaan ongelmanratkaisuun ja nopeasyklisten projektien osaamiseen.

Double Loop Learning haastaa yksilön ajattelemaan entistä syvemmin omista oletuksistaan ja uskomuksistaan, jotta kompleksisten ja monimutkaisten ongelmienkin ratkaisu helpottuisi. Edelliseen liittyy oleellisena kriittinen ajattelusekä lateraalinen ja vaihtoehtoja hakeva ajattelutapa ja -kyky. Jotta ongelmanratkaisukyvystä olisi hyötyäkin, tarvitaan myös kykyä toimia ja tehdä.

Oikeastaan pitäisi nähdä ongelman määrittely ongelman ratkaisun ylitse.(T. Tikka)

Sovellettu systeemiajattelu mahdollistaa asioiden syy-seuraussuhteiden tarkastelun ja sijoittaa ne ympäröivään todellisuuteen. Oleellista tässä onkin se, että pyritään ymmärtämään, miten eri osaset vaikuttavat kokonaisuuteen ja miten eri vuorovaikutusmallien avulla pystytään tarkastelemaan tutkittavaa asiaa.

Abstraktia ajattelua ja analogioiden ymmärrystä tarvitaan. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan luovia ajattelijoita, jotka osaavat muokata ratkaisunsa jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin ja myös kertoa ratkaisuista muille.  Voidaankin sanoa, että mennään oikeastaan hybridi-osaamisen puolelle, jolloin keskiössä on kyky yhdistellä erilaista osaamista luovalla tavalla.

Datamäärän kasvaessa ja työtehtävien kuormittaessa aivoja esille nousee kognitiivisen kuormituksen hallinta. On kyettävä suodattamaan informaatiotulvasta itselleen hyödyllistä ja kulloinkin tarvittavaa informaatiota sekä muokkaamaan sitä niin, että se on helposti ja nopeastikin hyödynnettävissä. Laskennallinen ajattelukyky helpottaa kokonaisuuden käsittelyä, jos ihmisellä on kyky tulkita ja ymmärtää suurista datamassoista saatavilla olevaa informaatiota esimerkiksi käyttäen teknologiaratkaisuja apuvälineinä. On kyettävä merkityksellistämään (sensemaking) eli pohtimaan, mitä jonkin ilmiön tai asian olemassaolo tarkoittaa. Toisaalta on myös tarpeen pystyä lukemaan ja arvioimaan kriittisesti virtuaalisia mediasisältöjä ja tuottaa niitä myös itse, jolloin puhutaan uusmedialukutaidosta.

“Tarvitaan kyseenalaistamista ja oivallusasennetta” (M. Fischer).

Yrittäjyyttä ja yrittäjähenkisyyttä pidetään varmasti tulevaisuudessakin taloudellisen toiminnan perustana. Kauppalehdessä julkaistun blogi-kirjoituksen mukaan yrittäjyys on intohimoa, ahkeruutta, määrätietoisuutta sekä taitoa. Yrittäjyyteen kuuluu uuden luominen, vastuun ottaminen, asioiden eteenpäin vieminen ja tulosten aikaansaaminen.

“Yrittäjyys on hulluutta ja paloa, ja aina lopulta se on yhteiskunnan tärkein selkäranka.” (M. Niemi)

Mitä tämä sitten tarkoittaa sote-alalla?

Robotti vierailulla Viitakodissa.

Sote-alalla tapahtuu muutosta siinä missä muillakin toimialoilla. Suurin muutos on nähtävissä sote-uudistuksen myötä, kun rakenteita ja palveluita muotoillaan uudelleen. Tavoitteena on toiminnan muutos, jonka avulla parannetaan palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Digitalisaatio toimii tässä tärkeässä roolissa, jopa työvälineenä. Jo nyt on hyviä kokemuksia esimerkiksi avustavista leikkausroboteista, lääkejakeluroboteista ja kuljetusroboteista. Tulevaisuudessa erityisesti rutiininomaiset tehtävät hoitotyössä ovat korvattavissa automaatiolla ja robotiikalla.

Sairauksien ja ongelmien hoidosta siirrytään ennakointiin. Tämä tarkoittaa asiakkaan käytössä olevia digipalveluita, terveyshistorian ja oman datan keruuta sekä hyödyntämistä.  Myös geenitietoa voidaan hyödyntää entistä laajemmin ja nopeammin. Tieto on hyödynnettävissä kansallisina tietovarantoina ja sote-ammattilaisista tulee enemmänkin valmentajia kuin hoitajia.  Asiakkaan näkökulma korostuu ja palvelut toteutetaan asiakaslähtöisesti esim. digitaalisen hoitopolun kautta. Sote-uudistus edellyttää mittavia ICT-investointeja, ja tätä kautta sote-henkilöstön osaamisen lisäämisen tarvekin kasvaa.

 “Digipalvelut eivät itsessään säästä vaan mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen.” (M. Vahala)

Robotit eivät korvaa inhimillistä hoivaa vaan vapauttavat hoitajilta lisää aikaa työhön. Pitäisi määritellä, mitkä ovat ne sairaanhoitajan ydintehtävät, joita ei voi robotille siirtää.” (J. Numminen)

Ennen kaikkea sote-ammattilaisten on hyvä muistaa, että ihminen ja vuorovaikutus ovat yhä tärkeitä kaiken digitaalisaation ohella ja ehkä jopa siitä johtuen, pitää viestiä, että ihmiset ymmärtävät käyttää ohjelmia ja välineitä. Asiakas on edelleen keskiössä.

Kirjoittajat:

Toni Pekkola, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. toni.pekkola@jamk.fi

Sisko Riihiaho, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. sisko.riihiaho@jamk.fi

Lue lisää Diko-blogista: https://blogit.jamk.fi/diko/

Lähteet:

Fischer, M.  2017. Millaisen osaamisen merkitys korostuu digitalisoituvassa työelämässä? Lähteenä käytetty Institute for the Future: Future Work Skills 2020 -selvitystä.

Kataja, P. 2015. Hyöty irti roboteista. Sairaanhoitajat 23.3.2015. Artikkelissa haastateltu projektipäällikkö Jari Nummista. https://sairaanhoitajat.fi/2015/hyoty-irti-roboteista-ja-tekoalysta/.

Niemi, M. 2016. Yrittäjyys on hulluutta – 5 syytä. Kauppalehti 1.6.2016. https://blog.kauppalehti.fi/menesty-yrittajana/yrittajyys-on-hulluutta.

Peltomaa, J. 2017. Kun johtaja tekoälyn osti – Johtaminen ja robotiikka -esitys 27.4.2017.

Tikka, T. 2017. AI ja johtaminen – Johtaminen ja robotiikka -esitys 27.4.2017.

Toivonen, H.  & Jääskeläinen, A. 2018. Tekoälykäs Podcasti. 15.12.2018. https://www.supla.fi/supla/3337509.

Vahala, M. 2017. Digitalisaatio sote-uudistuksessa. 19.4.2017. https://alueuudistus.fi/documents/1477425/2096487/Digitalisaatio+ja+sote-uudistus.pdf/e6f03071-7e04-412e-b321-ef22174c0fc5/Digitalisaatio+ja+sote-uudistus.pdf.pdf.

Jätä kommentti