Digitaalisen kuntoutuksen tulevaisuuden näkymiä

Erilaisten digitaalisten ratkaisujen ajatellaan tarjoavan kustannustehokkaita ja joustavia tapoja toteuttaa hoitoa ja kuntoutusta. Päätöksenteossa suhtaudutaankin digitaalisten palveluiden käyttöönottoon usein varsin optimistisesti. (Valokivi, Carlo, Kvist & Outila, 2021.) Kuntoutusalan ammattilaiset ovat koronan myötä ottaneet käyttöön erilaisia etäkuntoutuksen ratkaisuita (Heiskanen, Rinne, Miettinen & Salminen, 2021). Kuitenkin laajemmin digitaalisten ratkaisuiden, kuten puettavan teknologian, virtuaalitodellisuuden tai mobiilisovellusten hyödyntäminen kuntoutuksessa on vasta lapsen kengissä.

Kuntoutusinstituutin koordinoiman Direne-hankkeen kansainvälinen partneriverkosto pureutui digitaalisen kuntoutuksen megatrendeihin ja uuden teknologian käyttöönottoa edistäviin ja estäviin tekijöihin syyskuisessa hanketapaamisessa Hochshcule für Gesundheitissä, Bochumissa, Saksassa.

Nousevat teknologiat haastavat ammatti-identiteettiä ja koulutusta 

Digitaalisen kuntoutuksen megatrendejä ja tulevaisuuden näkymiä on kartoitettu Direne-hankkeessa syksyn 2021 aikana toteutetun kirjallisuuskatsauksen avulla. Lisäksi on kerätty kysely- ja haastatteluaineistoa digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämisen esteistä ja digitaalisen osaamisen tasosta Itävallassa, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa ja Suomessa. Nyt järjestetyn hanketapaamisen tarkoituksen oli käydä keskustella kerättyjen aineistojen pohjalta ja rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, missä digitaalisen kuntoutuksen ja osaamisen osalta ollaan nyt ja mihin ollaan menossa.

Tutustuimme tapaamisen aikana erilaisiin kuntoutumisen tueksi suunniteltuihin mobiilisovelluksiin, 3D-tulostamisen mahdollisuuksiin yksilöllisten ortoosien valmistamisessa sekä älyhanskaan (kuva 1), joka toimi kädenkuntoutuksessa kuntoutumisen seurannan, arvioinnin ja harjoittelun tukena. Lisäksi kuulimme kaksi mielenkiintoista alustusta tekoälystä ja aivokäyttöliittymien mahdollisuuksia osana kuntoutusta. Virtuaalitodellisuuteen liittyen pääsimme näkemään kuinka fysioterapeutti ohjasi useampaa VR-laseilla kotonaan harjoittelevaa kuntoutujaa samanaikaisesti operoiden itse ison näyttöpäätepöydän äärellä (kuva 2).

Esittelyjen jälkeen käydyssä yhteisessä keskustelussa nousi esiin, että esimerkiksi esitelty virtuaalifysioterapia on kaukana totutuista fysioterapeuttisista ohjaustilanteista. Pohdittiin, että digitalisaatio ei vain edellytä uutta osaamista kuntoutusalan ammattilaisilta vaan se saattaa myös muuttaa kuntoutuksen ammatteja ja vaikuttaa ammatti-identiteetin muodostumiseen. Tämän todettiin olevan asia, mikä olisi tärkeä huomioida muun muassa kehitettäessä olemassa olevia tutkinto-ohjelmia, sillä digitaalisten kuntoutusratkaisuiden saatavuuden ja käyttöasteen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi.

Kehityskulku kohti yksilöllisempää kuntoutusta

Puhuttaessa digitaalisesta kuntoutuksesta tunnistimme selkeän kehityskulun kohti yhä yksilöllisempiä kuntoutuspalveluita. Entistä yksilöllisemmät ratkaisut mahdollistuvat muun muassa hyödyntämällä data-analytiikkaa ja tekoälyä uusia kuntoutusratkaisuja kehitettäessä. Yhdeksi selkeäksi kehityssuunnaksi tunnistettiin myös alustaratkaisut, joilla mahdollistetaan erilaisista laitteista ja digitaalisista ympäristöistä kertyvän datan kokonaisvaltainen hallinta osana kuntoutusta. Myös robotiikka ja esineiden internet (IoT) tarjoavat koko ajan uusia mahdollisuuksia vastata kuntoutujien tarpeisiin. Nousevana trendinä voidaan nähdä myös kuntoutujilla itsellään olevien laitteiden ja välineiden hyödyntäminen osana kuntoutusta.

Laajentunut osaamistarpeiden kirjo

Digitaalisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia, mutta myös tunnistettavissa olevia haasteita. Digitaalisia palveluita hyödynnettäessä on oltava tietoinen eettisistä näkökulmista, joita aina sisältyy ihmisen ja koneen vuorovaikutukseen. Digitaalisten palveluiden käyttöä hidastavia tai jopa estäviä tekijöitä voivat olla muun muassa poliittiset linjaukset liittyen digitaalisten palveluiden korvauskäytänteisiin. Myös osaamisen ja laitteiden puute nähtiin suureksi estäväksi tekijäksi.

Digitaalisen kuntoutuksen laajempi hyödyntäminen edellyttäisi kuntoutusalan ammattilaisilta laaja-alaista ymmärrystä mm. tietoturvaan liittyvistä seikoista ja tietoa erilaisista tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tieto käytettävissä olevista ratkaisuista on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystytään tarjoamaan parhaat vaihtoehdot huomioiden erilaisten kuntoutujien tarpeet ja valmiudet. Toisaalta esimerkiksi mobiilisovellusten hyödyntämiseen liittyen suureksi haasteeksi nousi kuntoutujilla käytössä olevat erilaiset laitteet. Ei liene realistista, että kuntoutuksen ammattilainen olisi myös erilaisten käyttöjärjestelmien asiantuntija ja osaisi näin ohjata asiakasta erilaisten sovellusten käytössä huomioiden hänellä käytössä olevan laitteen ominaisuudet.

Direne-hankkeessa työskentelyä jatketaan digitaalisen kuntoutuksen teemojen ympärillä maaliskuuhun 2023 asti. Fokusryhmähaastatteluissa kirjallisuudesta nousseet megatrendit altistetaan asiantuntijoiden arvioitavaksi kartoittavan katsauksen (scoping review) menetelmän mukaisesti, jolloin aineisto ja sisällöt rikastuvat. Tieto digitaalisen kuntoutuksen megatrendeistä, tulevaisuuden visioista ja näihin liittyvistä osaamistarpeista kootaan hankkeen käsikirjaan. Käsikirjan pohjalta rakennetaan yhdessä hankekumppaneiden kanssa englanninkielinen opintokokonaisuus, jolla vastataan digitaalisen kuntoutuksen ratkaisuiden hyödyntämisessä tarvittaviin osaamistarpeisiin. Ensimmäiset opintokokonaisuuden osien pilotoinnit päästään käynnistämään syksyllä 2022 Suomessa, Itävallassa, Saksassa, Kreikassa ja Espanjassa.

LÄHTEET: 

Heiskanen, T., Rinne, H., Miettinen, S. & Salminen, A-L. 2021. Uptake of tele-rehabilitation in Finland amongst rehabilitation professionals during the COVID-19 Pandemic. Int J Eniron Res Public Health. 20;18(8):4383. doi: 10.3390/ijerph18084383. 

Valokivi, H., Carlo, S., Kvist, E. & Outila, M. 2021. Digital ageing in Europe: a comparative analysis of Italian, Finnish and Swedish national policies on eHealth. Ageing and Society, 1–22. doi:10.1017/S0144686X21000945 

Kirjoittajat: 

Kaisa Lällä; projektipäällikkö, Direne-hanke 

Kuntoutuksen lehtori, Kuntoutusinstituutti, JAMK  

ja 

Katariina Korniloff; tutkija, Direne-hanke 

Vanhempi tutkija, Kuntoutusinstituutti, JAMK 

Direne – Competences of the new era of user-driven digital rehabilitation -hanke 

Direne (1.4.2021-31.3.2023) on Erasmus + -rahoituksella toteutettava strateginen kumppanuushanke. 

Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)  

Osatoteuttajina t. Pölten University of Applied Science Itävallasta, Hochshcule für Gesundheit University of Applied Sciences Saksasta, University of West Attica Kreikasta ja University of the Balearic Islands Espanjasta. 

Hankkeen aikana kehitetään kuntoutusalan opettajien, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden osaamista digitaalisen kuntoutuksen hyödyntämisestä asiakaslähtöisesti osana kuntoutusprosesseja. Hankkeen tulokset vahvistavat kuntoutusalan muutoskyvykkyyttä ja kuntoutusalan ammattilaisten mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia ratkaisuita aiempaa monipuolisemmin osana kuntoutusta nyt ja tulevaisuudessa. Lisätietoja hankkeesta: https://www.jamk.fi/en/Research-and-Development/RDI-Projects/direne/home/