Robotti työkaveriksi?
Hyvinvointialalla kärsitään työvoimapulasta, kiireestä sekä fyysisestä rasituksesta. Myös väestön ikääntyminen sekä asiakaskunnassa että työntekijöissä, on vauhdittanut robotiikan kehittämistä ja käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa. Parhaimmillaan robotiikan ja tekoälyn tarjoamat uudet mahdollisuudet vapauttavat ammattilaisten aikaa varsinaiseen hoitotyöhön ja ihmisten kohtaamiseen, kun ns. välillinen hoitotyö jää vähemmälle. Suotuisista vaikutuksista huolimatta, monet hoitotyön ammattilaiset suhtautuvat kuitenkin robotiikan käyttöönottoon varauksella. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan osa hoitohenkilökunnasta näki robotiikan käytönoton mahdollisuutena kehittää palveluita ja omaa osaamistaan, mutta osa pelkäsi menettävänsä työpaikkansa ja oli huolissaan hoivan laadun heikkenemisestä ja inhimillisen hoivan vähenemisestä.
Automatisointi ja robotisointi vaikuttavat monin tavoin työhyvinvointiin
Robotiikan käyttöönotosta aiheutuu vaikutuksia mm. työntekijän työtapoihin, osaamistarpeisiin ja motivaatioon – robotisaation myötä ihmisille on luotava uusi työkonsepti. Riippuen siitä, miten käyttöönottoprosessi työyhteisössä hoidetaan, vaikutukset voivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Käyttöönotto onkin koko työyhteisön asia, jossa työntekijät tarvitsevat riittävästi aikaa uuden opetteluun ja pohtimiseen, mitä tehtäviä robotiikalla voidaan omassa työyhteisössä hoitaa. Kirjallisuuden perusteella robotiikan käyttöönottamisessa onkin oleellisen tärkeää sen roolin tunnistaminen – onko kyseessä viihdyke, uutuusarvo, ammattilaisen työväline vai asiakkaan apuväline, joka esimerkiksi tukee kotona asumista. Suurimmat haasteet kohdataan, mikäli käyttöönotto ja muutosprosessi viedään läpi teknologialähtöisesti, työntekijöiden inhimilliset tekijät ja tarpeet unohtaen. Jotta robotiikka voidaan ottaa menestyksekkäästi osaksi hyvinvointipalveluita, tulee työntekijöiden hyväksyä ne osaksi päivittäistä työtään. On ymmärrettävä teknologian käyttöönoton merkitys osana työprosesseja, ei erillisenä tai ylimääräisenä.
Robotti tuli töihin
JAMKin hallinnoimassa Robotti tuli töihin –hankkeessa vastataan pk-yritysten tarpeeseen ottaa käyttöön liiketoimintaa tehostavia robotiikan ja automaation ratkaisuja henkilöstön kannalta kestävällä ja tuloksellisella tavalla. Hanke keskittyy työhyvinvoinnin ja ihmisiin liittyvien toimintatapojen ja muutosten tukemiseen. Kohdetoimialat ovat palvelu-, hyvinvointi- ja tuotantoteollisuus, joilla kaikilla on omat erityispiirteensä, mutta myös paljon yhteisiä liittymäpintoja.
Erilaisissa tutkimuksissa on pyritty selvittämään robotiikan vastaanottamiselle ihanteellisimman työntekijän ominaisuudet. Turja, Taipale, Kaakinen ja Oksanen ovat määritelleet tällaisen työntekijän ominaisuuksiksi kiinnostuksen teknologiaa kohtaan, korkean minäpystyvyyden ja ehkä hieman yllättäen, korkeamman iän. Alle 35-vuotiaat työntekijät suhtautuvat robotiikkaan kielteisemmin kuin tätä vanhemmat työntekijät. Iäkkäämpien hoitotyöntekijöiden positiivinen asenne teknologiaa kohtaan saattaa selittyä sillä, että teknologia nähdään apuna erityisesti raskaampien työtehtävien hoidossa. Robotiikalle vastaanottavainen henkilö on myös vähemmän huolissaan robottien vaikutuksesta työllisyyteen. Työntekijöiden asenteisiin vaikuttaa vahvasti omakohtainen kokemus robotiikasta. On huomattu, että kun työntekijät ovat päässeet kokeilemaan käytännössä hyvinvointipalveluihin soveltuvia robotteja, asenteet niitä kohtaan voivat muuttua. (Metsälä, M. 2019.) Tämä on huomionarvoista myös uusien terveysalan ammattilaisten koulutuksessa.
Robotiikan käyttöönotto muuttaa työntekijöiden osaamisvaatimuksia
Jotta robotiikka saadaan tuotua osaksi hyvinvointipalveluja, tulee huomiota kiinnittää henkilökunnan tehokkaaseen ja riittävään kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Organisaatioiden uudistumisvalmiuden lisäksi tuleekin tukea ja kehittää työntekijöiden valmiutta muutokseen, uuden oppimiseen sekä jatkuvaan kehittämiseen. Erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden huomioiminen uuden teknologian käyttöönotossa on tärkeää. Mikäli tähän ei kiinnitetä riittävästi huomiota, vaarantuu tavoite pidentää työuria. (TEM 2018).
Robotiikan käyttöönoton myötä käyttäjät tarvitsevat monenlaista osaamista. Erilaisten tutkimusten ja selvitysten mukaan käyttäjät kokevat tarvitsevansa teknologisen osaamisen lisäksi:
- osaamista erilaisten uusien kokonaisuuksien hallintaan esim. työn suunnitteluun
- vahvempaa poikkitieteellistä osaamista tekniikan ja hyvinvointiosaamisen lisäksi myös eri ammattiryhmien välillä
- asennekoulutusta ennakkoluulojen poistoon
- tiedon lisäämistä robotiikan käyttömahdollisuuksista ja erilaisista käyttökokemuksista
- näyttöön perustuvia tutkimuksia robotiikan hyödyllisyydestä
Vaikutus työhyvinvointiin riippuu johtamiskäytännöistä
Tutkimuksissa on osoitettu, että kiinnostus teknologiaan ja sen käyttöönottoon on yleensä suurempaa hyvinvointipalvelujen suunnittelusta ja organisoinnista vastaavilla henkilöillä kuin päivittäistä hoitotyötä tekevillä. Robotiikan ja tekoälyn käyttöönotossa on kuitenkin kyse yhteistoiminnasta, jonka onnistumisen edellytys on, että henkilöstö näkee muutokset työhönsä mielekkäinä ja pääsee osallistumaan suunnitteluun. Tuottavuus voi kasvaa laajassa mitassa vasta sitten, kun uudistusten rinnalla otetaan käyttöön sitä tukevia muutoksia työtavoissa ja organisaatioissa – pelkkä teknologia edellä ei voida mennä. Työn mielekkyyden lisääntyminen riippuu voimakkaasti siitä, millaiset mahdollisuudet työntekijöillä on vaikuttaa uuden teknologian hankintaan ja käyttötarkoituksiin. Johtamisella ja osallistamisella on ratkaiseva rooli. (TEM 2018).
Kirjoittaja:
Essi Heimovaara-Kotonen, projektiasiantuntija
JAMK, Hyvinvointiyksikkö
Lisätietoa:
https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/robotti-tuli-toihin/etusivu/
Lähteet:
Metsälä, M. 2019. Työkaverina robotti. Porin perusturvan sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden ajatuksia ja asenteita robotiikasta.
Pekkarinen, S. & Hennala, L. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Robotiikan haasteista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn 19. tutkimuspäivät, 2016.
TEM. 2018. Tekoälyajan työ. Neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018.
Turja,T., Taipale, S., Kaakinen, M. & Oksanen, A. Care workers’ readiness for robotization: Identifying psychological and socio-demographic determinants. International Journal of Social Robotics (julkaisematon painos)