Urheilijoiden kokemuksia arjesta ja Training Room-hankkeen osallistuvasta asiantuntijuudesta  

Tavoitteellinen urheileminen vaatii paljon aikaa ja resursseja. Nykyaikana urheilija kaipaa tukipalveluita suorituskykynsä maksimoimiseen ja arjen kuormituksen hallintaan. Training Room -hankkeessa kehitetään toimintamalleja yhdessä urheilijoiden ja heidän moniammatillisen valmennustiiminsä kanssa. 

Training Room -hankkeen tavoitteena on lisätä urheilijoiden terveitä harjoittelupäiviä kehittämällä mm. moniammatillista osaamista (Training Room-hanke 2020). Jyväskylän ammattikorkeakoulu on mukana mm. kehittämässä ja mallintamassa hankkeen toimintaa sekä pilotoimassa toimintamalleja uusille kohderyhmille.  

Juuri tällä hetkellä toimintaa pilotoidaan muutamalle eri lajia edustavalle nuorten joukkueelle, joissa JAMKin asiantuntijat vastaavat mm. urheilijoiden testauksesta ja ominaisuusharjoitteiden vetämisestä. Osana mallintamista ja jatkokehittelyä olemme myös haastatelleet mukana olevia urheilijoita, joiden ikä on viidestätoista yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Tämä teksti perustuu  haastatteluista saatuihin tietoihin ja havaintoihin. 

Arkikuormituksen ja urheilemisen tasapainottelu

Urheileminen vaatii paljon panostusta niin ajallisesti, kuin resurssien muodossa. Yksi keskeisimmistä asioista on motivaatio, jonka voi varmasti allekirjoittaa jokainen, joka on urheillut yhtään tavoitteellisemmin. Nykyaikana urheilija on valveutunut, tiedonjanoinen ja kaipaa tukipalveluja oman suorituskykynsä maksimoimiseksi. Aina sekään ei riitä, koska arjessa voi olla monenlaisia kuormitustekijöitä, jotka vaikuttavat urheilusuorituksiin ja urheilumahdollisuuksiin (Urheilijahaastattelut 2020.)  

Yksi paljon päänvaivaa aiheuttava tekijä erityisesti aikuisurheilijoille on raha. Heidän kohdallaan, joiden urheilemisen maksaa joku muu kuin urheilija itse (tässä tapauksessa vanhemmat), ei talous noussut esiin yhtä voimakkaasti. Rahan ei pitäisi määritellä elämää, mutta urheilijoille se on yksi keino mahdollistaa urheilijana eläminen. Käytännössä sillä on suuri merkitys, saatko urheilemisesta palkkaa vai saatko palkkaa, jotta voisit urheilla? Monella arjen kuormitusta lisää vielä opiskelu, sillä itsensä elättäminen pelkällä urheilemisella ei ole kaikille mahdollista (Urheilijahaastattelut 2020.)  

Suomessa erilaisien urheiluun suuntautuneiden opintojen ja tukipalveluiden avulla pyritään mahdollistamaan urheilijoiden opiskelun ja/tai työn ja urheilun yhdistämistä vaivattomasti esimerkiksi valtakunnallisella urheiluakatemiatoiminnalla (Urheiluakatemiaohjelma 2020).Silti kun urheilijoilta kysyttiin, mitä he muuttaisivat omassa arjessaan saadakseen keskittyä urheiluun, suurin osa nosti esiin , että jos urheilusta maksettaisiin, niin siihen voisi todella keskittyä. Nyt urheilusta on pakko joustaa arjessa, kun esimerkiksi työstä tai opiskelusta ei voi. Haastattelujen perusteella  erilaiset urheilija-akatemiaohjelmat vaativat siis edelleen kehittymistä tukeakseen jokaisen yksilöllisiä tarpeita (Urheilijahaastattelut 2020).  

Moniammatillinen elämä urheilijan ympärillä

Nykyaikainen urheilija tiedostaa erilaisten tukipalveluiden mahdollisuudet. Tukipalveluita voivat olla esimerkiksi fysiikkavalmennus, fysioterapia, urheilupsykologia tai tietyn lajitaidon osa-alueen valmennus.  

Urheilun parissa toimineena olen itsekin huomannut, että todellisuus Suomessa on kuitenkin se, että harvalla seuralla ja vielä harvemmalla joukkueella on mahdollista hankkia erityisosaamista vaativia palveluita niin, että ne toimisivat osana joukkueen arkea. Fysiikkavalmennus ostetaan erilliseltä palveluntuottajalta, joka on mukana esimerkiksi kerran viikossa erillisessä treenissä. Psyykkisen valmentajan luokse pääsee joukkueena pari kertaa kaudessa, ehkä joskus lisämaksulla myös yksilöllisesti. Nämäkin ovat pääsääntöisesti käytössä vain huipputason urheilijoilla tai ns. Edustusjoukkueilla (Urheilijahaastattelut 2020). 

Haastatteluissa nousi esiin, että urheilijoiden ympärillä on paljon merkittäviä henkilöitä. Erityisessä asemassa on valmentaja, jonka asiantuntijuuteen luotetaan. Valmentajat eivät  kuitenkaan voi toimia kaikkien osa-alueiden asiantuntijoina, vaikka urheilijat ovat tiedonnälkäisempiä ja valmiita panostamaan kaikkiin mahdollisiin ominaisuuksiin tullakseen vieläkin paremmiksi. Urheilijat kuvaavat osaavan valmentajan pystyvän vuorovaikutukseen niin urheilijan kuin muiden urheilijalle merkityksellisten henkilöiden kanssa (Urheilijahaastattelut 2020.) 

Urheilijat nostivat esiin paljon muitakin ihmisryhmiä, jotka he kokevat merkityksellisenä osana omaa urheilu-uraansa: Esimerkiksi urheilufysioterapeutit, seurat, lajiliitot, joukkuekaverit ja henkilökohtaiset tukijoukot. Urheilijan näkökulmasta tärkeää on, että kaikki nämä henkilöt tekevät saumatonta yhteistyötä niin, että urheilijan ei itse tarvitse olla ns. viestinviejä (Urheilijahaastattelut 2020.)   

Urheilijat kokevat mielekkäänä sen, että kaikki palvelut saisi samalta taholta. He kokevat, että kaikki tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista ja helposti tavoitettavaa. Tärkeää on, että jokaisella on ymmärrys, millaisia palveluja hänelle on saatavilla, mistä ja milloin. Kun palvelut toteutuvat saman katon alla, tuo ymmärrys on sisäsyntyistä ja todellisen moniammatillisen yhteistyön tekeminen vaivatonta (Urheilijahaastattelut 2020.) Myös Liikuntaneuvoston teettämässä huippu-urheilun arviointiselvityksessä on noussut esiin, että mm. palvelujärjestelmät koetaan jokseenkin sekavina, jota tällainen yhden oven periaate voisi varmasti helpottaa (Menestyksen polulla – Huippu-urheilun ulkoinen arviointi 2017, 60-61). 

Merkittäviksi arkea edistäviksi palveluiksi urheilijat nostivat mm. urheilufysioterapian, lääkärin palvelut, unen seurannan, opiskelijaruokailun, nopeat palvelut, urheilun vaivattoman yhdistämisen opiskeluun ja konkreettiset treenivinkit omatoimiharjoitteluun. Toisaalta urheilijat kokivat, että kehittämistä vielä kaivataan yleisesti ottaen erilaisten ”lisäpalveluiden” saatavuuteen, kuten urheilupsykologiaan tai ravitsemusneuvontaan (Urheilijahaastattelut 2020.) 

Valmentajan näkökulma 

Osana palveluiden mallintamista olemme kohdanneet useita valmentajia ja keskustelleet heidän kanssaan kokemuksista Training Room-hankkeesta. Valmennus suitsuttaa toimintaa estoitta.  

Valmentajat kokevat Training Roomin porukan omiksi kollegoikseen, jonka vuoksi yhteistyö on helppoa ja arkipäiväistä. Useat kuvaavat, että urheilijat ovat kehittäneet suorituskykyään ja sen vuoksi treenimääriä on voitu lisätä. Valmentajien ei tarvitse huolehtia mahdollisten loukkaantuneiden pelaajien treenaamisesta, koska Training Roomin asiantuntijat ohjelmoivat harjoitteet yksilöllisesti vastaamaan tarvetta. Jaettu asiantuntijuus tukee jokaisen valmennustiimiläisen sekä Training Roomin asiantuntijan kehittymistä, kun jokainen saa ymmärrystä urheilusta usean eri lajin ja ammatin näkökulmasta (Valmentajahaastattelut 2019-2020.) 

Osallistuva asiantuntijuus kehittää laajasti koko urheilukulttuuria 

Trainin Room-hankkeen tarjoamat palvelut, kuten urheilufysioterapia ja fysiologi tuovat lisäosaamista valmennustiimeihin. Hankkeessa on käytössä ns. osallistuvan asiantuntijuuden -malli, jossa moniammatillisesti toimitaan eri lajien, valmennustiimien ja urheilijoiden parissa. Kenenkään vastuulla ei ole yksittäinen urheilija tai yksittäinen joukkue, vaan asiantuntijuutta hyödynnetään useissa eri lajeissa (Training Room 2020.) Suomen Olympiakomitean avulla kehitettävä osallistuvan asiantuntijuuden mallin kautta asiantuntijaverkostoja kehitetään koko valtakunnan tasolla (Asiantuntijatoiminta 2020). 

Training Roomin asiantuntijat toimivat joukkueiden todellisissa harjoitteluympäristöissä. He ovat mukana urheilijoiden arjessa niin niinä hyvinä kuin huonoina hetkinä. Vaikka he eivät ole aina paikalla, silti urheilijat kokevat heidät osaksi valmennustiimiä. Urheilijat kokevat, että asiantuntijan ollessa tuttu, myös hänen kanssaan tehty yhteistyö on tuloksellisempaa. Tutun henkilön kanssa voi keskustella avoimesti urheilijan arjesta ja niistä vaatimuksista, joita huipulle päästäkseen tarvitaan (Urheilijahaastattelut 2020.) 

Niin urheilijoiden, kuin koko urheilukulttuurin tulee kehittyä pystyäksemme vastaamaan nykypäivän vaatimuksiin huippu-urheilusta. Ymmärrys urheilun vaatimuksista ja siihen vaikuttavista tekijöistä on lisääntynyt ja tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittyä kokonaisvaltaisemmin kohti huippua. Erilaiset tukipalvelut ja niitä tarjoavien tahojen asiantuntijuus ovat urheilijoille merkityksellisiä ja luovat pohjan terveille treenipäiville, sekä suorituskyvyn maksimoinnille. Tämän asiantuntijuuden ja erilaisien toimintamallien levittämistä valtakunnallisesti täytyy kuitenkin edelleen kehittää niin toiminnan, kuin rahoitusmallien myötä. 

Kirjoittaja 

Sanna Paasu-Hynynen
Lehtori, Hankeasiantuntija Training Room-hankkeessa
JAMK, Hyvinvointiyksikkö

Training Room -hanke

Training Room (EAKR 09/19-08/21) ja Keski-Suomen liitto 

Päätoteuttaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) 

Osatoteuttajina Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto 

Hankkeen tavoitteena on pilotoida, mallintaa ja kuvata urheilijoiden terveitä treenipäiviä lisäävä moniammatillinen toimintamalli, jossa kehitetään niin vammojen ennaltaehkäisyä, kuin kuntoutusta osallistuvaa asiantuntijuutta hyödyntäen. 

https://www.trainingroomjyvaskyla.fi/

Lähteet: 

Asiantuntijatoiminta 2020. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 6.11.2020 https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/asiantuntijapalvelut/asiantuntijatoiminta/.. 

Menestyksen polulla – Huippu-urheilun ulkoinen arviointi 2017. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2017:1. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 6.11.2020. https://www.liikuntaneuvosto.fi//data/wordpress/htdocs/wp-content/uploads/2019/09/Huippu-urheilun_arviointi_2016_www1.pdf.  

Training Room-hanke 2020. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus. Viitattu 6.11.2020. https://www.trainingroomjyvaskyla.fi/.  

Urheilijahaastattelut 2020. Training Room-hanke. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Haastatteluaineisto kevät 2020.  

Urheiluakatemiaohjelma 2020. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 6.11.2020. https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiaohjelma/ 

Valmentajahaastattelut 2019–2020. Training Room-hanke. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Haastatteluaineisto 2019–2020.