Nuoruuden ja työttömyyden oravanpyörässä

ViVo – Virtaa ja voimaa nuorille –projekti on Keski-Suomen ELY -keskuksen Euroopan sosiaalirahastosta rahoittama toimintalinjan 5 (ESR) hanke, joka pyrkii helpottamaan alueen nuorisotyöttömyyttä. Hankkeen kantavana teemana on ollut arjenhallinta- ja työelämätaitojen kehittäminen: luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen, kommunikaatio ja yhteistyö. Tätä kautta voidaan päästä kohti laajempia tavoitteita, kuten arjenhallinta, työura sekä kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu. Hankkeessa järjestettiin ryhmätoimintaa 17-35 vuotiaille nuorille, 1-3 kertaa viikossa Jyväskylän ja Saarijärven alueilla.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ryhmä saadaan muodostettua, sitoutettua toimintaan ja tekemään yhteistyötä. Alueella on lukuisia toimijoita, jotka järjestävät kohderyhmälle osin jo samatyyppistä ja osin erilaista ryhmämuotoista toimintaa. Menestyksekäs ryhmätoiminta vaatii luottamuksen rakentumisen ohjaajan ja ryhmäläisten välille, jonka jälkeen päästään tarkastelemaan yhteisiä tavoitteita ja mielenkiinnonkohteita. Kuitenkin, työtön nuori on yksilö ja työttömyys ei ole nuoria pääosin yhdistävä tekijä. Tällöin yhteisten ryhmätapaamisten teemojen rakentaminen on haastavaa. Viiden kuukauden aikajänteellä, hankkeen teemoista voidaan vain pinta-raapaista muutamaa osa-aluetta, ei niinkään syventyä tarkempiin osa-alueisiin. Kokemuksemme hankkeen ryhmien ohjaajina on ollut se, että olemme pystyneet tarjoamaan ryhmäläisille välähdyksiä ja ahaa-elämyksiä tarjolla olevista työelämä-, koulutus- ja harrastusvaihtoehdoista. Ryhmätoiminnan kautta voidaan myös saavuttaa positiivisia muutoksia vuorovaikutustaidoissa, asenteessa ja minäkuvassa.

Työterveyslaitoksen ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulun 21.3.2019 julkaiseman ehdotuksen mukaan tietylle ikäryhmälle tai erityisillä muutosaloilla työskenteleville tulisi tarjota osaamisen kartoitusta ja osalle myös uravalmennusta. Malli perustuu ajatukseen, että toimitaan jo ennen kuin työttömyys iskee päälle (Toppinen-Tanner, S. & Jallinoja, N. 2019). Nuorten työttömien tilannetta voidaan katsoa samasta näkökulmasta. Nuorella voi olla  tuore tutkinto, mutta hän ei pääse kiinnittymään omalle alalleen tai työelämään. Tällöin nousee esille pohdinta, onko ala- ja uravalinta ollut oikea ja ovatko omat työelämätaidot ajan tasalla? Kouluttautuvatko nuoret ympäristön vaikutuksesta ja puutteellisesta vahvuuksien tunnistamisesta johtuen itselle sopimattomiin työtehtäviin? Opinnot ehkä jumiutuvat, valmistuminen viivästyy tai valmistumisesta huolimatta, valitsemalleen alalle kouluttautuneet eivät tunnista työmahdollisuuksia tai saa parhaita puolia esille työhaastattelutilanteessa vuorovaikutuksen haasteista johtuen.

Entä he, joilla ei ole peruskoulun jälkeen tutkintoa?  Ehkä haasteita terveyden kanssa, muita muuttuvia elämäntilanteita? Toisaalta palvelujärjestelmämme tarjoaa paljon erilaisia vaihtoehtoja työttömälle nuorelle, mutta samalla se tarjoaa riskin sille, että työtön nuori jää haasteinensa pyörimään ns. välitilaan, jossa nuori on mukana tilastollisesti useissa erilaisissa työllistymistoimissa. Tarjolla on työkokeilua, harjoittelua ja työpajoja, joille on toki paikkansa, mutta liian pitkään jatkuessaan, nuori ei tunnu pääsevän kiinni työhön, työyhteisöön, rahaan ja sitä kautta suunnitellumpaan tulevaisuuteen. Ryhmänvetäjinä silmämme ovat konkreettisesti avautuneet myös siihen haastavaan maailmaan, jossa nuori työtön aikuinen elää. Voisivatko eri toimijat tehdä vielä tehokkaammin suunnitelmallista yhteistyötä nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi?

Nuoren elämäntilanteen hankaloitumisen ja tulevaisuuden kannalta on tärkeää kiinnittää huomioita myös tukitoiminnan ajoitukseen. Intervention ajoituksen kannalta olisi oleellista yksilöohjauksen sijoittuminen muutosvaiheisiin, kuten koulusiirtymiin. Ennaltaehkäisevällä yksilö- ja ryhmätoiminnalla voidaan auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja mielenkiinnonkohteita oikeita uravalintoja kohti, mutta myös rohkeutta muuttaa suuntaa, kun havaitaan, että ollaan väärällä opiskelu- tai urapolulla. Nuoren kokemusmaailma työelämästä ja eri aloista voi olla hyvin suppeaa ja yksipuolista, ja samalla omia valintoja rajoittavaa. Oppilaitoksiin suunnatut valmennukselliset ja ennaltaehkäisevät sekä moniammatillisen yhteistyön resurssit voisivat olla suuremmat. Jatkossa tarvitaan enemmän yksilöohjausta, jota ryhmätoiminta voi parhaimmillaan tukea erilaisten harjoitteiden merkeissä.

Kirjoittajina JAMKin hyvinvointiyksikössä työskentelevät projektityöntekijät Ruut Peura ja Mari Hyvönen sekä projektipäällikkö Sanna Peltola

Lähteet:

Toppinen-Tanner, S. & Jallinoja, N.2019. Moni on jumissa väärissä tehtävissä. Viitattu 16.5.2019. https://www.haaga-helia.fi/fi/uutiset/tyoterveyslaitos-ja-haaga-helia-ehdottavat-kokeilua-tyossakayvien-uravalmennuksesta-moni#.XO4voY9S-70