Mikä mahtaa olla in?

Joka toinen vuosi Tampereella järjestettävien Apuvälinemessujen pääteemoina oli tänä vuonna: Robotiikka & Teknologia, Esteettömyys & Saavutettavuus sekä Kuntoutus & Hyvinvointi. Ensimmäistä kertaa esille oli nostettu omana ohjelmakokonaisuutenaan robotiikka ja sisältö tähän aihealueeseen oli toteutettu yhteistyössä robotiikan ja tekoälyn asiantuntijan Christina Anderssonin kanssa.

Uusia mahdollisuuksia hyvinvointialalle

Robotiikkaa ja tekoälyä hyödynnetään jo nyt jonkin verran kuntoutuksessa, kotona asumisen tukemisessa sekä muissa terveyden ja hyvinvoinnin palveluissa.  Viime vuosina nopeasti kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen tarjoaa hyvinvointialalle uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, tuottaa kustannussäästöjä sekä parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja myös asiakaskokemusta. Messujen ohjelmalavalla oli runsaasti tarjolla tietoa siitä, mitä robotiikka mahdollistaa ja messualueella esimerkkejä robotiikan ratkaisuista käytännössä. Useammalla messupisteellä pääsi myös kuulemaan käyttäjien kokemuksia robotiikasta sekä testaamaan erilaisia ratkaisuita itse.

Robotit ja tekoälypohjaiset järjestelmät auttavat vapauttamaan työaikaa kriittisille tehtäville ja tarjoamaan palveluita asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Yksi tällaisista palveluista on Evondoksen lääkeannostelurobotti. Evondos-palvelun avulla hoitajien työaikaa vapautuu, kun asiakkaat pystyvät itse huolehtimaan lääkehoidostaan. Palvelu tukee käyttäjän omatoimisuutta. Robotista saa aina oikeat lääkkeet, oikeaan aikaan. Se helpottaa myös hoitajan työtä.  Robotti kirjaa lääkkeenotot järjestelmään ja hälyttää poikkeamista hoitajalle. Kunnissa on lääkerobotin avulla pystytty vähentämään pelkästään lääkehoitoon keskittyviä käyntejä ja tasoittamaan aamun ja illan ruuhkahuippuja.

Tekoälyä vanhustenhoivaan

Tekoälyn mahdollisuuksia vanhustenhoivassa messuilla esitteli Ville Niemijärvi, Onerva hoivaviestinnältä. Onerva-bot on vanhustenhoivaan kehitetty puheohjattu virtuaaliavustaja, joka tarjoaa erilaista apua hoiva-asiakkaan elämän varrelle. Kevyimmillään botti voi huolehtia muistutuksista, kuunteluttaa äänikirjaa tai radiota, toimia puhekäyttöliittymänä digitaalisiin palveluihin tai kommunikoinnin välineenä läheisiin tai hoitajiin. Keskustelevalla tekoälyllä varustettu älykaiutin pystyy käymään esimerkiksi vanhuksen kanssa aitoja keskusteluja ja tarjoamaan turvaa ja viihdykettä kellon ympäri.

Botti voi esimerkiksi aamulla tiedustella vointia ja kysellä onko tarvetta hoitajalle, orientoida päivään, muistuttaa menoista ja lääkityksestä, rauhoitella sekavaa asiakasta, hälyttää apua kaatumistapauksessa, välittää viestejä omaisten, hoitajien ja asiakkaan välillä (puheesta tekstiksi ja tekstistä puheeksi) ja tarjota mahdollisuuden käyttää palveluita esim. näkövammaiselle äänikäyttöliittymällä. Onerva-botin tavoitteena on mahdollistaa ikääntyneiden laadukas ja turvallinen kotona asuminen sekä samalla tuoda huomattavat kustannussäästöt hoivapalvelutarjoajalle.

Räätälöitävät ratkaisut kuntoutumisen tukena

Viestinnän osalta esillä oli myös Kworkin Chatbot Pack, joka tarjoaa tekoälyllistä chatbot-palvelua suomeksi. Sovellus voidaan räätälöidä käyttäjän tarpeiden mukaan ja se voi toimia suomen kielen lisäksi myös ruotsiksi tai englanniksi. OrCam esitteli puolestaan MyEye 2 keinonäkölaitetta, joka tunnistaa kasvot ja tuotteet, lukee tekstiä ja toimii eleohjauksella. Laite on pienikokoinen, langaton, eikä edellytä verkkoyhteyttä. Se kertoo käyttäjälleen, mitä milloinkin näkyy käyttäjän näköpiirissa mahdollistaa esimerkiksi näkövammaisen itsenäisen selviytymisen arjessa. Paikalla oli kokemusasiantuntija, joka kertoi toimivansa työelämässä ja tekevänsä tietotyötä kyberturvallisuuden parissa laitteen avustamana.

Yhtenä esimerkkinä kuntoutusteknologian hyödyistä kuntoutujalle oli esillä Indego, alaraajojen eksoskeleton eli puettava robotisoitu ulkoinen tukiranka, jota fysioterapeutti ohjaa langattomasti iPod-sovelluksen kautta. Indego-kävelyrobotilla voidaan toteuttaa yksilöllistä, intensiivistä ja turvallista kävelykuntoutusta, jonka tavoitteena voi olla joko kävelykyvyn palauttaminen tai ylläpito tai muut liikkeen tuottamat hyödyt, esimerkiksi lihasten vahvistuminen, spastisuuden väheneminen ja painehaavojen ehkäiseminen. Robottiavusteinen kävelykuntoutus soveltuu mm. selkäydinvamma-, aivoverenkiertohäiriö- ja aivovammakuntoutujille sekä Parkinson ja MS-potilaille.

Indegoa yleisempi kävelyrobotti on paikalleen asennettava Lokomat- kävelyrobotti, joita on ollut lähinnä kuntoutuslaitos käytössä Suomessa jo vuodesta 2010. Ville Tuominen, Fysiolinelta esitteli myös Lokomatin –hyötyjä suhteessa perinteiseen kävelykuntoutukseen. Kävelyrobotit mahdollistavat huomattavan askelmäärän yhdellä terapiakerralla sekä hyvin varhaisen kävelyn stimuloinnin. Fysiolinen messuosastolla oli nähtävissä myös erilaisia yläraajan ja käden kuntoutukseen tarkoitettuja robotisoituja kuntoutuslaitteita. Mukana oli myös pieniä helposti hankittavia ja kustannuksiltaan kohtalaisen edullisiakin pelillistettyjä kuntoutussovelluksia kuten Music Glove.

Robotti opaskoirana

Messuilla saimme kuulla myös mielenkiintoisesta kehittämishankkeesta professori emeritus Aarne Halmeen kertomana. Aalto yliopiston ja GIM Roboticsin yhteistyönä on kehitetty opasrobotin prototyyppi näkövammaisten tueksi. Opasrobotin kehittäminen on syntynyt asiakastarpeesta ja sopii sellaisille käyttäjille, jotka eivät syystä tai toisesta halua tai voi ottaa avukseen opaskoiraa. Robotti liikkuu pyörillä ja tarjoaa näkövammaiselle lievän vedon kulkemista ohjatessaan. Se hahmottaa ympäristöä tutkatekniikoilla ja erilaisilla sensoreilla, jotka havainnoivat ympäristöä ja esineitä ja mallintavat lähestyvien ihmisten liikkeitä. Vastaavaa teknologiaa on hyödynnetty mm. mobiiliroboteissa.

Erilaisia robotiikan ja älykkään teknologian ratkaisuja maahantuova Meditas esitteli messuilla puettavan eksoskeletonin, joka keventää yläraajojen kuormitusta raskaissa työtehtävissä. Skelex on ns. passiivinen eksoskeleton, joka toimii mekaanisesti jousiin varastoituneen energian avulla, ilman moottoreita ja antureita. Laite keventää käsivarsien työskentelyä ja mahdollistaa jaksamisen jopa kaksinkertaisesti. Suurin hyöty siitä saadaan työskenneltäessä ylöspäin kädet edessä tai etuviistossa. Se tukee kehon luontaisia liikkeitä ja sen kanssa voi kävellä, polvistua, istua ja heiluttaa käsiä. Messuosastolla Meditas esitteli myös Mototiles -liikuntalaatat ja Memoride -muistojen pyörä virtuaaliohjelmiston. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin myös Össurin esittelypisteellä, missä ilmeni, että mm. proteeseista ja ortooseista tunnettu yritys on myös kehittelemässä eksoskeleton-ratkaisua.

Virtuaalitodellisuus kuntoutusratkaisuissa

Kuntouksen ja liikuntaratkaisujen toimittaja HUR oli rakentanut esittelypisteelleen älykuntosalin, jossa yhtenä esimerkkinä oli Hur Senso, joka yhdistää ajatuksen ja liikkeen hyödyntäen kognitiivis-motorista harjoittelua. Harjoitusaseman tai alustan kautta reagoidaan ohjelmiston antamaan ärsykkeeseen oikealla tavalla. Harjoitteet voivat liittyä tarkkaavaisuuteen, kaksoistehtäviin, työmuistiin tai spatiaaliseen hahmottamiseen.

Virtuaalitodellisuus kuntoutusratkaisuissa näkyi mm. virtuaalisen luontokävelyn ja iWall-liikuntapeliseinän kohdalla. iWallia voidaan hyödyntää liikunnallisissa harjoitteissa, oli sitten kyse treenaamisesta, taukoliikunnasta tai ajanvietteestä. Mielenkiintoinen tuote oli myös Algol Trehabin pisteellä esitelty Liftup Raizer -tuoli. Kyseessä on akkukäyttöinen siirrettävä nostotuoli, joka avustaa lattialle kaatuneen henkilön lähes seisoma-asentoon hetkessä ilman hoitajan tai avustajan fyysistä kuormittamista.

Kirjoittajat:

Essi Heimovaara-Kotonen, asiantuntija Robotti tuli töihin –hanke, JAMK

Toni Pekkola, asiantuntija Robotti tuli töihin –hanke, projektipäällikkö RoboCountryside-hanke, JAMK