Yrittäjän työaika 24/7/365?
Työntekijän työaikaa sääntelee työaikalaki. Suurimmalla osalla palkansaajista säännöllinen työaika vuonna 2018 oli 35−40 tuntia viikossa (Tilastokeskus 2018). Mutta entäpä yrittäjillä, millainen on yrittäjän työaika? 24/7/365?
Taukoamaton rasitus kuluttaa ihmisen biologista ja psykologista perusjärjestelmää
Tilastokeskuksen (2018) mukaan pitkä säännöllinen viikkotyöaika oli yrittäjillä palkansaajia selvästi yleisempää. Yrittäjistä 40 prosentilla säännöllinen työaika oli yli 40 tuntia viikossa. Yrittäjän työpäivä venyy helposti kymmeneen tuntiin ja ylikin ja työn ja henkilökohtaisen elämän erottamisessa on monilla yrittäjillä haasteita.
Pidempi työpäivä tai ilta-aikaan kotona työasioiden parissa puuhastelu, ei välttämättä tarkoita parempaa tulosta tai enemmän aikaan saatuja asioita. Väsyneenä ja työstä kuormittuneena kognitiivinen suorituskyky laskee ja sama suoritus vie enemmän energiaa ja aikaa. Tätä asiaa ei vain usein itse tajua. Hyvinvoinnin kannalta rasituksen ja levon rytmi on tärkeää, koska taukoamaton rasitus kuluttaa liikaa ihmisen biologista ja psykologista perusjärjestelmää (TTL 2020).
Moni työhyvinvoinnin valmentaja näkee ideaalirytminä ns. 8–8–8-mallin, jossa vuorokausi jaetaan tasaisesti työn, vapaa-ajan ja levon välille. Tämä ei kuitenkaan välttämättä monenkaan yrittäjän kohdalla ole realismia.
”Uusi työaikalaki” – optimaalinen työaikamalli
Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala esittelivät 2018 ”uuden työaikalain” – optimaalisen työaikamallin, jossa työaika jakautuu kahteen neljän tunnin jaksoon ja vuorokausi jaksottuu useampiin eri osiin. Tavoitteena on, että työpäivä alkaa neljän tunnin erittäin intensiivisellä, keskeytymättömällä työllä, jolloin panostetaan päivän tärkeimpiin työtehtäviin. Lounastauon jälkeinen iltapäiväaika on varattu erilaisille lyhytkestoisille silpputyötehtäville, puheluille, yhteydenotoille ja juoksevien asioiden hoitamisille. Työpäivän ”flow” ja ”silppu” osioiden paikan voi vaihtaa, omalle persoonalle parhaiten sopivaksi.
Työpäivän jälkeen on empatiajakso, mikä tarkoittaa ajan viettämistä tärkeiden ihmisten kanssa, harrastamista ja ajan antamista muille. Pari tuntia ennen suunniteltua nukkumaan menoa, alkaa uneen laskeutumisen aika ts. rauhoittumisjakso, jolloin tehdään rauhallisia, hidastempoisia asioita; tavallisia kotihommia yms.
Nukkumaan käynnin jälkeen alkaa esitietoisen prosessoinnin vaihe, jossa aivot aloittavat esitietoisen työskentelyn, päivän aikana koetun ja opitun jäsentelyn, vertailun, asioiden suhteuttamisen toisiinsa, turhien asioiden unohtamisen ja tärkeimpien asioiden tallentamisen pitkäkestoiseen muistiin. Aivot eivät siis lepää yölläkään vaan työskentelevät tiedostamattamme myös työasioiden parissa. Aamua kohti aivoissa alkaa syntyä uusia ideoita, suurin osa hyödyttömiä, mutta osa ihan käyttökelpoisiakin ratkaisuja päivän aikana pohdituttaneisiin asioihin.
Seuraavana mallissa on avautumisvaihe, uni kevenee aamua kohti ja jakson puolivälin paikkeilla tapahtuu herääminen uuteen päivään. Jakso sisältää aamurutiineja ja valmistautumista tulevaan päivään, omien tottumusten ja parhaaksi havaittujen keinojen avulla.
Kuvio 1. Työaikamalli (Huotilainen & Moisala, 2018).
Jaksota & suunnittele työaikasi etukäteen
Huotilaisen & Moisalan mallin tarkoitus on jaksottaa tekemisemme siten, että olisimme oikeaan aikaan optimaalisessa moodissa tehtävien taso huomioiden. ”Työaikalakia” noudattamalla ihminen jaksaa tehdä töitä ja palautuu hyvin. Tarkoitus on myös, ettei eri elementit – erityisesti ”silppu” sekoittuisi keskenään pitkin päivää. Multitaskaus ei itsessään ole arvo. Vaikka yrittäjän on pystyttävä pyörittämään monia projekteja samanaikaisesti, hetkessä olisi hyvä pystyä keskittymään yhteen kerrallaan – jo aivojenkin kannalta.
Huotilaisen & Moisalan malli kannustaa työn etukäteissuunnitteluun. Työpäivän sisällön suunnitteluun ja asioiden priorisointiin voi käyttää esim. Eisenhowerin matriisia. Sekä Huotilaisen että 8-8-8 mallit antavat ajattelunaihetta, millaisista osista päivämme muodostuu. Sisältyykö niihin palauttavia hetkiä, lepoa, rentoutumista tai aikaa läheisille? Mallia ei ole helppo noudattaa ja joillain työpaikoilla työn luonteen vuoksi jopa mahdotonta. Unilääkäri Tuomilehto kannustaa jokaista löytämään itselle parhaan tasapainon työhön, vapaa-aikaan ja nukkumiseen. Yhtä oikeaa tai väärää ratkaisua ei ole.
Unen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa
Palautumisesta on kuitenkin syytä huolehtia päivittäin. Tuomilehdon mukaan 95 prosenttia ihmisen palautumisesta tapahtuu unessa. Uni on aivojen ja jaksamisen kannalta oleellisen tärkeää. Suositus yöunen määräksi on keskimäärin 7–8 tuntia, mutta määrän lisäksi unen laadulla on suuri merkitys. Huonosti, liian vähän nukkuneena, teemme helposti huonoja valintoja myös syömisen suhteen emmekä jaksa liikkua. Liikunnan taas on tutkittu edistävän palautumista ja unenlaatua. Hyvä kestävyyskunto on yhteydessä parempaan terveyteen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ravinto, uni ja liikunta ovatkin hyvinvointimme peruspilarit, jotka vaikuttavat vahvasti toisiinsa.
Yrittäjien työkyky on koko yrityksen kivijalka. Uupumisen oireiden tunnistaminen ja ajoissa reagointi on oleellisen tärkeää. Tee oman jaksamisen testi:
https://y-studio.fi/testi/oma-jaksaminen/
——————————————————————————————————————————-
Vinkkejä parempaan uneen – Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/tyopiste/tee-illalla-kivoja-asioita-ja-12-muuta-vinkkia-hyvaan-uneen/
Harjoitteita parempaan uneen – VTT & JYU: https://oivamieli.fi/
Huolihetkiharjoitus, Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/ahdistuksen_omahoito/Documents/Huolihetki.pdf
Kirjoittaja:
Essi Heimovaara-Kotonen
projektiasiantuntija
Pysytään Pinnalla –hanke
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Huotilainen. M. & Moisala, M. 2018. Voiko työaikaa edes mitata vai tarvitaanko uusi työaikalaki? Keskittymiskyvyn elvytysopas. Otavan kirjapaino. Keuruu.
Tilastokeskus. 2018. Työajat vuonna 2018. https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi.html
TTL. 2020. Uni ja palautuminen. https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/
Tuomilehto. 2020. Kuinka paljon pitäisi nukkua? Uni vaikuttaa lähes kaikkeen. https://y-studio.fi/yrityksen-kasvu/jaksaminen/uni-vaikuttaa-lahes-kaikkeen/