Oppariblogi

Vastauksia opparin raportointia koskeviin kysymyksiin & vinkkejä tiedon etsintään

Category Archives: Kansilehti

Vanha vai uusi kansilehti?

Olen valmistumassa piakkoin ja pohdiskelen, mitä kansitekstiä minun tulisi käyttää opinnäytetyön kansilehdessä.

Aloitin yamk-opiskelut avoimen amk:n kautta syksyllä 2014 ja viralliseksi opiskelijaksi pääsin yhteishaun kautta syksyllä 2015.

Käytänkö siis vanhaa kansilehteä, jossa lukee ”Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK” vai uutta versiota eli ”Logistiikan tutkinto-ohjelma, ylempi AMK?

Vastaus:

Käytä uutta kansilehteä.

Luultavasti olet jo kirjoittanut opparin lähes valmiiksi.

Mutta niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa kirjoittamista, tiedoksi, että kaikkein helpointa on käyttää opinnäytetyön mallipohjaa, jossa tulee kansilehti ja kuvailulehdet ”kaupan päälle”. Ei tarvitse ährätä osanvaihtojen ja marginaalien kanssa. Elmo-opiskelijaintrassa on pohjat suomenkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK fi tai YAMK fi) tai enkunkielisessä tutkinto-ohjelmassa opiskelevalle (AMK eng tai YAMK eng). Jos ”sijaitset” JAMKin ulkopuolella, kirjaudu Elmoon henkilökohtaisilla JAMK-tunnuksillasi.

Lisätietoja JAMKin Opinto-oppaassa mm. sivulla Opinnäytetyön raportointi ja julkaisu ja Opinnäytetyön ohjeet ja lomakkeet.

Kansilehden fonttia ei saa vaihtaa

Voiko opinnäytetyön kansilehteen vaihtaa fontin? Käytän opinnäytetyössäni Palatinoa.

Vastaus:

Valitettavasti ei voi. Oppareiden kansilehtien on oltava visuaaliselta ilmeeltään yhdenmukaiset.

On tyylikästä ja edustavaa, että JAMKin oppareissa on samanlaiset kansilehdet esim. Theseuksessa!

Mikä ajankohta kansilehteen? Muutos!

JAMKin opinnäytetyöfoorumissa tehtiin tänään muutos raportointiohjeeseen.

Kansilehteen merkitään jatkossa kuukauden ja vuoden tarkkuudella se ajankohta, jolloin opinnäytetyö hyväksytään opinnäytetyöryhmässä. Ei siis enää se ajankohta, jolloin opiskelija luovuttaa työnsä arvioitavaksi!

Kuvailulehdessä ajankohta ilmoitetaan samoin kuin kansilehdessäkin. Ei siis enää pp.kk.vvvvv.

Lisäys 29.12.2015: Nämä muutokset tehtiin myös kansi- ja kuvailulehtien malleihin sekä valmiiseen mallipohjaan, joten oppariaan aloittelevan ei tarvitse tehdä mitään. Mutta niiden opiskelijoiden, jotka ovat jo pitkällä opparinsa teossa, on otettava huomioon tämä muutos.

Myös raportointiohjetta muutettiin tältä osin.

Julkaisun laji: Opinnäytetyö, ylempi AMK

Miten yamk-työt merkataan lähteissä vai tuleeko niistä erikseen mainintaa, että ovat yamk-opinnäytetöitä?

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!” : Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö (YAMK). Viitattu 29.9.2015. http://www.theseus.fi/handle/10024/69095.

Vastaus:

Joo, on mainittava, että kysymyksessä on yamk-oppari.

Olen aiemmin ohjeistanut, että ”ylempi amk” kirjoitetaan mahdollisimman tavallisesti.

JAMKin oppareiden kuvailulehtien päivityksessä kesällä kirjoitusasusta päätettiin näin: ”Opinnäytetyö, AMK” ja ”Opinnäytetyö, ylempi AMK”.

Kuvailulehdestä on nyt omat versiot AMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi ja omat versiot YAMK-opiskelijoille suomeksi ja englanniksi.

Lähdeviitteen kirjoittaisin näin:

Veijonen, H. 2013. ”Hellyydel ei ketään pilata!”: Työntekijän hyvät kasvatusvuorovaikutuskäytännöt tukemassa lapsen hyvinvointia vuorohoidossa. Opinnäytetyö, ylempi AMK. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, perheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Viitattu 29.9.2015. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013121821736.

Oikeastaan kyseisen opparin kansilehdessä olisi pitänyt olla myös koulutusalan nimi. Alojen nimet löytyvät OKM:n sivuilta. Mutta jos kansilehdessä tai kuvailulehdessä ei jotain tietoa ole, ei sitä itse tarvitse siihen täydentää tai keksiä!

Käytin julkaisun pysyvää osoitetta nettiosoitteena. Se kerrotaan dokumentin kuvailutiedoissa.

Sulkuja mahdollisimman vähän lähdeviitteeseen. Joskus niitä on laitettava, jos sulut ovat esimerkiksi lähteen nimessä.

Mallipohja ensi viikolla

Oppariblogi (15.4.2015) kertoo, että valmis raporttipohja tulee. Mikähän tilanne, kerkiikö meitä auttamaan? Kansilehti – onko uusi tullut – ja mistä sen löytäisi?

Vastaus:

Hieman ollaan myöhässä keväällä suunnitellusta aikataulusta, pahoittelen!

Tänään olen saanut tiedon, että ensi viikolla viedään eka mallipohja (amk, suomenkielinen) Elmo-opiskelijaintraan Opinnäytetyö-sivustolle (sivu aukeaa JAMKin tunnuksilla). Mallipohja on auttava työkalu, jossa on marginaalit ynnä muut ulkoasuseikat valmiina. Opiskelija räätälöi siitä oman opparinsa. Kansilehti ja kuvailulehdet ovat valmiina tulevassa mallipohjassa.

Ekan mallipohjan jälkeen tulevat muut mallipohjat: enkunkielinen amk, suomenkielinen yamk ja enkunkielinen yamk.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi saada uutta mallipohjaa käsiinsä ennen opparinsa valmistumista, tai eivät välttämättä edes halua käyttää valmista mallipohjaa. Koulutuksen kehittämispalvelut on nyt lisännyt uudet kansilehdet opinto-oppaaseen (amk, yamk). Käyttäkää niitä tänä lukuvuonna. Ne ovat mielestäni tyylikkäitä, kiitos aktiivisten opettajiemme ja ammattitaitoisen visuaalisen suunnittelijamme.

Valmis raporttipohja tulee!

Ennakkotietoa ensi lukuvuoden opparin raportointiin liiittyen.

Osallistuin tällä viikolla kokoukseen, jossa sovittiin, että ensi lukuvuonna opiskelijat saavat valmiin raporttipohjan opinnäytetyöhön.

Opparintekijöiden hampaiden narskuttelu vähenee oleellisesti, kun ei tarvitse tapella kansi- ja kuvailulehtiä paikoilleen 😉

Amk-opparille tulee oma raporttipohjansa ja Yamk-opparille omansa. Kummatkin tietty suomeksi ja enkuksi.

Enkku-raportointiohje (Project Reporting Instructions) on jatkossakin hieman erilainen kuin vastaava suomi-versio. Perusteluina ovat mm. kieleen ja kulttuuriin liittyvät tavat.

Tämä tulee kuitenkin olemaan samalla tavalla elokuussa: Suulliset lähteet ilmoitetaan lähdeluettelossa aina silloin, kun opiskelija käyttää suullista lähdettä tietoperustan laadinnassa.

(Huom! Suullista lähdettä ei ilmoiteta lähdeluettelossa, jos se on tutkimusaineistoa.)

Preesens, imperfekti, minä-muoto vai passiivi?

Mietin sellaista että voinko kaikkialla muualla käyttää passiivia+imperfektiä mutta sitten pohdinnassa minä-muotoa (esim. ”kyselyä päädyttiin lähettämään” sen sijaan että kirjoittaisin ”päädyin lähettämään kyselyä”)? Vai pitääkö valita jompi kumpi jota sitten käytetään läpi työn (paitsi tiivistelmässä aina se passiivi+imperfekti)?

 

Vastaus:

Minulla on tunne, että vastaan tähän kysymykseen vähän väliä. Mutta ilmeisesti niin ei olekaan.

Tiivistelmä tosiaan on helppo nakki. Siinä käytetään passiivia ja imperfektiä.

Aika- ja persoonamuodot herättävät melkoisia intohimon leiskahduksia. Yksi koulukunta vannoo passiivin ja imperfektin nimeen, toinen koulukunta sallii useampia tapoja.

Oikea vastaus kysymykseesi onkin: Kysy ohjaajaltasi, miten sinun on toimittava.

Siteeraan kuitenkin tähän pätkiä Tutki ja kirjoita -kirjasta (Hirsjärvi ym. 2010, 257, 269, 276, 313–314). Josko ne auttaisivat keskusteluissa. Aikamuodolla voi kertoa mm. sen, onko samaa mieltä kuin referoitava tutkimus.

Aikamuotojen vaihtelu samassa tutkimuksessa:

  • ”Johdannon eri osuuksissa aikamuoto vaihtelee luonnostaan. Tutkimuksen tarkoitus voidaan ilmaista joko preesesillä riippuen siitä, viitataanko selosteeseen (Tässä tutkimuksessa selvitetään – – ) vai tehtyyn tutkimukseen (Tässä tutkimusessa selvitettiin – -).”
  • ”Aiempia tutkimuksia referoitaessa aikamuoto vaihtelee muun muassa sen mukaan, mikä on kirjoittajan asenne referoituihin ja arvioituihin tutkimustuloksiin.”
  • Pohdinta/johtopäätökset-luku: ”Aikamuotona on yleensä imperfekti silloin kun viitataan tutkimuksen tarkoitukseen, hypoteeseihin, tutkimuksen vaiheisiin ja tärkeimpiin – – oman tutkimuksen tuloksiin, mutta preeses silloin kun pohditaan selityksiä, arvioidaan tulosten yleistettävyyttä tai seurauksia ja kun verrataan tuloksia aiempiin tuloksiin sekä esitellään sovellusmahdollisuuksia”.

Preesensin käyttö:

  • ”Jos preesensiä käytetään referoitaessa jonkun toisen ajatuksia, luodaan vaikutelma, että kirjoittaja hyväksyy lähteensä ajatuksen.”
  • Preesens ”soveltuu termien selityksiin, yleisluonteisiin väittämiin tai määritelmiin, joilla on jatkuva ja yleinen pätevyys; samoin se soveltuu esimerkiksi teorian esittelyyn ja teoriasta johdettuihin väittämiin ja oletuksin sekä taulukoihin, kuvioihin yms. viittaamiseen ja tutkimustulosten ja päätelmien esittämiseen”.
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena aikamuotona on preesens – -.”

Imperfektin käyttö:

  • ”Imperfektiä käytetään viitattaessa – – aiemmin julkaistuihin – – tutkimuksiin – -, oman tutkimuksen kulkuun (= mitä ja miten tehtiin) sekä – – omiin ja muiden (erityis)tuloksiin”.
  • ”Imperfektin käytölle on siis tyypillistä eräänlaien spesifisyys, tiettyys, yksittäisyys. Kirjoittaja vain toteaa tutkijan ajatuksen mutta ei aikamuodolla ota kantaa sen paikkansapitävyyteen.”

Passiivin käyttö:

  • Passiivilla ilmaistaan ”yleispäteviä totuuksia ja yleisesti tunnettua tietoa, joten kirjoittajan pitää osoittaa lukijalle, milloin hän puhuu passiivissa itsestään, milloin käyttää passiivia muussa tarkoituksessa.
  • Passiivin käyttö ei ”tee tutkimuksesta sen tieteellisempää; tällä tavoin etäännytetty ilmaisu on usein jäykkää ja mutkikasta ja siten helposti epätarkkaa”.
  • Passiivi on käytössä usein turvallisempi kuin minä-muoto, sillä ”häiritsemätön minä-muodon käyttö vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua” ja koska ”minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus, monet ovat edelleen sitä mieltä, että hyvä tieteellinen teksti ei tarvitse ensimmäistä persoonaa”.
  • Passiivia voi vanhaan tapaan käyttää ”ainakin niissä yhteyksissä, joissa sitä ei voi pitää harhaanojohtavana tai se ei aiheuta epäselvyyksiä”.

Minä-muodon käyttö:

  • Tutkimusotteet monipuolistuvat ja minä-muotoa puolustetaan sillä, että ”kirjoittaja on vastuussa tekemistään valinnoista ja ratkaisuista. Tämän vastuullisuutensa hän näyttää sillä, että ei mene kömpelön persoonattomuutta tavoittelevan ilmaisun taakse.”
  • ”Nyrkkisääntönä voi silti pitää sitä, että kirjoittaja ei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin.” Sen vuoksi sananvalinnan on oltava neutraalia, konkreettia, objektiivista (ei-emotionaalista) ja asiallisen erittelevää. Tunneilmaisut tai elämäkerralliset kuvaukset eivät kuulu tieteen kieleen.
  • ”Johdanto esittelee useita kirjoittajan ratkaisuja, valintoja ja sitoumuksia, joten yksikön ensimmäinen persoona on esimerkiksi näkökulman ja menetelmien perusteluissa luonnollinen – kirjoittaja ottaa vastuun eikä piiloudu passiivin epämääräisen persoonan taakse” (ks. myös Luukka 2002, 21)
  • ”Laadullisen tutkimuksen kuvauksessa pääasiallisena – – on – – persoonana yksikön ensimmäinen persoona varsinkin sellaisissa kohdissa, joissa kirjoittaja kertoo, miten hän teki tutkimuksen” (ks. myös Alasuutari 1993, 252–254).

 

Lähteet

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. 15. – 16. p. Helsinki: Tammi.

Luukka, M.-R. 2002. Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Teoksessa Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino.

 

Huis, logot pois! – Ja uudet tilalle

Kävin katsomaan JAMKin raportointiohjeita. Siellä on pohjissa vielä vanha logo käytössä. Nykyään JAMKissa on otettu käyttöön selkeä jamk-logo sinisellä printillä. Mitä logoa JAMKin dokumenteissa tulisi käyttää ajatellen opinnäytetyötä? Samaa logoahan tulisi myös käyttää muussa raportoinnissa. Tietojeni mukaan vanhasta logosta on luovuttu. Kiitos.

 Vastaus:

Kiitos palautteestasi.

Aina käytetään niitä mallipohjia, jotka ovat JAMKin opinto-oppaassa tarjolla. Tällä hetkellä käytössä on kansilehti, jossa on uusi logo ylhäällä, mutta vanha liekki-logo alhaalla. Kuvailulehdessä on vanha liekki-logo ylhäällä.

Huomasimme syksyn alussa, että jostain syystä vanhat logot kummittelivat edelleen www-sivuilla olevissa kansilehden ja kuvailulehden mallipohjissa. Meinasimme vaihtaa ne saman tien, mutta sitten useilta opeilta tuli viestiä, että he ovat jo tehneet opinnäytetyön raportointia koskevat oppimateriaalit, ohjeet ja videot.

Sen jälkeen ONT-foorumi teki päätöksen, että kansilehti ja kuvailulehti vaihdetaan vasta lukuvuoden 2015 – 2016 alkaessa. Lukuvuoden vaihde on hyvä taitekohta päivittää tai vaihtaa ohjeistukset, koskivatpa ne mitä tahansa opinnäytetyöhön liittyvää. Käytännössä opinto-oppaassa saattaa kesällä olla tarjolla kansilehti, joka on voimassa 31.7. asti (vanha logo) ja sen vieressä uusi, jota käytetään 1.8. alkaen (uusi logo).

Raportointiohjeen päivitystarpeita käsitellään seuraavassa ONT-foorumissa huhtikuun puolivälissä. Voitte alkaa pommittaa meikää ehdotuksillanne koskien kansilehteä, kuvailulehteä, rapsaohjeen neuvoja tai muuta, mikä liittyy opinnäytetyön raportointiin.

ONT-foorumi = JAMKin opinnäytetyöfoorumi, johon kuuluvat koulutuksen kehittämispäällikkö, koulutusyksiköiden opinnäytetyöryhmien puheenjohtajat ja YAMK-opinnäytetyöryhmän puheenjohtaja sekä kielikeskuksen ja kirjaston edustajat. Sen tehtävänä on koota oppariprosessin kehittämistarpeet ja laatia kehittämisehdotukset seuraavaa lukuvuotta varten.

Lisäys 18.3.15: JAMKin markkinointipalvelut vastaa logosta ja lomakkeiden asemoinnista, ONT-foorumi kansilehden ja kuvailulehden sisällöstä.

Mission impossible – logo oikeaan kohtaan

Kuinka saamme liitettyä opinnäytetyöhämme kansi ja kuvailulehdet? Lukuisista yrityksistä huolimatta se on mission in possible. Kun yritetään siirtää JAMK logo kansilehden yläreunaan, tulee se iloisesti joka sivulle. APUVA!

Vastaus:

Kaikki hyvin, kiertotie löytyy!

Tehkää jokaisesta erillinen oma pdf-tiedostonsa. Kansilehdestä oma, suomenkielisestä kuvailulehdestä oma, enkunkielisestä kuvailulehdestä oma, tekstisivuista oma ja mahdollisista erillisliitteistä myös. Kansilehdet ja kuvailulehdet ovat opinto-oppaassa.

Acrobat hommiin

Sitten etsikää JAMKin valikoimasta Adobe Acrobat XI Pro -ohjelma (Käynnistä-valikosta). Acrobaatilla voi yhdistää erilliset pdf:t yhdeksi kauniiksi yhtenäiseksi pdf:ksi. Valitkaa toiminto Combile Files into PDF.

Myös kaukana sijaitsevat opiskelijat voivat hyödyntää acrobatiaa, se onnistuu etänä Citrixin kautta. Tietohallinnolta saa tarkemmat neuvot, jos tulee tenkkapoo.

Myös netissä on ohjelmia, joilla erilliset pdf:t voi yhdistää keskenään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Urkund-tarkastuksessa ei pitäisi tulla ongelmia, vaikka kansilehdet ja kuvailulehdet ovat siinä vaiheessa vielä erillisinä tiedostoina.

Theseukseen syötetään vain yksi yhtenäinen PDF-muotoinen opinnäytetyö.

Tee mallipohja ihan aluksi

Aloitteleville opparintekijöille vielä vinkki, jonka olen saanut atk-opeilta (kiitos mm. Niilo ja Juha):

Kannattaa muokata dokumentti JAMK:n ohjeiden mukaisesti ja tallettaa se mallipohjana
Tiedosto | Tallenna nimellä | Tietokone
Tallennusmuoto: Word-malli (*dotx) ja
Nimi esimerkiksi: JAMK_Pohja
Malli tallentuu kansioon ”Mukautetut Office-mallit”
Pohjaan tehdään kaikki säädöt ennen kirjoittamista: tyylit, marginaalit, sivunumerointi yms.

Saat avattua mallin näin:
Tiedosto | Uusi | Mukautettu | Mukautetut Office- mallit | JAMK_Pohja

Suvin lisäys: Arvelen, että sitten kun todella alat kirjoittaa opparin tekstiä, tallennat tiedoston (uudella) nimellä. Sinulla on silloin tallessa sekä oma mallipohja-tiedostosi että se tiedosto, johon tekstejä kirjoitat.

Valmis opparipohja? – Äänestä

Miksei JAMKissa ole valmista opparipohjaa, jolle voisi vain kirjoittaa sisältöä? Ei tarvitsisi ajatella marginaaleja, tai sitä, miten yhdistän kansilehden, kuvailulehdet ja tekstin yhdeksi tiedostoksi.

Vastaus:

Eilen kuulin tämän viisauden: Tärkeintä opparin tekemisessä on se, että se valmistuu.

Olen törmännyt kysyjän toiveeseen useasti. Tähän asti on ajateltu, että opiskelijalle on hyötyä siitä, että hän hallitsee raporttien kirjoittamisen lisäksi myös niiden ulkoasun säätämisen. Raportin tyyliasetukset yms. on tehty ICT-taitojen opintojaksoilla.

Toive valmiista oppari-pohjasta on kuitenkin hyvin voimakas. Se tosiaankin voisi auttaa sitä, että opiskelija keskittyy työssään enemmän työnsä sisältöjen kuin marginaalien säätämiseen. En ehkä tulkitse väärin, jos sanon, että JAMKissa ollaan kallistumassa valmiin oppari-pohjan puolelle.

Mutta mitä mieltä sinä olet: Pitäisikö JAMKissa olla valmis opinnäytetyö-pohja? Tiedostossa olisi siis valmiina kansilehti, kuvailulehdet ja varsinaisten sisältösivujen ulkoasu-muotoilut, siis marginaalit ynnä muut.

-> Äänestä tästä!

P.S. Ilmoitathan, jos äänestyksessä on probleemia. En ole netin maksuttomien äänestystyökalujen asiantuntija. Äänestystyökalussa käytetään fonttia, jossa J-kirjain näyttää T:ltä. Mutta kyllä siinä lukee JAMKissa eikä TAMKissa.

Lisäys to 27.11.14. Koska olin rastittanut kohdan, että yhdestä osoitteesta saa äänestää vain kerran, tuottaa se JAMKissa hankaluuksia, koska samaa tietsikkaa voi käyttää moni ihminen. Sen vuoksi aloitin uuden äänestyksen ilman ehtoja. Mutta 19 ihmistä ehti äänestää ennen sitä. Tästä voit katsoa heidän mielipiteensä: ekan äänestyksen tulos.

Äänestäthän uudestaan Äänestä tästä -linkistä, jos sait ilmoituksen: ”Could not cast your vote. Error returned by server: User has already voted on poll.”

Huom! Tämä ei ole virallinen survey, vaan suuntaa antava leikkimielinen ovensuu-kysely.

Ja pliiz, älkää menkö halpaan sivulla välkkyvien mainosten ja houkutusten takia! Maksuttomien työkalujen käyttö on siis aina hieman riskaabelia.

Aakkosjärjestykseen, mars!

Uudessa suomenkielisessä opinnäytetyön kuvailulehtipohjassa kummastuttaa se, että työn ohjaaja kirjoitetaan Etunimi Sukunimi, kun taas kaikki muut nimet on Sukunimi, Etunimi -muodossa. Pitäisikö se muuttaa?

Vastaus:
Ei pitäisi, sillä kuvailulehteä on uudistettu ihan tietoisesti.

Suomenkielessä on suora sanajärjestys. Sen takia kaikki mahdollinen, myös työn ohjaajan nimi, kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

Mutta miksi tekijän nimeä ei sitten kirjoiteta kuvailulehteen suorasti Etunimi Sukunimi -järjestyksessä, vaan käänteisesti ”Sukunimi, Etunimi”?

Perusteena on se, että lähteet järjestetään lähdeluetteloihin sukunimien mukaiseen aakkosjärjestykseen. Jos joku haluaa viitata kyseiseen lähteeseen, hän näkee kuvailulehdestä, mikä on sukunimi ja mikä etunimi. Ja osaa sitten tehdä lähdeviitteen oikein.

Joskushan on vaikea hahmottaa ­– esimerkiksi vieraskielisistä nimistä – mikä henkilön nimestä on sukunimeä ja mikä etunimeä.

Ja auttaahan kuvailulehden tiedot myös muuta aakkostamista, esimerkiksi julkaisujen järjestämistä kirjaston tai kirjakaupan hyllyille, tavallisille tai virtuaalisille.

Kansilehdessä opparin tekijän nimi kirjoitetaan suoran sanajärjestyksen mukaisesti: Etunimi Sukunimi.

PDF-yhdistely etänä

Viimeistelen oppariani. En tiedä kuuluisiko kysymys enempi tietohallinnolle mutta ajattelin, että sinullakin voisi olla tietoa tästä oppariblogin myötä.

Löysin ohjeita työn muuntamiseksi PDF-muotoon täältä: http://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/opinto-opas-amk/Opiskelu/Opinnaytetyo/Ohjeet-ja-lomakkeet/

”Muuntaminen onnistuu kaikilla Jyväskylän ammattikorkeakoulun työasemilla ja opiskelijoiden käyttöön tarkoitetuilla etäkäyttöpalvelimilla.”

Pystyn kyllä kirjautumaan citrix receiveriin mutta mielestäni sen valikoimissa ei ole Adobe Acrobat-ohjelmaa, joka tuohon PDF-yhdistelyyn ohjeen mukaan tarvittaisiin. Toki varmasti pääsen jollekin työasemalle koululla, joten varsinaisesti ongelmaa ei siinä mielessä ole, mutta toki mahdollisuus tehdä tuo PDF-muunnos etänä antaisi lisää pelivaraa esimerkiksi mahdollisia tulostusongelmia ajatellen. Onkohan tuo muunnos mahdollista tehdä etänä nykyisin?

Itseasiassa huomasin sellaisen mahdollisuuden, että tuosta Adobe Acrobat-ohjelmasta on ladattavissa 30 päivän ilmainen kokeiluversio täysillä ominaisuuksilla. Kokeiluversio antaa lisää pelivaraa aikatauluihin kun voin koota PDF-tiedoston tarvittaessa JAMK:n ulkopuolellakin omalla koneellani.

Vastaus:

Minulla on ollut silloin tällöin samankaltaisia ongelmia etäkäytössä, ymmärrän pulman. Varsinkin joidenkin päivitysten jälkeen osa ohjelmista ei joko ole tai ei näy etäkäytössä.

Mutta onneksi homman pitäisi viimeistään nyt pelittää.

Kollegani Kirsi Laasasenaho nimittäin vastaa näin:

Voit käyttää citrixin kautta Adobe Acrobat XI Pro ohjelmaa, jolla voit yhdistää erilliset pdf-tiedostot yhteen. Tarkistin tämän vielä erikseen tietohallinnolta: ohjelma on opiskelijoiden saatavilla etänä ja toki myös paikan päällä.

Kansilehti ja kuvailulehti aina ajantasaisina versioina

Mihin asti opiskelijat saavat käyttää vanhaa kansilehteä?

Vastaus:
Kansilehden ja kuvailulehden pitää olla ajantasaiset eikä vanhoja pidetä tarjolla missään. Ajantasaiset kansi- ja kuvailulehdet ovat JAMKin opinto-oppaassa.

Opiskelija voi kuitenkin käyttää sitä raportointiohjetta, jolla on opparinsa aloittanut tekemään.  Vanhaa ohjetta joku saattaa käyttää vielä tänä keväänä, mutta ehkä jo ensi syksynä kaikki käyttävät uudistunutta ohjetta.

Muinaisina aikoina kansilehden malli oli raportointiohjeen liitteenä, nykyään se on osa opparin lomakekokonaisuutta.

Kuka vastaa opinnäytetyöprosessista?

Kuka tekee mitäkin opinnäyteprosesseissa? Kuka päättää näistä asioista?

Vastaus:

JAMKin koulutuksen kehittämispäällikön mukaan vastuu on YAMK-tiimillä, vuoden 2014 alusta JAMKin Aikuiskoulutuksen kehittämisryhmällä.  Sen poppoon vastuulla opinnäytetyöprosessin kehittäminen.

Erityisesti kuvailulehti on keskusteluttanut viime aikoina. Kuvailulehden tiedostoon on jäänyt vielä tikkukirjaimin kirjoitettuja osioita, vaikka raportointiohjeessa neuvotaan käyttämään ihan tavallista kirjoitustapaa (eli pieniä kirjaimia muuten, mutta isoa ekaa kirjainta virkeen alussa + erisnimissä). Asia muuttunee lähiaikoina.

Miten yamk-koulutusohjelman nimi kirjoitetaan?

Miten lähdeviitteessä kerrotaan YAMK-koulutusohjelma? Entä kuvailulehdellä?

 

Vastaus:

HUOM! Muutos tähän vastaukseen 5.10.2015: Katso ylempi AMK -kirjoitusasu postauksesta 5.10.2015.

 

 

Alkuperäinen vastaus:

Olen aiemmin miettinyt YAMK-oppareiden ja gradujen merkitsemistapoja: http://blogit.jamk.fi/oppari/2013/05/23/viittaus-yamk-oppariin-vs-graduun/

Silloin olen näköjään ohjeistanu niin, että voi käyttää sitä muotoa, mikä on kansilehdessä tai kuvailulehdessä.  Se on tavallaan pätevä neuvo edelleenkin, jos ajatellaan, että lähdeviitteeseen otetaan tiedot nimiölehdeltä (= kuvailulehti oppareissa). Mutta koulutusohjelman nimellä ja sen kirjoitusasulla on väliä myös kansi- ja kuvailulehdillä.

Joten mietitäänpä asiaa tarkemmin.

Enkunkielessä tämä ei tuota samanlaista ongelmaa, koska jo koulutusohjelman nimestä näkyy, että kyse on yamk-opparista: Master’s degree…

JAMKin käytäntöjä

JAMK.fi-sivulta näen monenlaista käytäntöä. Joskus koulutusohjelma-sana on mukana, joskus ei. Tyypillisesti ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelmassa on lisäys ’YAMK’:

Logistiikka, YAMK
Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma, YAMK.

JAMKin www-sivuilla saan 101 osumaa yamk-sanalla ja 208 osumaa ’ylempi amk’ -hakufraasilla.

Theseuksessa JAMKin koulutusohjelmalistauksessa käytetään lyhennettä ”(Ylempi AMK)” isolla y:llä ja sulkumerkeillä. Esimerkki:  Automaatioteknologian koulutusohjelma (Ylempi AMK).

Theseuksen jamkilaisissa yamk-oppareissa on vaihtelevia kirjoitusasuja. Sen huomaa, kun tutkii kansi- ja kuvailulehtiä. Koska logistiikan koulutusohjelma on sekä amk-koulutuksena että yamk-koulutuksena, on herkullista katsoa, miten yamk-opiskelijat ilmaisevat koulutusohjelmansa. Ainakin näin:

Logistiikka
Logistiikka, ylempi amk
Logistiikka Ylempi AMK
Logistiikka, Ylempi Amk
Logistiikan koulutusohjelma (YAMK)
Logistiikan koulutusohjelma, YAMK
LOGISTIIKAN KOULUTUSOHJELMA, YAMK
Logistiikan koulutusohjelma YAMK
Logistiikan koulutusohjelma, ylempi AMK-tutkinto
Logistiikan koulutusohjelma, Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Ylemmän ammattikorkeakoulun logistiikan koulutusohjelma
Ylempi logistiikan koulutusohjelma

Mikä näistä olisi suositeltavin kirjoitusmuoto?

Viranomaisten käytäntöjä

Kotimaisten kielten keskuksen (kotus) lyhenneluettelossa ei kuitenkaan ole YAMKia. Siellä on vain tämä lyhenne: AMK ~ amk ammattikorkeakoulu. Eli kumpikin on ok: AMK ja amk.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on päätös YAMK-koulutusohjelmista vuodelta 2012. Sielläkään koulutusohjelman nimestä ei pysty päättelemään, että kyseessä on yamk-koulutusohjelma. Esimerkki: Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma.

OKM:n asiakirjassa tutkintonimikkeessä on kuitenkin lyhenne mukana: tradenomi (ylempi AMK), pienellä y:llä.

Suositukset asiatekstin kirjoittamisesta

Koska OKM ei käytä lyhennettä yamk tai YAMK, eikä sitä ole Kotuksen lyhenneluettelossakaan, emme käytä sitä opparin kansi- tai kuvailulehdessä. Ilmaisu ’ylempi amk’ on hyvä, mutta pitäisikö siihen tulla isoja kirjaimia johonkin kohtaan?

Oppariohjeissa suositaan nyt, standardien mukaisesti, että sanat kirjoitetaan mahdollisimman normaalisti. Ei siis erikoisia kirjoitusmuotoja. Siinä mielessä ylempi AMK pienellä y:llä kirjoitettuna on suositeltavampi kuin Ylempi AMK isolla y:llä ja AMK:lla. Ja koska Kotimaisten kielten keskus antaa mahdollisuuden kirjoittaa joko AMK tai amk, niin käytetään mieluummin pieniä kirjaimia.

Emme myöskään ole suosineet sulkumerkkien käyttöä lähdeviitteessä, joten emme kirjoita fraasia ’ylempi amk’ sulkuihin.

Vastaus tiivistetysti

Pyysin tästä asiasta vielä mielipidettä Kielikeskuksen viestinnän opettajilta.

Kuvailulehdelle: Koulutusohjelman nimi, ylempi amk.

Esimerkiksi logistiikan yamk-opiskelija naputtelee kuvailulehden koulutusohjelma-laatikkoon näin: Logistiikka, ylempi amk

Lähdemerkintään ylempi amk tulee näin:

Teivainen, J. 2013. Toimitusketjun kustannusten mallintaminen. Energiakäyttöön tarkoitetun karsitun rankapuun toimitusketjun mallintaminen metsäautotien varresta käyttöpaikalle. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, tekniikan ja liikenteen ala, logistiikan koulutusohjelma, ylempi amk. Viitattu 16.12.2013. Http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148491.

Oman alansa nimen (esim. tekniikka ja liikenne) voi varmistaa OKM:n sivuilta.
JAMKin yamk-koulutusohjelmat kerrotaan opinto-oppaassa (muuta YAMK -> ylempi amk).

Oppariohjeet koottu opinto-oppaaseen

JAMKin www-sivut ovat uudistuneet!

Oppariohjeet löytyvät jatkossa opinto-oppaasta. Tavoitteena on, että oppariin liittyvä ohjeistus on mahdollisimman kattavasti yhdessä paikassa.

Raportointi ja julkaisu -sivulla on tietoa opparin julkisuudesta. Siitä tulee aika paljon kysymyksiä tähän blogiin.

Kansilehden ja kuvailulehden mallit ovat ohjeissa ja lomakkeissa. Siellä on myös pikaohje lähdemerkintöjen tekoon.

Kirjasto ohjeistaa edelleen tämän oppariblogin lisäksi opinnäytetyövaiheen tiedonhankinnan kontakteilla ja sen jälkeen opparisaunassa jos opiskelija tarvitsee lisää tiedonhaun opastusta. Myös vapaavalintaisella tammikuussa 2014 alkavalla asiantuntijan tiedonhankinta -verkkokurssilla voi laatia itselleen laadukkaan lähdeluettelon. Lisäksi aloille on koottu tietolähde-oppaita.

Kielikeskus päivittää englanninkielisen raportointiohjeen lähiviikkoina. Siitäkin on esitetty PALJON toiveita.
Project reporting instructions will be updated in this winter 🙂

En omista Wordiä – haittaakse?

Onko väliä millä ohjelmalla opinnäytetyön kirjoittaa? En omista Wordia, eikä koululla kirjoittaminen ole oikein realistinen vaihtoehto. Jos lopullinen PDF muodostetaan yhdistämällä kolme eri PDF-tiedostoa (kansilehti, kuvailulehti ja itse sisältö) yhdeksi, niin onko sillä väliä millä itse työn sitten kirjoittaa, kunhan lopputuloksen ulkoasu on ohjeiden mukainen? Kansilehden ja kuvailulehden voin käydä koululla kirjoittamassa Wordilla, ne eivät ole ongelma.

Vastaus:
Ei ole väliä, millä tekstinkäsittelyohjelmalla opiskelija kirjoittaa, kunhan ulkoasu on raportointiohjeen mukainen.

Opiskelijalta ei voi vaatia tietyn JAMKin tiloissa käytettävissä olevan tekstinkäsittelyohjelman omistamista. Asia liittyy paitsi ihmisen perusoikeuksiin, myös esimerkiksi oppimisen laatuun ja etäopiskelun mahdollistamiseen ja vaikka mihin.

Opiskelija voi myös valita esimerkiksi fontin (kirjasimen), jolla hän kirjoittaa, kunhan käyttää sitä samaa fonttia systemaattisesti koko opparinsa tekstiosassa. Liitteissä fontti voi vaihdella, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että liitteenä on vaikkapa toimeksiantajan asiakirja tms. Atk-opet toivovat, että opiskelijat valitsisivat mahdollisimman selvän ja helppolukuisen fontin, esimerkiksi Calibrin, Arialin tms.

Opinnäytteen ja tietyn tekstinkäsittelyohjelman pakkokytkennästä on minullakin hieman tuntumaa. Lähisukulaiseni teki tänä vuonna gradunsa yhteen yliopistoon. Kyseinen opinahjo hyväksyi tutkielman kirjoittamiseen vain yhden tietyn fontin, joka sattui olemaan vain MSWordissä. Nuorella sukulaisellani oli käytössään OpenOffice, joten hänen piti myllyttää koko teksti vielä Wordissä, ennen kuin hän palautti työnsä. Eihän se täysin ongelmitta sujunut. Onneksi Wordiä saa kokeilukäyttöön maksuttomasti lyhyeksi ajaksi.

Enpä yhtään ihmettelisi, jos joidenkin opiskelijoiden valmistuminen valtakunnassamme kiikastaisi jostain yksityiskohdasta, esimerkiksi juuri fontista!

Opparin osanvaihdot ja sisällysluettelo

Bongasin työkaverin sähköpostiviestistä linkin Itä-Suomen yliopiston ohjesivuston yhteen ohjeeseen (snip-toiminto).  Sattumalta huomasin samalla, että sivustolla on ohjeita myös Wordin käyttöön (Word 2010).

Opiskelijat kaipaavat usein ohjeita opparin eri osien vaihtoon, sillä opparissa on eri osina tosiaan kansilehti, suomenkielinen kuvailulehti, enkunkielinen kuvailulehti, tekstiosa ja liitteet. Osanvaihdot kantsii monesti määritellä ennen kuin alkaa suoltaa varsinaista tekstiä. (Toinen tapa on tehdä jokainen osa omaksi tiedostokseen ja muuttaa ne opparin valmistuttua PDF-tiedostoiksi ja sitten yhdistää ne PDF-tiedostojen yhdistelytyökalulla yhdeksi kokonaisuudeksi.)

Jos haluaa hyödyntää Wordin sisällysluettelo-toimintoa, otsikot on ensiksi määriteltävä tyyleiksi.

Tässä muutama linkki Itä-Suomen yliopiston ohjesivustolle:

Otan mielelläni vastaan vinkkejä koskien osanvaihdoista tai sisällysluetteloista tehtyjä ohjeita tai videoita.

Osien vaihdot opparissa

Pidemmälle edenneet opiskelutoverini ovat suositelleen heti aloittaessa kirjallista raporttia liittämään työhön kannen sekä suomen- ja englanninkieliset kuvailulehdet. Ja sitä käytäntöä oli koulunkin puolesta neuvottu. Virallinen ohjeistus on liittää ne vasta lopuksi yhteiseen pdf-tiedostoon.

Mikä on sinun ohjeesi asiaan? Kannen olen onnistunut kikkailemaan samaan tiedostoon, mutta kuvailulehtiä en sitteen millään konstilla open officea käyttämällä. 

Vastaus:
Kumpikin tapa käy.

Erillistiedostoina ne on helpompi yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi PDF-julkaisuksi Theseus-julkaisuarkistoon viemistä varten, JAMKissa on siihen yhdistelytyökalukin. Varsinkin liitteet tuottavat joskus hankaluuksia muulla tavoin toimiessa.

Mutta yhtä hyvin käy sekin, että jo aloittaessaan opiskelija liittää yhteen kannen, kuvailulehdet ja tekstiosuuden. Silloinhan siitä tulee jo valmiiksi yksi yhtenäinen dokumentti, jonka voi tallentaa PDF-tiedostoksi (valmis oppari laitettavaksi Theseukseen). Tässä vaihtoehdossa opiskelijan on osattava määritellä osien vaihdot oikeisiin kohtiin tiedostoa.

Minä en taida olla oikea henkilö neuvomaan tekstinkäsittelyohjelmia koskevissa pulmissa. Joissakin koulutusohjelmissa tämä asia tietääkseni opetetaan atk-tunnilla.

P.S.
Viittasit pidemmille edenneisiin opiskelutovereihisi. Niin sanottu pielavetinen ratkaisu voisi olla, että saat joltain opiskelijakaveriltasi Open Officella tehdyn tiedoston, jossa on kansilehti, kuvailulehdet ja tekstiosa yhdistetty. Sitten tallennat tiedoston haluamallasi nimellä ja muutat omat tekstisi siihen.

Opparin kansitus

Miten saan insinöörityöni kansitettua?

Vastaus:
Opinto-oppaassa todetaan, että arvosanan vahvistamisen jälkeen on oppari on julkaistava.

Voit julkaista sen joko sähköisenä tai paperisena (”kirja”). Sähköisen voi lukea netissä (www.theseus.fi).

Paperinen on luettavissa ja lainattavissa kirjastossa.  Opiskelija tuo opparinsa kirjastoon irtopaperiversiona ja kansittamattomana.  Kirjasto kansittaa opparin kirjastokappaleen.

Sen lisäksi moni opiskelija haluaa myös itselleen muistoksi jäävän kappaleen kansiin. Silloin kansitus maksaa. Tekniikan ja liikenteen alalla on melko tyypillistä, että myös opparin kirjastokappale on valmiiksi kansitettu.

Kansitukseen on ainakin kaksi tapaa:

A) Voit ostaa läpinäkyvät muovikannet kirjastosta. Tsekkaa hinta palveluhinnastosta: http://www.jamk.fi/kirjasto/palvelut/lainaaminen/palveluhinnasto

TAI

B) JAMKO valmistaa opparillesi jämäkämmät kannet. Tämä on yleinen tapa varsinkin tekniikan ja liikenteen alan töissä.

Lue lisää JAMKON sivuilta: http://jamko.fi/fi/vapaa-aika/palvelut/opinnaytetoiden-kansitus/

Huom! Kansitus- ja toimitustavat voivat vaihdella koulutusohjelmien ohjeiden mukaisesti, varmista asia Optimasta tai ohjaavalta opettajaltasi.

Mustavalkoinen kansilehti kelpaa

Kansilehti vaaditaan värillisenä, siis ohjeissa. Mutta onko sillä enää mitään merkitystä, koska opparit julkaistaan verkossa, eikä siinä arkistokappaleessa tarvitse olla värejä?

Vastaus:
Piti oikein tarkistaa, mitä raportointiohjeessa sanotaan. Voikohan tämän kohdan ymmärtää vaatimukseksi väritulostuksesta: ”Kansilehden pohja on saatavana sähköisessä muodossa kirjaston www-sivuilla”? Mielestäni ei voi.

Kansilehden pohja, samoin kuin kuvailulehden pohja, on kirjaston sivuilla. Kansilehdessä ylätunniste ja JAMKin logo ovat värilliset, muut mustaa tekstiä. Opiskelija tallentaa kansilehden pohjan toisella nimellä oman työnsä kansilehdeksi. Oman kansilehden voi sitten tulostaa joko värillisenä tai mustavalkoisena.

Näkökulmia mustavalko- vai väritulostusproblematiikkaan:

1) Verkkojulkaiseminen ei vaadi väritulostusta. Theseuksessa julkaistavissa e-oppareissa kansilehti näkyy värillisenä. Arviointia varten mahdollisesti tulostetun paperiversion kansilehti voi tällöin olla mustavalkoinen. (E-oppari = tiedostona eli sähköisessä muodossa oleva opinnäytetyö.)

2) Oppareiden arkistointi ei vaadi väritulostusta. Arkistointiin käy kumpi vaan: joko mustavalkoinen tai värillinen opinnäytetyö. Valkoiselle paperille mustalla printattu teksti ja kuvat säilyvät parhaiten, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä. Arkistokappaleessa oleellisinta on valkoinen paperi. Arvosanan 5 saaneet työt arkistoidaan pysyvästi, muiden oppareiden säilytysaika on kymmenen vuotta. (Tieto saatu suunnittelija Mirja Nojoselta.)

3) JAMKin tietohallinnon kanta on: jos vaan mahdollista niin sähköisesti värillisinä ja paperiversiot minimiin (tietohallintopäällikkö Ari Ilkan neuvo).

4) Paperisen opparin julkaiseminen värillisenä ok, samoin mustavalkoisena. Työ, jota ei julkaista verkossa, julkaistaan paperiversiona, jollei ole salainen. Paperisia oppareita voi lukea ja lainata kirjastossa. Totta toki on, että värillinen kansilehti näyttää vähemmän monistemaiselta ja värilliset kuviot elävöittävät tekstiä mukavasti. Mutta paperisissa oppareissakaan värillisyys ei ainakaan raportointiohjeen mukaan ole pakollista.

Ja esimerkiksi Lutakossa opiskelijoilla ei edes ole väritulostusmahdollisuutta, Pohjolaisen Pirjo selvitteli asiaa.

HUOM! Jos koulutusohjelma ja/tai opinnäytetyötä ohjaavat opettajat edellyttävät työn väritulostamista, noudattakaa silloin heidän antamiaan ohjeita.

Summa summarum:
Kansilehteä ei vaadita värillisenä raportointiohjeessa. Väritulosteilla ei ole merkitystä silloin, kun oppari julkaistaan verkossa. Arkistokappaleessa ei tarvitse olla värejä.

Kansilehti ja tekstisivujen asettelu

Aloitin juuri opiskelun Jamkissa ja tarvitsisin pikaista neuvoa raportointiohjeen toteuttamiseen. Minulla ei ole Microsoft office- pakettia, vaan käytän Open Officea ja Mac:in iWork:iä. Olen monen tunnin ajan yrittänyt saada kansilehdestä jatkettua esseen kirjoittamista, ja saankin Jamkin logot yms. poistettua normaalisti seuraavilta sivuilta,  mutta marginaalien asettelu ei millään osu juuri kohdalleen tuon 4,3 ja 2cm kanssa. Kun mittaan marginaalit esim. tulostettaessa marginaali vasemmalta on kyllä oikein (tai lähes, noin 4,1cm), mutta muut jää väkisin 2,5 cm. Kuinka tarkkoja nämä marginaalin sentit ovat?

Onko mahdollista, että aina kun lähetän opettajalle työn esim. Optiman kautta, että voisin lähettää kansilehden erillisenä tiedostona, sillä se tuntuu vain sekoittavan ohjelmaa? (Jos on mahdollista, tietävätkö opettajat tästä?) — Open Office ei edes tulosta koko kansilehteä oikein. Olen yleensä ollut hyvä käyttämään näitä ohjelmia, mutta nyt sormi menee suuhun, kun kaikki ohjeet, mallit ja neuvot tulevat vain Ms Officen mukaan, kaikilla siihen ei valitettavasti kotona ole mahdollisuutta, joten toivon, että näillä muillakin ohjelmilla toteuttaminen onnistuisi.

Vastaus:
Hyvä kun kysyit! Opiskelijoilla on varmasti muutakin tekemistä elämässä, kuin nääntyä oppariohjeiden alle.

Taitaa olla totta, että ohjetta on helpoin noudattaa JAMKissa yleisesti käytössä olevilla MS Office-ohjelmilla. Mutta pyrimme kyllä siihen, että Open Officellakin – ja muillakin ohjelmilla – esseet onnistuisivat. Raportointiohjeen noudattaminen ei saa olla ohjelmariippuvaista.

Marginaalit ovat tärkeitä silloin, kun työ nidotaan tai sidotaan -> teksti ei jää piiloon. Paperisina palautetuissa oppareissa ja esseissä opettajat voivat kirjoittaa reunoille kommenttejaan.

(Tuota kansilehden tulostamista Open Officella testaan jonain toisena päivänä. Vastaus siihen tulee siis mahdollisesti myöhemmin.)

On mahdollista lähettää opettajalle kansilehti erillisenä tiedostona. Se auttanee myös marginaaliongelmassasi. Kopsaan tähän kirjaston nettisivuilla (http://www.jamk.fi/kirjasto/opinnaytteentekijalle/ohjeet/faq) olevan pari vuotta vanhan ohjeen aiheesta ”Miten yhdistän kansilehden ja kuvailulehden opparin tekstiin”. Sinun tapauksessasi kohta 2 taitaa olla osuvin:

1) Toimi kirjaston sivuilla olevan ohjeen mukaan, työn muuntaminen PDF-muotoon. Tee opinnäytetyösi kansilehdestä yksi PDF-tiedosto, suomenkielisestä kuvailulehdestä toinen, englanninkielisestä kuvailulehdestä kolmas ja varsinaisesta tekstistäsi neljäs PDF-tiedosto. Yhdistä tiedostot sitten yhdeksi PDF-tiedostoksi. Tällainen asiakirja on valmis kansalliseen ja kansainväliseen levitykseen.

2) Jos opettajasi vaatii, että sinun on tehtävä opinnäytetyösi Word-tiedostona tai muulla tekstinkäsittelyohjelmalla (jos opettaja haluaa esimerkiksi tehdä kommentteja suoraan tekstiisi), voit lähettää hänelle tekstin ilman kansilehteä ja kuvailulehtiä. Jos opettajasi pyytää myös kansilehden ja kuvailulehdet, voit lähettää ne erillisinä tiedostoina hänelle. (Jos osaat yhdistää tekstinkäsittelyohjelmalla kansilehden+kuvailulehden+tekstin+liitteet ongelmattomasti, voit ne toki yhdistää.)

3) Jos palautat opinnäytetyösi paperimuotoisena, tulosta erilliset tiedostot, niputa ne oikeaan järjestykseen ja vie ne opettajallesi.