Hyvinvointiteknologiaa ja robotiikkaa länsirannikolla

Suomalaisista työntekijöistä 90 prosenttia käyttää työssään digitaalisia sovelluksia ja seitsemän prosenttia oli viime vuonna työssään tekemisissä robotin kanssa, kertoo Tilastokeskuksen tuore (11.12.2019) työolotutkimus. Robottien koetaan enimmäkseen helpottaneen työntekoa, sillä neljännes robottien kanssa työskentelevistä koki robottien vapauttaneen aikaa mielenkiintoisempiin tehtäviin. Lisäksi joka kuudes kertoi, että hänen työpaikallaan on suunniteltu robotiikan tai keinoälyn käyttöönottoa lähiaikoina.

Työolotutkimus kertoo, että Suomessakin teknologian kehitys noudattaa Tutkimusyhtiö Gartnerin hype -käyrää. Uuden (2018) hype -käyrän mukaan tekoäly (AI) ja muut uudet digitekniikat määrittävät taloudellis-teknologista kehitystä lähivuosina. Gartner ennustaa AI:n laajentuvan lähes kaikille toimialoille seuraavan 10 vuoden aikana. Toisena trendinä on digitaalisten ekosysteemiteknologioiden nousu. Kolmantena biohakkerointi, johon liittyviä tekniikoita ovat biokemikaalit, biotekniikka, kasvatettu tai keinotekoinen kudos, tietokoneliitäntä aivoihin, lisätty/sekoitettu todellisuus sekä älykkäät kankaat.

Loppuvuoden yksi kiinnostavimmista teknologia-alan tapahtumista järjestettiin Porissa ja Raumalla marraskuun 27-28. päivänä. Tapahtumissa oli esillä laaja kattaus teknologia-alan näytteilleasettajia sekä luentoja ja tietoiskuja hyvinvointialan digitaalisista palveluista, hyvinvointiteknologiasta, robotiikasta ja tekoälystä. Porissa tapahtuman keynote-puhujana toimi kirjailija ja biohakkeri Olli Sovijärvi.

Hyvinvointirobotiikka eroaa teollisuusrobotiikasta

Kokoavana näkemyksenä messuista voisi sanoa, että uusien teknologiasovellusten kirjo on laaja, ja tarkemmin pohdittaessa käyttökohteita löytyy laajasti eri käyttäjäryhmiä. Sovellukset syntyvät halusta ratkaista ongelmatilanteita, vähentää työläitä, raskaita tai kalliita työvaiheita, nopeuttaa tiedon kulkua tai tuottaa ja hyödyntää tietoa uusista näkökulmista. Parhaimmillaan teknologia tuo mukanaan resurssien säästöä, järkevämpää kohdistamista ja tehokkuuden kasvua. Yksilön kannalta turvallisuuden tunne, kuntoutumisen tuki tai itsenäisyyden säilyttäminen on arvo sinänsä ja siihen kannattaa satsata. Teknologiauskovien rinnalla voisi kriittinen kuulija esittää kysymyksiä sen suhteen, kuinka pitkälle yhteiskunta on valmis hyväksymään teknologiakokeilut ja sovellukset ja mitä eettisiä ongelmia ne aiheuttavat.

Kuten eri yhteyksissä on todettu, hyvinvointirobotiikka on aivan oma kokonaisuutensa perinteisen teollisuusrobotiikan rinnalla. Yksin tulokulma aiheeseen on toinen, sillä kun teollisuusrobotiikassa on kyse materiaalisen tuotannon tehostamisesta, niin hyvinvointiteknologiassa ja -robotiikassa pyritään teknologian keinoin edistämään inhimillistä hyvää, esimerkiksi kuntoutusta tai itsenäistä selviytymistä. Vaikka teollisella automaatiolla ja robotiikalla on vähintään puolentoista tai parinkin vuosikymmenen mittainen etumatka teknologian soveltamissa käytäntöön, niin rohkaisevia näyttöjä hyvinvointiteknologian eduista on jo onnistuttu saamaan esimerkiksi kuntoutuksessa. Yksi robottiavusteisen kuntoutuksen edelläkävijäyrityksistä on Laitilan terveyskoti, jossa kuntoutujan tukena on uusinta teknologiaa edustava Lokomat Pro freeD-kävelyrobotti. Se eroaa perinteisestä kävelyrobotista mahdollistamalla kävelyssä vaadittavan normaalin lantionkierron, painonsiirron ja ylävartalon aktiivisuuden. Eli turvallinen ja tehokas harjoittelu on mahdollista jo sairauden tai vamman varhaisessa kuntoutuksen vaiheessa.

Hyvinvointiteknologiamessujen antia

Jo yksin tilanpuutteen johdosta on mahdotonta luetella kaikkia messutapahtuman luentoja ja tietoiskuja, sillä päivään mahtui 18 suomenkielistä ja 13 rinnakkaissessiossa pidettyä englanninkielistä esitystä. Mielenkiintoista oli todellakin tapahtumaan sisällytetty kansainvälinen juonne eli englanninkieliset rinnakkaissessiot. Pori ei ole mikään metropoli, mutta silti puhujien ja yleisön joukosta löytyi kansainvälisyyttä aina Kiinaa myöten.

Ainakin konferenssin perusteella näyttää siltä, että digitalisaatio on viimeinkin uudistamassa ja kirittämässä julkisia terveyspalveluja. Hyvä esimerkki on porilainen erikoisuus Combilanssi,
ensihoitoyksikkö, joka hoitaa kiireettömiä hätäkeskuksen tehtäviä. Sairaala, tai ainakin terveyskeskuksen palvelut tulevat potilaan luo, eikä päinvastoin. Tässä toimintamallissa perinteinen
terveyskeskuskeskeinen tila, aika ja paikka ajattelu on käännetty asiakaslähtöiseksi toiminnaksi, kirjaimellisesti. Vähän perinteisempää toimintamallia edustavat digitaaliset puheentunnistusjärjestelmät, jotka korvaavat– eivät kuitenkaan täysin – perinteisen sanelun ja puhtaaksikirjoittamisen prosessin. Kun signaalintunnistus (puhe) alkaa olla yli 90 prosentin luokkaa, niin virheiden määrä on sen verran vaatimaton, että suurin osa puhtaaksikirjoitustyövoimasta voidaan vapauttaa muihin tehtäviin. Välttämättömään tekstintarkastukseen riittää siten 20-25 prosenttia nykyisistä resursseista.

Sekin kävi selväksi että teknologian ja sovellusten kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tarvitaan teknologiaosaamista, koealustat, tuotekehittelyä, hoivasubstanssin osaajat, palveluprosessien toimijat ja erityisesti loppukäyttäjät. Sekä rahoittajia, niin business -enkeleitä kuin julkista rahaa. Tämänkin puolen olivat tapahtumajärjestäjät huomioineet. Hoiva-alan robotiikka voi palvella monin tavoin apua tarvitsevia. Porissa kyettiin tarjoamaan tästä kokonaisuudesta lähinnä näytteitä. Vaikka hoivakodin asukkaan kynnys ottaa robotti arjen kaveriksi saattaa olla odotettua matalampi, niin osaamisiin kohdistuva murros on sitten isompi kysymys. Teknologiaosaamisesta tulee jatkossa perusosaamista, jota tulee päivittää jatkuvasti . Osaamisen kehittämisen haaste on massiivinen, mutta hyvin kiintoisa.

Kokonaisvaikutelmaksi messuista jäi se, että hyvinvointiteknologian osalta kysymys ei ole enää niinkään siitä, onnistummeko luomaan tehokkaita järjestelmiä ja palvelurobotteja, vaan siitä, milloin ne ovat markkinoilla. Esityksissä hyvinvointiteknologian kehittämistä perusteltiin asiakkaiden elämänlaatua parantavilla mahdollisuuksilla ja toisaalta robotiikkaa tarjottiin ratkaisuksi ikääntyvien yhteiskuntien huoltosuhteen heikkenemisestä seuraaviin haasteisiin. Palvelurobotiikalle haetaan nyt selvästi oikeutusta hyödyllisyyden kautta. Ihmisten hoitamiseen hyvinvointiteknologia liitettiin kolmea kautta: hoitoon tehostava teknologia, etäkäyttöinen, yksilön tilaa monitoroiva ja analysoiva teknologia sekä digitalisaatiota hyödyntävät ratkaisut.

Hoivaetiikan osalta häiritsevä tekijä oli, kuten alussa mainittiin, eettisten pohdintojen puuttuminen. Esityksissä kyllä huomioitiin se, että hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen liittyy eettisiä kysymyksiä, mutta niitä ei juurikaan pohdittu. Samoin saatettiin todeta, että teknologian hyödyntämiseen liittyy erilaisia ratkaisua vaativia vastuukysymyksiä. Mutta millaisia ja kenen ratkaistavissa olevia? Näitä haasteita – puhumattakaan juridisista kysymyksiä – ei saa, eikä voi sivuuttaa, jos aioimme hyödyntää hyvinvointiteknologiaa laajassa mittakaavassa lähitulevaisuudessa.

Tekijät kiittävät Toni Pekkolaa (projektipäällikkö ja asiantuntija, RoboCountryside-hanke ja asiantuntija, Robotti tuli töihin –hanke) asiantuntevista kommenteista.

Kirjoittajat:

Tapio Mäkelä, JAMK Hyvinvointiyksikkö

Maija Haaranen, JAMK Liiketoimintayksikkö

Lähteitä
Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018 . Tilastokeskuksen vuoden 2018
työolotutkimus. Tilastokeskus, Helsinki.

EVA Raportti Robotit töihin: Koneet tulivat – mitä tapahtuu työpaikoilla? Sähköinen lähde
https://www.eva.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2016/09/Robotit-t%C3%B6ihin.pdf Viitattu 12.12.2019.

Five Trends Emerge in the Gartner Hype Cycle for Emerging Technologies, Gartner 2018. Sähköinen
lähde https://www.gartner.com/smarterwithgartner/5-trends-emerge-in-gartner-hype-cycle-foremerging-
technologies-2018/. Viitattu 12.12.2019.