Teollisuuden kunnossapito-osaaja

Tehokkaalla kunnossapidolla on teollisuuden kilpailukyvyn kannalta keskeinen rooli, varsinkin kun monilla aloilla ei ole tarvetta kapasiteettia lisääviin investointeihin. Korkeakouluissa ja yliopistoissa alan merkityksen kasvu on huomattu ja ne ovatkin alkaneet hankkia osaamista ja lisänneet koulutustarjontaa. Myös Keski-Suomessa tarve alan osaajille on suuri ja tästä syystä Jyväskylän ammattikorkeakoulukin haluaa lisätä alan koulutusta.

Teollisuuden kunnossapito-osaajakoulutus on erityisesti suunnattu jo töissä oleville teollisuuden ammattilaisille, jotka haluavat kasvattaa omaa alan osaamista. Ensimmäinen koulutus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2018.  Tavoitteena on tarjota kunnossapidon moduuli, jossa käydään läpi kunnossapidon eri osa-alueet laajasti sekä tukea projektityössä opittujen asioiden toteuttamista yrityksissä.

Tästä syystä koulutus on suunniteltu toteutettavaksi avoimessa ammattikorkeakoulussa. Teollisuuden kunnossapito-osaaja -koulutus (30 op) koostuu neljästä 5 opintopisteen opintojaksosta sekä yhdestä 10 opintopisteen projektityöstä, joka tulisi tehdä pääsääntöisesti yritykseen, jossa opiskelija työskentelee.

1. Luotettavuustekniikka ja elinkaarenhallinta 5 op.
2. Ennakoivan kunnossapidon suunnittelu 5 op.
3. Kunnossapidon toiminnanohjaus 5 op.
4. Hankintatoimi (nonstop), verkkototeutus 5 op.
5. Projektityö 10 op.

Huolellinen suunnittelu tärkeää

Koulutuksen suunnittelussa hyödynnettiin jo olemassa olevia Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusmalleja, kuten monimuoto-opetusta ja non stop-opintojaksoja. Halusimme kuitenkin selvittää myös muita mahdollisia toteutusmalleja. Selvitimme avointen yliopistojen pedagogisia käytänteitä ja haastattelimme Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston henkilöstöä heidän käyttämistä menetelmistä.

Tavoitteena on suunnitella koulutus siten, että se olisi työssä käyville opiskelijoille sekä opettajille mahdollisimman helposti toteutettavissa, opetuksen laadun kuitenkaan kärsimättä. Tästä syystä opetuksen virtualisointi on keskeisessä osassa. Huomasimme kuitenkin varsin pian mallin vaativan merkittävästi opettajien resursseja koulutuksen muuttuessa enemmän yksilöiden kuin ryhmien ohjaamiseksi. Keskeiseen rooliin nouseekin opetuksen huolellinen suunnittelu sekä erilaisten uusien opetusmenetelmien ja –tekniikoiden hyödyntäminen.

Oman haasteensa luo myös teollisuudessa työskentelevien ihmisten tietotekniset taidot. Sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käyttötaito on yleisesti varsin hyvällä tasolla, mutta erilaiset pilvipalvelut, oppimisympäristöt ym. vastaavien järjestelmien käyttö on monelle hyvinkin vierasta. Tästä syystä pyrimme käyttämään yleisesti käytössä olevia järjestelmiä sekä pitämään eri järjestelmien määrän mahdollisimman pienenä.

Laadukasta verkko-opiskelua

Virtualisoinnin lisääntyessä tarve opintojen erilaiseen ohjaamiseen kasvaa ja tätä varten täytyy varata riittävä määrä resursseja. Ohjaaminen voi olla verkossa tapahtuvaa tai opettajan kanssa sovittuna tapaamisena. Avoimesta yliopistosta saimme neuvon suunnitella ja tehdä opintojaksoihin liittyvät ohjeet erityisen huolellisesti väärinymmärrysten välttämiseksi, joiden korjaaminen vaatisi opettajilta paljon turhaa työtä.

Mietimme myös, miten varmistamme opetuksen korkean laadun opintojaksoilla, joissa ei ole juurikaan lähiopetusta. Näissä tapauksissa järjestämme erilaisia opiskelijoiden lähikokoontumisia, joissa he voivat kysellä ja jakaa oppimiaan asioita toisilleen. Lisäksi pyrimme vaatimaan opiskelijoita tutustumaan aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ennen opintojaksojen alkua.

Opintojaksoihin liittyvät kokeet järjestetään verkossa. Kokeet suunnitellaan siten, ettei suoria vastauksia löydy kirjallisuudesta, vaan ne vaativat opitun asian soveltamista. Lisäksi kysymykset suunnitellaan riittävän laajoiksi, jotta voidaan varmistaa asioiden riittävän laaja hallinta.

Koulutuksen markkinointi aloitetaan tammikuussa 2018. Markkinointia tehdään Jyväskylän ammattikorkeakoulun internet-sivuilla, uutiskirjeinä ja henkilöstön omien yhteistyöverkostojen kautta. Lisäksi informoidaan Teollisuustekniikan tulosalueen neuvottelukunnan yrityksiä.

Kirjoittaja: Jaakko Oksanen, Teknologiayksikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2017
ELO-toimituskunta, Jyväskylän ammattikorkeakoulu