Keskisuomalaisia liikuntaseuroja tarvitaan tulevaisuudessakin
Kuvitellaanpa vaihtoehtoinen maailma, jossa Keski-Suomessa ei ole lainkaan liikuntaseuroja. Miten maakuntamme ihmiset voisivat? Varmasti paljon huonommin kuin tässä maailmassa, missä elämme. Liikuntaseurojen merkitys Keski-Suomessa on erittäin suuri, kuten tietysti monilla muillakin Suomen alueilla. Keski-Suomessa on satoja liikuntaseuroja, joiden kautta erilaiset ihmiset voivat harrastaa hyvin monenlaisia lajeja, niin perinteisempiä kuin uudempiakin.
Liikunta on ennen kaikkea hauskaa ja opettavaista, mutta se myös tukee hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa, mikä taas ehkäisee erilaisten terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä tehokkaasti. Liikunnan merkitys siis myös hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisen perustan kannalta on erittäin suuri. Erityisesti lasten ja nuorten osalta siihen kannattaa todellakin panostaa myös taloudellisesti. Ilman valtavaa aktiivisten vapaaehtoisten verkkoa liikuntaan liittyvä toiminta ei kuitenkaan olisi mahdollista lähellekään tässä mittakaavassa. Kaikki liikuntaseurojen toiminnassa mukana olevat ihmiset ansaitsevatkin kunnioituksemme ja kiitoksemme.
Suomalaisen yhteiskunnan kiihtyvä muutos haastaa toisaalta monella tapaa liikuntaseurojen toiminnan. Ennakointiasiantuntija Juha Heikkalan mukaan ajassamme voidaan havaita ainakin seuraavia ilmiöitä, trendejä ja muutoksia. Ks. Heikkala 2015
Fyysinen aktiivisuus, liikunta ja urheilu
- Kertaluontoisuus lisääntynyt, arkiliikunta vähentynyt
- Aktiivisuus ja passiivisuus kasaantuvat – Polarisoitumisen uhka
- Edelleen lasten ja nuoren suosituin harrastus
- Osa aktiivista elämäntapaa ja identiteettiä aikuisilla ja ikääntyvillä
- Urheilulähetykset suosituimpien joukossa TV:ssä
= Liikunta ja urheilu on osa modernia elämäntyyliä
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan muutos
- Vapaaehtoisten määrät ennallaan (?)
- Pitkäjänteinen sitoutuminen heikkenee, kertaluontoisuus lisääntyy
- Laatu ja ammattimaisuus korostuvat
= Merkitykselliselle toiminnalle on edelleen kysyntää
Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset
- Väestö ikääntyy ja keskittyy alueellisesti
- Yhteiskunta palvelullistuu ja hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa
- Kuntien taloustilanne heikkenee – Hyvinvoinnin ”markkinat” jaetaan uusiksi
= Vertikaalisesta horisontaaliseen yhteiskuntaan
Toimintakulttuurin muutos
- Some ja digitaalisuus mullistavat vuorovaikutussuhteet (”bottom up”)
- Yksilöllisyys (’dilkkaaminen’) korostuu, yhteisöt pirstaloituvat ja heimoutuvat
- Nousussa itseohjautuvuus, osallistaminen, joukkoistaminen, parviäly, kokeileminen, tutkiva oppiminen
= Valta hajautuu verkostoihin
Vaikka toimintaympäristö muuttuu nopeasti, niin liikuntaseuroilla on uusissa oloissa myös paljon mahdollisuuksia kehittää ja lisätä toimintaansa. Yksi esimerkki uusista mahdollisuuksista on Ratkaisujen Suomi – hallitusohjelman kärkihanke, jossa pyritään saamaan koululaiset liikkumaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi. Tämän hankkeen käytännön toteutus on vielä auki, mutta ilmeisesti kunnat saavat käytännön ratkaisuissa vapaat kädet ja mahdollisesti jotain myös jotain lisäresurssia. Todennäköisesti liikuntaseurat kuitenkin saavat koulujen liikunnassa nykyistä vahvempaa roolia.
Kansalaistoiminnan keskeinen resurssi ovat vuosikymmeniä olleet vapaaehtoispohjalta toimivat ihmiset. Vapaaehtoistoimintaa tulee tietysti olemaan jatkossakin, vaikkakin se muuttaa luonnettaan lyhytjännitteisempään ja projektimaisempaan suuntaan. Liikuntaseurat työllistävät myös varsinaisia palkattuja työntekijöitä. Todennäköisesti tarve palkata uusia ihmisiä kasvaa lähivuosina, mikä tietysti on erinomainen asia myös Keski-Suomen huonon työllisyystilanteen kannalta. Keski-Suomen liikuntaseurojen tulevaisuuden rakentaminen on tehtävä, jonka tekijöinä ovat ennen kaikkea liikuntaseurojen aktiiviset ihmiset, mutta hyödyntäen laajasti alueen verkostoja ja osaamista.
Keski-Suomessa liikuntaseurojen kehittämistä ja työllistämistä edistää Työnuoli – Työtä liikuntaseuroissa – projekti, jonka projektipäällikkönä toimin. Vuodet 2015 ja 2016 kestävän projektin toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy ja Keski-Suomen Liikunta ry, ja se saa tukea Euroopan sosiaalirahastosta Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.
Työnuoli – projektiin on valittu mukaan seuraavat liikuntaseurat:
– Harjun Woima
– Illusion
– Jaguars Spirit Athletes
– JJK juniorit
– JNV
– JYP juniorit
– Korpilahden Pyrintö
– Muuramen Yritys
– Saarijärven Pullistus
– Äänekosken Huima
Työnuoli – projektin päätavoitteena on lisätä keskisuomalaisten liikuntaseurojen työnantajaosaamista sekä kiinnostusta tarjota työtä ja työpaikkoja. Tämä päätavoite jakautuu seuraaviin alatavoitteisiin:
– Projektissa mukana olevat liikuntaseurojen avainhenkilöt tunnistavat erilaisia työtehtäviä liikuntaseuroista.
– Projektissa mukana olevat liikuntaseurat kehittävät tätä kautta toimintaansa taloudellisesti kestävämpään suuntaan.
– Projektissa syntyy innovatiivisia toimintamalleja ja sovelluksia nuorten ja ikääntyneiden työllistämiseksi liikuntaseuroissa.
– Projektissa saatua uutta tietoa ja kokemuksia levitetään mm. julkaisun ja seminaarien avulla.
– Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyö liikuntaseurojen kanssa lisääntyy ja tiivistyy.
Projektin jatkuvuus varmistetaan siten, että Keski-Suomen Liikunta luo liikuntaseurojen työllistämispalvelun tietopankin, jonka avulla tämä toiminta lisääntyy pysyvästi.
Työnuoli – projektista lisätietoa täältä