Kohti Campus Futuraa!
Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelutyö etenee kovaa vauhtia, minkä osoitti myös Peurunka 2 – verkostoseminaari, missä asiaa vietiin eteenpäin usean sadan asiantuntijan voimin. Keski-Suomessa – ja muissakin maakunnissa – kannattaa olla proaktiivinen, vaikka avainasemassa onkin tietysti pian valittava uusi hallitus, jonka pitää saada lainsäädäntöä eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Suomen nykyinen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on nimittäin niin kallis, sekava ja eriarvoistava, että sen muuttamisella on kova kiire. Tässä tarvitaan ennakkoluulotonta ja rohkeaa ajattelua ja tekoja.
Tulevaisuus asettaa meille runsaasti tärkeitä kysymyksiä ratkaistavaksi. Mitä sosiaali- ja terveysalan johtaminen edellyttää jatkossa? Miten tuemme alan henkilöstön työhyvinvointia? Miten saamme Keski-Suomeen rekrytoitua alan parhaita osaajia? Ovatko alueelliset hyvinvointiasemat tulevaisuuden toimintamalli? Miten digitalisaatio etenee sosiaali- ja terveyspalveluissa? Entä robotisaatio? Ja kaiken keskiössä on tietysti kysymys siitä, miten asiakaslähtöisyyttä ja –polkua kaiken kaikkiaan kehitetään jatkuvasti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Peurunka 2 –seminaarin yhdessä työpajassa mietittiin sitä, miten tuemme jatkuvaa kehittämistä integroidussa palvelutuotannossa. Siellä todettiin, että onnistunut muutosjohtaminen perustuu ennen kaikkea tutkittuun tietoon ja toimintaympäristön ennakointiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta pitääkin kytkeä saumattomasti muihin sosiaali- ja terveysalan moninaisiin prosesseihin. Keski-Suomessa tätä varten on ajateltu perustaa eri toimijoiden yhteinen yksikkö Campus Futura, jossa eri toimijat tekevät tiiviissä yhteistyössä tätä tärkeää työtä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja uusi sairaala on tämän toiminnan ytimessä, mutta siihen kytkeytyy tiiviisti myös koulutusorganisaatioiden – erityisesti Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän – koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta. Kunnilla on tietysti tässä toiminnassa oma, tärkeä roolinsa.
Campus Futuran keskeinen ajatus on koota ja yhdistää usein varsin pirstalainen projektitoiminta systemaattiseksi tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. Tähän pitää tietysti yhdistää monipuolisesti myös sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutustoiminta. Tämän verkostomaisen ja erilaiset siilot yhdistävän toimintamallin avulla voidaan saada aivan uutta tehoa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tarvitaan tietojohtamista, hyvien käytäntöjen levittämistä ja ennakkoluulotonta ajattelua. Samalla pitää varmistaa tiivis yhteys eri toimintayksiköihin ja ammattilaisten päivittäiseen työhön. Tavoitteena tulee olla toinen jalka arjessa, mutta toinen jalka edellä. Hyvä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta edellyttää tietysti myös korkeatasoista projektien ja koko projektisalkun hallintaa. Kohti menestyksellistä ja tuloksellista Campus Futuraa!
Asko Juuti
Tuo keskustelu ja siihen liittyvät heitot Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kalleudesta perustuvat kyllä toiston aikaansaamaan väittämän muuttumiseen faktaksi. Edelleen Suomen kustannustasoa kannattaa vertailla vastaavan tasoisiin maihin ja sitten vasta arvioida kustannustason oikeutusta saavutettuihin hyötyihin. Aivan varmasti ko. palvelujen saatavuudessa on ongelmia eri alueilla mutta perustaltaan järjestelmät 99%:sti toimivat. Enemmän olen huolissani siitä, miten koko ajan enenevässä määrin yksityistäminen valtaa alaa ja osa lääkärien ammattikuntaa rahastaa sitä kautta verorahoja potilaiden hädän ja hoidon tarpeen varjolla. Ja siitäkin olen enemmän huomissani, että kuka jaksaa ja haluaa tehdä hoitotyötä missään roolissa, jos nykysuuntaus jatkuu. Hoidettavien määrän lisääntyessä hoitajien määrä vähenee. Tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan erityisesti perusterveydenhuollossa ja siellä nimenomaan preventiivisten menetelmien saralla. Se tuhottiin 90-luvun laman aikana säästövimman keskellä niin perusteellisesti, ettei kukaan enää muista miten ja mitä pitää tehdä siltä osin. Siinä on muuten yksi syy, miksi meillä terveyden- mutta myöskin sosiaalihuollon kustannukset ovat nousseet turhaan, vaikkeivät edelleenkään kohtuuttoman kalliita ole.
Petri Jussila
Uskon, että ihmiset tekevät hoitoalalla kovasti työtä, enkä missään nimessä halua syyllistää heitä. Tuo työhyvinvointiin panostaminen onkin ensiarvoisen tärkeää.
Samathan ongelmat ovat edessä oikeastaan kaikissa verrokkivaltioissa. Suomessa vaan ikärakenteen muutos on poikkeuksellisen nopea, joten ne tulevat ensin eteen meillä. Vaikkei palvelut vielä olisi kovin kalliita, niin niiden kasvuvauhti on paljon nopeampi kuin talouskasvu. Tämä yhtälö on kestämätön. Tämän(kin) takia tarvitaan parempia rakenteita ja toimintamalleja, mitä kautta kiirettä voidaan pikemminkin vähentää kuin lisätä.