Syrjäyttääkö digi?

Digitaalisilla palveluilla ja sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan useimmiten samaa asiaa – palveluita, jotka hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa. Palvelut mahdollistavat kansalaisille julkisten palvelujen käytön ajasta ja paikasta riippumatta, sosiaalisen kanssakäymisen sekä osallistumisen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Palveluiden sähköistyminen ei kuitenkaan ole pelkästään positiivinen asia, vaikka se onnistuessaan helpottaa ja nopeuttaakin viranomaisasiointia.  MargIt –verkoston mukaan vauhdikas digitalisaatio myös lisää digisyrjäytymistä.

MargIt –verkosto järjesti lokakuussa Helsingissä seminaarin: Digitaalista turvaverkkoa rakentamassa – kuuluuko digi vain hyväosaisille? MargIt –verkosto on perustettu Sininauhaliiton Ruokajonosta osallisuuteen –hankkeen ja Kriminaalihuollon tukisäätiön yhteistyönä syksyllä 2018, tarpeesta tehdä näkyväksi digisyrjäytymisen uhka ja antaa ääni joukolle digisyrjäytymisriskissä olevia ihmisryhmiä. Tällaisiksi ryhmiksi on tunnistettu mm. ikä- ja erityistarpeiset ihmiset, maahanmuuttajataustaiset, asunnottomat, köyhyysrajan alapuolella elävät sekä vankeusrangaistusta suorittavat ja/tai vankilasta vapautuvat vangit.

Asiointi eri palveluissa edellyttää sekä taitoja että mahdollisuutta käyttää digitaalisia laitteita, mutta myös pääsyä palveluihin. Henkilöt, kuten pienituloiset tai köyhyydessä elävät syrjäytyvät helpommin digitalisaatiosta, koska heillä ei ole varaa laitteisiin, joiden avulla digipalveluja käytetään tai varaa maksaa nettiliittymästä. Vahva tunnistautuminen voi myös muodostua ongelmaksi. Pienituloiset henkilöt hyötyisivätkin nykyistä laajemmin saatavilla olevista avoimista verkoista ja yhteiskäyttöön tarkoitetuista laitteista.

Varattomuudella, erityisesti silloin, kun on menetetty luottotiedot, on laajat vaikutukset digitaaliseen asiointiin. Moni viranomaispalvelu vaatii vahvaa sähköistä tunnistautumista ja esim. verkkopankkitunnusten saanti vaikeutuu luottotietojen menettämisen myötä. Vuoden 2017 alussa on kuitenkin tullut luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin muutos, joka varmistaa kansalaisille peruspankkipalvelut. Uudistuksen myötä maksuhäiriömerkinnät eivät enää estä verkkopankkitunnusten saamista. Tunnuksen saaminen voidaan kuitenkin joissain tilanteissa evätä, jos esimerkiksi pankilla on syytä epäillä niiden väärinkäyttöä. Muitakin keinoja vahvaan tunnistautumiseen on kuitenkin olemassa.

Jos ei osaa, pysty, halua tai uskalla käyttää digilaitteita tai sähköisiä palveluita, jää monen palvelun ulkopuolelle. Jos sähköisten palveluiden itsenäinen käyttö ei syystä tai toisesta onnistu, ongelma johtaa usein puolesta käyttöön. Toisin sanoen joku läheinen auttaa digitaidoiltaan heikompaa palveluiden käytössä. Tämä on yleistä erityisesti ikäihmisten keskuudessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kuitenkin ottanut kantaa puolesta asiointiin. Se katsoi, ettei puolesta asiointi riitä ratkaisuksi siihen, että osalla kuluttajista ei ole tunnistautumisvälinettä eikä puolesta asiointi ole oikea ratkaisu oikeustoimikelpoiselle henkilölle.

Syrjäytyminen digitalisaatiosta voi aiheuttaa pahimmillaan sen, että ihminen ei pääse osalliseksi hänelle kuuluvista palveluista tai perusoikeuksista. Ongelmallisuutta lisää se, että juuri näillä suurimmassa digisyrjäytymisriskissä olevilla henkilöillä olisi useimmiten suuri tarve julkisille palveluille, mutta riittämättömät taidot ja välineet. Digituen ja välineiden lisäksi nämä henkilöt tarvitsevat myös ymmärrystä eritystarpeista kuten päihde- ja oppimisongelmista.

DESI 2019 –raportin mukaan eurooppalaisista yli 40%:lla on riittämättömät digitaidot. Vaikka Suomi kuuluukin Euroopan kärkimaihin digiosaamisessa, arvioidaan yli miljoonan suomalaisenkin tarvitsevan digitaidoissaan tukea. YLE Uutisten vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan jopa miljoona suomalaista meinaa jäädä digikehityksen kelkasta ja 65 vuotta täyttäneistä suomalaisista noin puoli miljoonaa ei käytä nettiä säännöllisesti. Valtiovarainministeriön mukaan yli 65 –vuotta täyttäneistä puoli miljoonaa ei käyttäisi tietotekniikkaa lainkaan.

Vauhdikkaalla digitalisaatiolla on vähintäänkin kaksi puolta. Toisaalta digitalisaatio parantaa palveluja tekemällä niistä saavutettavampia, mutta toisaalta se samalla hävittää ihmiset asiakaspalveluketjusta. Yhteiskunnan asia olisi huolehtia siitä, että kaikki ihmiset pysyvät kehityksen kelkassa ja pärjäävät palveluiden murroksessa. Tietty osa kansalaisista tulee aina tarvitsemaan vaihtoehtoisia palvelumalleja sähköiselle asioinnille. Tällä hetkellä digiapu on hyvin pitkälti vapaaehtoisten vastuulla, mm. järjestöt, naapurit ja sukulaiset. JAMK:ssakin on käynnissä useampia projekteja, joissa edistetään kansalaisten digitaitoja, mm. Digisti kylässä- ja TiimiVerkko -hankkeet.

 

Lähteet:

Sähköisten palvelujen käyttämättömyyden seuraukset välttämättömyyspalveluissa: https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2016/kkv-selvityksia-6-2016-sahkoisten-palvelujen-kayttamattomyys.pdf

The Digital Economy and Society Index: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/desi

Kansakunta hyppää digiloikkaa, miljoona suomalaista katsoo syrjästä: https://yle.fi/uutiset/3-9989190

 

Digisti kylässä -hanke, JAMK: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/digisti-kylassa/etusivu/

Tiimiverkko -hanke, JAMK: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/tiimiverkko/etusivu/

 

Kirjoittaja:

Essi Heimovaara-Kotonen

projektiasiantuntija JAMK