TKI-toiminta osaksi opintojakson toteutusta – kokemuksia IKÄ-MATKA-hankkeesta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) sisältyy osaksi ammattikorkeakoulujen tehtävää, joka määritellään Ammattikorkeakoululain (932/2014) neljännessä pykälässä seuraavasti:

”… Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.”

Ammattikorkeakouluilla nähdään olevan vahvaa osaamista TKI-toiminnassa ja sitä kautta keskeinen rooli suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Kuitenkin ammattikorkeakoulujen potentiaalia ei välttämättä täysimääräisesti vielä osata hyödyntää yhteiskunnassa. Ammattikorkeakoulujen vahvuutena TKI-toiminnassa nähdään opiskelijoiden aktiivinen rooli sekä työntekijöiden vahva työelämäyhteys. (Arene, 2017.)

TKI-toimintaan osallistuminen on nykyisin mahdollista sisällyttää eri alojen opiskelijoiden tutkintoihin varsin joustavasti. Tästä huolimatta hanketoiminta kulkee monesti opetuksesta poikkeavaa aikataulua ja hankkeen toimintojen sisällyttäminen meneillään oleviin opintoihin ei aina ole mahdollista.

Ammattikorkeakoulujen merkittävimmiksi TKI-toiminnan rahoituslähteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö mainitsee valtionavun lisäksi Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmat, mutta myös Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksen (OKM, Tiede ja tutkimus). Tässä blogissa kuvataan, miten JAMK:n kuntoutuksen ohjaaja opiskelijat osallistuivat Kelan rahoittaman tutkimushankkeen valmistautumisvaiheeseen osana kuntoutustarpeen arviointi –opintojaksoa.

Opiskelijat esitestausta toteuttamassa IKÄ-MATKA –hankkeessa

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikön toteuttama IKÄ-MATKA -hanke on Kelan rahoittama kaksivuotinen tutkimushanke (2018–2020). Hankkeen tavoitteena on kehittää ikääntyneiden ryhmämuotoisen kuntoutusintervention arviointi- ja seurantatyökalu (IKÄ-MATKA -työkalu). Kehitettävällä IKÄ-MATKA -työkalulla voidaan esimerkiksi arvioida ja seurata ryhmäkuntoutuksen tuottamia muutoksia ikääntyneiden kuntoutujien arkielämään.

IKÄ-MATKA -työkalun pohjana toimii MATKA-työkalu, jonka kehittäminen käynnistyi Kelan rahoittamassa nuorten (18 – 29-vuotiaiden) kuntoutuksen kehittämiseen liittyvässä MATKA-hankkeessa (Lautamo 2019). IKÄ-MATKA -hankkeen kohderyhmänä puolestaan on yli 68-vuotiaat henkilöt. Työkaluun lisättiin osio 2, jonka avulla arvioidaan ryhmätilanteissa havainnoitavia vertaistaitoja (Laaksonen 2014).  IKÄ-MATKA -työkalu perustuu itsearviointiin ja sitä voidaan käyttää myös strukturoituna haastatteluna.

Kehitettävien arviointimenetelmien esitestaamisessa tulisi pyrkiä löytämään riittävän suuri joukko mahdollisimman hyvin varsinaista kohderyhmää vastaavia henkilöitä. Näin pystytään saamaan kohderyhmän kannalta luotettavaa tietoa esimerkiksi lomakkeeseen tarvittavista muokkauksista sanamuotojen, asettelujen ja ohjeistusten osalta. (vrt. de Vaus 2014, 115-117.) Täysin uuden kyselylomakkeen esitestaus suositellaan tekemään 75-100 testihenkilölle (de Vaus 2014, 117), mutta tässä tutkimushankkeessa päädyttiin tavoittelemaan 50 hengen esitestausjoukkoa.

IKÄ-MATKA -työkalun esitestaus toteutettiin osana kuntoutuksen ohjaaja -opiskelijoiden kuntoutustarpeen arviointi –opintojaksoa. Opintojakson yhtenä tavoitteena oli, että opiskelija osaa käyttää erilaisia arviointimenetelmiä tarkoituksenmukaisesti. Työkalun esitestaus sisällytettiin opintojaksoon kuuluvaan toimintakyvyn arvioinnin kokonaisuuteen. Opiskelijat suorittivat tämän osatehtävän yksilö- tai parityönä haastattelemalla valitsemaansa yli 65-vuotiasta työelämästä poissa olevaa henkilöä. Opiskelijat ohjeistettiin antamaan tiedote tutkimuksesta ja esitestauksesta haastateltavalle ja täyttämään tietoon perustava suostumus asianmukaisesti. Opiskelijat ohjeistettiin suorittamaan IKÄ-MATKA -työkalun sisältämät osiot järjestyksessä, lukien sanasta sanaan jokaisen kysymyksen yhteydessä ollut ohjeistuksen. Tämän lisäksi opiskelijoita kehotettiin tekemään muistiinpanoja haastattelusta etenkin kiinnittäen huomiota asioihin, jotka tuntuivat haastatellusta henkilöstä haastavalta, epäselvältä tai mitkä herättivät heissä keskustelua.

Suoritettuaan haastattelut opiskelijat syöttivät keräämänsä vastaukset nimettöminä Webropol-kyselylomakkeeseen. Haastateltujen henkilöiden suostumuslomakkeet he toimittivat opintojakson vastuulehtorille, joka huolehti suostumusten arkistoinnista. Webropol-kyselyssä työkalun lopuksi opiskelijat vastasivat työkalun käyttämiseen liittyviin kysymyksiin, kuten; Kuinka kauan arviolta työkalun täyttämiseen haastatellen oli kulunut aikaa? Millaisia tarkentavia kysymyksiä haastateltu henkilö oli esittänyt? Miltä työkalun käyttäminen oli opiskelijasta itsestään tuntunut.

Yleisesti ottaen opiskelijat kokivat työkalun käyttämisen helpoksi ja kysymykset hyvin muotoilluiksi. Esitestauksessa nousi kuitenkin esiin tärkeitä huomioita yksittäisten kysymysten sanamuotoihin ja käytettyihin termeihin, joita muokattiin tutkimusryhmän toimesta. Myös selitetekstien ja kysymysten muotoilua päädyttiin joissain kohdin lyhentämään. Esitestauksessa nousseiden palautteiden pohjalta päädyttiin lisäksi poistamaan yksi väittämä osiosta 1 sekä yhtenäistämään osioissa 1 ja 2 olleet asteikot.

Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella IKÄ-MATKA -työkalun esitestaaminen koettiin mielekkääksi oppimistehtäväksi. Osa koki haastavaksi löytää haastateltavaa ja he pohtivat mm. haastattelusta koituvaa vaivaa haastateltavalle. Myös aikataulullisia haasteita tehtävän suorittamiseen ilmeni, sillä tehtävän tekemistä ohjasi tutkimushankkeen aikataulu, joka ei välttämättä ollut täysin optimaalinen opintojakson aikataulutuksen kanssa. Opiskelijat kokivat saaneensa myös hyvää kokemusta strukturoidun haastattelun toteuttamisesta sekä tutkimussuostumusten keräämisestä osana tutkimusprosessia.

Lopuksi

TKI-hankkeiden toimenpiteiden sisällyttäminen osaksi opintojaksojen sisältöä ei ole välttämättä helppoa tai edes mahdollista kaikissa tilanteissa. Kuitenkin kuten Parkkola (2017, 9) toteaa, niin opettajien toteuttaessa hankkeita opetuksen ohella helpottuu opiskelijoiden osallistuminen merkittävästi. Toimiessaan hankkeessa ja opetuksessa, opettaja pystyy muokkaamaan opintojakson sisältöä ja pedagogiikka tarvittaessa, jolloin mahdollistuu sekä yksittäisten opiskelijoiden että opiskelijaryhmien osallistuminen TKI-toimintaan.

Tämän kokemuksen pohjalta voidaan todeta, että opiskelijaryhmän osallistuminen IKÄ-MATKA -hankkeessa kehitettävän IKÄ-MATKA -työkalun esitestauksen toteutukseen mahdollisti kiistatta heterogeenisemman esitestausjoukon saavuttamisen, kuin mihin pelkästään tutkijoiden voimin olisi päästy. Opiskelijoiden tekemä työ edesauttoi merkittävästi IKÄ-MATKA -työkalun kehittämistyötä ja antoi hyvän pohjan jatkaa hanketta eteenpäin kohti varsinaista aineiston keruuta. Tämän lisäksi opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan tutkimustyöhön ja harjoittelemaan ohjatusti aineiston keruuta. Hyvällä ennakoinnilla ja suunnittelulla sekä yhteistyöllä opiskelijoiden osallistaminen TKI-hankkeisiin on parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävä positiivinen oppimiskokemus.

Kirjoittaja on IKÄ-MATKA –hankkeen asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Kaisa Lällä

Lähteet:

Arene. (2017). Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Viitattu 17.5.2019. http://www.arene.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta_paino_23032017.pdf?_t=1526901760

de Vaus, D. (2014). Surveys in social research (6th ed.) London: Routledge.

L932/2014. Ammattikorkeakoululaki. Viitattu 17.5.2019. http://www.finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö.

Laaksonen, V. (2014). Lasten vertaissuhdetaidot ja kiusaaminen esikoulun vertaisryhmissä. Jyväskylä studies in humanities, (221).

Lautamo, T. (2019). MATKA-työkalua rakentamassa osana nuorten ryhmäkuntoutuksen kehittämistä. TiKI-talk. (viitattu 16.5.2019) https://blogit.jamk.fi/tikitalk/2019/01/10/matka-tyokalua-rakentamassa-osana-nuorten-ryhmakuntoutuksen-kehittamista/

Parkkola, T. (2017). Miksi ammattikorkeakoulu tekee TKI-toimintaa. Teoksessa: Parkkola, T. (Toim.) (2017). Oppia TKI kaikki. TKI-toiminta oppimisen mahdollistajana Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja 48. Viitattu 17.5.2019. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/140390/978-952-456-289-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

OKM, Tiede ja tutkimus. (N.d). Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivut. Viitattu 17.5.2019. https://minedu.fi/tiede-ja-tutkimus