Miltä perheiden elämä näyttäisi ilman vuorohoitoa?
Lasten vuorohoito mahdollistaa useassa suomalaisperheessä vanhempien työssäkäynnin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kuntien haasteena on järjestää palvelu kustannustehokkaasti perheiden ja lasten tarpeet huomioon ottaen.
Elämme tällä hetkellä 24/7/365 – yhteiskunnassa, jossa työn tekemisen- ja lasten hoitoaikojen rytmit poikkeavat perinteisistä; töissä ja hoidossa ollaan usein silloin kun muut ovat vapaalla. Vaihtelevat ja moninaiset työ- ja hoitoajat, vaihteleva päivä- ja viikkorytmi sekä vireystila koskettavat niin lasten vanhempia, lapsia kuin vuorohoidossa työskentelevää henkilöstöä. Työelämässä moninaiset työaikamuodot, kaupan-alalla kuluttajien tarpeisiin vastaaminen, globalisoituva työ, esimerkiksi, tuottavat lisää tarvetta myös lasten vuorohoidon järjestämiseen. Entä jos työajat vielä edelleen vapautuvat ja joustavat työajat lisääntyvät? Tärkeää olisi nostaa esiin mahdolliset eturistiriidat eri toimijoiden kesken ja pyrkiä niiden tasapainottamiseen.
A.Rönkä & L. Turja 13.5.2015. Vuorohoidon toimijat.
Vuorohoidon henkilöstö joustaa, joustaa…
Vuorohoidon henkilöstön näkökulmasta ympärivuorokauden avoinna olevan yksikön toiminnan toteuttaminen on monimuotoista ja monien osien summa. Eri vuorokauden aikoihin sijoittuvat toiminnat ja lasten heterogeeniset hoitoajat vaativat hyvää toiminnan suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Henkilöstön kuormittumista lisäävät lyhyellä varoitusajalla lasten hoitoaikojen muutoksista johtuvat omien työaikataulujen muutokset. Vuorohoidon henkilöstö kokee juuri työaikaan ja työvuorojärjestelyihin liittyvät tekijät kuormittavina tekijöinä omassa työssään.
OHOI-hankkeen Aloitusseminaari keräsi yli 100 osallistujaa
Vuorohoidon kehittäminen oli esillä OHOI – Osaamista vuorohoitoon –hankkeen aloitusseminaarissa JAMK:ssa 13.5.2015. Seminaarissa nostettiin esiin vuorohoidon palvelujärjestelmän toimivuuteen ja vuorohoidon henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Seminaarissa yli sata kuntien vuorohoidon henkilöstön edustajaa osallistui seminaariluentojen lisäksi työpajoihin, joissa keskusteltiin asiantuntijoiden johdolla vuorohoidon erityiskysymyksistä.
Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset vuorohoidon toteuttamiseen puhuttivat työpajassa, jonka yhtenä vetäjänä toimi OKM:n neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto. Vuorohoidon osalta todettiin, ettei siihen ole subjektiivista oikeutta, vaan se perustuu tarveharkintaan ja sitä tarjotaan työssäkäynnin tai opintojen vuoksi. Myös esiopetuksen velvoittavuutta pohdittiin lapsen näkökulmasta. Vaarana on, että pääsääntöisesti aamupäivisin toteutettuun esiopetukseen osallistuminen ja sen lisäksi mahdollinen ilta-, yö- tai viikonloppuhoito voi käydä lapselle liian kuormittavaksi. Joustavia ratkaisuja tarvitaan, jotta lapsen etu toteutuu.
Vuorohoidon työntekijöiden hyvinvointi muodostuu toimivista työaikajärjestelyistä, oman työn mielekkyydestä sekä ammatillisen osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Työpajoissa kartoitettiin myös työntekijöiden työn haasteita ja haettiin toimivia ratkaisumalleja ja keinoja sekä uusia ideoita mahdollistamaan laadukkaan vuorohoidon toteuttamista. Työssä vahvistavina ja mielekkyyttä lisäävinä tekijöinä esiin nousivat hyvä työilmapiiri, työn vaihtelevuus ja monipuolisuus sekä mahdollisuus yhteisiin pienryhmähetkiin lasten kanssa ääriaikoina. Vuorohoitoyksiköissä tulevaisuudessa on haasteena parantaa työhyvinvointia työnorganisointia ja ammatillisia käytänteitä kehittämällä.
K. Collin & L. Turja 13.5.2015. ”Kuka huolehtisi työhyvinvoinnistani” – Tulevaisuuspajassa esiteltiin uusia ratkaisuideoita työhyvinvoinnin tukemiseen.
OHOI – Osaamista vuorohoitoon hanke
OHOI –hankkeessa kehitetään Keski-Suomen vuorohoidon työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia sekä työn laatua vuorohoidossa. Lisäksi kehitetään kustannustehokkaita toimintatapoja vuorohoitopalvelun tuottamiseen ja työn organisointiin yhteistyössä Keski-Suomen kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavien kanssa. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja Jyväskylän yliopisto. Hanke toteutetaan vuosina 2015-2016.
Varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen keskeiset muutokset:http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/varhaiskasvatus/liitteet/Vaka1_liite.pdf