Palvelusetelissäkö sosiaali- ja terveysalan pk-yrittäjien tulevaisuus? 

Sipilän hallituksen kaaduttua keväällä 2019 kaatui myös ajatus laajasta valinnanvapaudesta sote-palveluissa. Sote-uudistus kuitenkin etenee ja sote-alan yrittäjille on tarjolla palvelusetelijärjestelmä. Missä muodossa ja laajuudessa, sitä emme vielä tiedä. Yrittäjät tekevätkin päätöksiä tulevaisuudesta suuren epävarmuuden keskellä. 

Suomen Yrittäjät (Yrittäjien Sote 2020) vaatii uudelta hallitukselta sote-palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä linjauksia, jotka lisäisivät ennustettavuutta ja vertailtavuutta sekä reilua kilpailua yksityisten yritysten kesken sekä yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä. Kustannuslaskentaan tarvitaan valtakunnallisesti yhtenevät perusteet ja läpinäkyvät mallit. Palvelusetelin käyttöä pitää lisätä ja asiakkaan valinnanvapautta laajentaa. Monituottajamallin kehittymistä tulee edistää sekä lainsäädännöllä että rohkeilla kokeiluilla. 

Alan epävarmuudet heijastuvat koko sote-yrityskenttään ja toimialalla yritystoiminnan keskittyminen jatkui. Esimerkiksi vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna pienten ja keskisuurten yritysten määrä sote-alalla vähentyi ja suurten kasvoi. Vaikka alan yritysten kokonaismäärä laski hiukan, kasvoi yrityksissä työskentelevien määrä jo lähes 80 000 henkilöön. Sote-ala on silti edelleen erittäin mikroyritysvaltainen – niiden osuus oli samana vuonna lähes 95 % alan yrityksistä. (Missä mennään sote-toimiala 2020.) 

Palvelusetelin osuus yritysten liikevaihdosta on vähäinen

Palveluseteli on ollut sote-palveluissa käytössä jo pitkään. Suomen Yrittäjien mukaan peräti 80 % Suomen kunnista käyttää palveluseteliä ja tuotteistuksia on jo noin 500 erilaista. Valtakunnallisia standardeja tuotteistamiseen ei ole, joten periaatteessa sama palvelu voi palvelusetelin kautta olla naapurikunnissa erilainen ja eri hintainen. Siksi kuntien palveluiden ja kustannusten keskinäinen vertailu on vaikeaa. (Jonottamatta palveluihin! 2019.) 

Suomen Yrittäjät näkee palvelusetelissä monia hyviä piirteitä yrittäjyyden kannustamisen kannalta liittyen tuotekehittelyyn, palvelun laatuun, monituottajamalleihin, asiakasmyönteisyyteen sekä kuntien ja yritysten yhteistyön lisääntymiseen paikallistasolla. Palvelusetelijärjestelmän ongelmia taas ovat vaikeaselkoisuus, määrärahasidonnaisuus, poliittiset intressit ja yrittäjien yleisesti kokema alihinnoittelu. Valtakunnallisesti palvelusetelin käyttö sote-palvelutuotannossa onkin euroissa mitaten melko vähäistä kattaen vain noin yhden prosentin julkisista sote-menoista. (Jonottamatta palveluihin! 2019.) 

Jonottamatta palveluihin! –selvityksessä (2019) tutkittiin sekä kuntien että yritysten kokemuksia palvelusetelin käytöstä sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluissa. Pääosin kokemukset olivat myönteisiä ja käyttöä haluttaisiin laajentaa. Kuntien edustajien mielestä esteet käytön laajentamisessa liittyvät resurssien puutteeseen, byrokratiaan, palvelusetelin arvoon ja rajattuun käyttöön sekä viestinnällisiin ongelmiin.  

Yrittäjien kokemukset ovat vastaavia. Lisäksi pk-yrittäjät näkivät kilpailutilanteen suurten yritysten kanssa vaikeaksi. Yritykset nostivat esiin myös rekrytointiongelmia, epäilivät kuntien kykyä tai halua puuttua yhteisiä sääntöjä rikkovien yritysten toimintaan ja kokivat poliittisesti epävarmojen tilanteiden vaikuttavan toimintaansa. (Jonottamatta palveluihin! 2019.)  

Palvelusetelijärjestelmän haasteet valtakunnallisella tasolla ovat tiedossa. Ongelmat ovat myös ratkaistavissa.  

Hyvää yhdessä -hankkeen yrittäjien kokemuksia palvelusetelistä ja kuntayhteistyöstä

Hyvää yhdessä -hankkeessa kerätyt kokemukset ovat saman suuntaisia valtakunnallisten selvitysten kanssa. Juuri päättyneessä kaksivuotisessa kehityshankkeessa parannettiin maaseudun hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä muuttuvassa sosiaali- terveysalan toimintakentässä. Hankkeen toiminta-alueen kunnissa (Joutsa, Luhanka, Toivakka, Jämsä, Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Muurame) palveluseteliä käytetään melko laajasti. Euromääräisesti ne kattavat vain pienen osan palvelukokonaisuudesta, vaikka tarkkaa tietoa kuntien käyttämistä summista on vaikea saada. 

Hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien mukaan palvelusetelin arvon määrittelyyn liittyy isoja ongelmia. Jos, tai yrittäjien kokemusten mukaan kun, palvelusetelin arvo on hyvin alhainen, ei seteli välttämättä kata palvelun tuotantokustannuksia.  

Kunnan määrittelemä palvelusetelin arvo luo asiakkaalle mielikuvan palvelun ”oikeasta hinnasta”. Jos yritys hinnoittelee palvelunsa seteliä kalliimmaksi, syntyy helposti mielikuva rahastuksesta. Asiakas voi ihmetellä, miksi yritys laskuttaa kunnan arviota enemmän. Yrityksen on kuitenkin vaikea jäädä pois palvelusetelituottajien listoista, mistä saa sekä näkyvyyttä että luotettavuutta ja myös asiakkaita. Kunnan määrittelemä arvo ohjaa näin myös yrityksen muun palvelutuotannon hinnoittelua. 

Hyvää yhdessä –hankkeen yritysten kokemukset kuntayhteistyöstä vaihtelevat. Osalla yhteistyö asiakasohjauksessa sujuu hyvin. Osa kokee kunnan ohjeet ja säännöt palvelusetelitoiminnassa monimutkaisiksi ja läpinäkymättömiksi. Tulkinnanvaraisuus ja pitkät palvelusetelin käyttöönottoprosessit herättävät yrittäjissä epävarmuutta. Kuntayhteistyössä ei aina ole kokemusta luottamuksesta tai yrittäjien tasa-arvoisesta kohtelusta.  

Palvelusetelikokeilut ja valtakunnalliset kokemukset setelien käytöstä ovat osoittaneet, että monituottajamalli vaatii osaamista niin julkiselta puolelta palvelujen järjestäjinä ja maksajana kuin yksityisiltä yrittäjiltä ja järjestöiltä palvelujen tuottajina. Lisäksi malli edellyttää uudenlaista viestintää ja vuoropuhelua osapuolten kesken. (Peruspalvelujen tila 2020.) Hyvää yhdessä –hankkeen yrittäjien haastattelut vahvistavat, että saman kokemuksen jakavat myös keskisuomalaiset sote-pienyrittäjät. 

Yksityisten sote-palveluiden tulevaisuus on auki

Jos sote-uudistus toteutuu nykyisen hallituksen esittämällä tavalla, on yksityisten sote-palveluiden tulevaisuus merkittävältä osin sidoksissa palvelusetelijärjestelmän kehittämiseen ja toimivuuteen.  

Hallituksen sote-uudistukseen liittyvä lainsäädäntökokonaisuus oli lausuntokierroksella kesällä 2020. Lausunnoissa palvelusetelijärjestelmän kehittäminen nousi voimakkaasti esille. Tämän perusteella hallitus painottaakin, että palvelusetelin käyttöä kehitetään ja palvelusetelilaki uudistetaan myöhemmin erikseen. (Hallituksen tiedote 13.10.2020.)  

Sosiaali- ja terveysala on suuri työllistäjä sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Yhä useampi alan ammattilainen toimii joko yrittäjänä tai työskentelee yksityisen yrityksen palveluksessa. Sote-yrittäjyyden kenttä on laaja myös Keski-Suomessa. Vuonna 2017 Keski-Suomessa oli 858 sote-yritystä, joissa työskenteli 3 132 henkilöä. (Missä mennään sote-toimiala 2020.) 

Viime kädessä palvelusetelijärjestelmän tulevaisuuden maakunnan tasolla ratkaisevat tulevan sote-alueen poliittiset päättäjät. Joka tapauksessa palvelusetelin käyttöön liittyvien kokemusten kerääminen on tärkeää ja yhteiskehittämistä palvelun maksajan ja tuottajan kesken on syytä jatkaa. 

Kirjoittaja

Kari Jaatinen
lehtori, JAMK

Kari Jaatinen työskentelee JAMKin Hyvinvointiyksikössä sosiaali- ja terveysalan johtamisen lehtorina ja johtamisen asiantuntijana eri kehittämishankkeissa. 

Hyvää yhdessä -hanke

Hyvää yhdessä – hyvinvointiyritysten valmiudet muuttuvassa sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristössä -hanke (1.2.2019 – 31.10.2020) toteutettiin Keski-Suomessa neljällä kohdealueella: 1) Joutsa, Luhanka, Toivakka 2) Keuruu, Multia, Petäjävesi 3) Muurame ja 4) Jämsä.  

Hankkeen tavoitteena oli parantaa maaseudun hyvinvointialan mikro- ja pienyritysten toiminta- ja kasvuedellytyksiä muuttuvassa sosiaali- terveysalan toimintakentässä aktivoimalla yritysten välisten verkostojen muodostumista yrittäjien osaamisen kehittämistarpeiden ja toimintaympäristöstä tulevien tarpeiden pohjalta. Kohderyhmän muodostivat erilaiset sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointialan palveluntuottajat, erityisesti sosiaali- ja terveysalan mikro- ja pienyritykset sekä ammatinharjoittajat. 

Hanketta rahoitti EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Lue lisää: https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/hyvaa-yhdessa/etusivu/  

Kuva

Mielenrauhaa – Lina Jaatinen

Lähteet

Hallituksen tiedote 13.10.2020. Viitattu 29.10.2020. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-on-tehnyt-muutoksia-sote-uudistuksen-lakiesitysluonnokseen-lausuntokierroksen-perusteella  

Jonottamatta palveluihin! Palvelusetelin hyödyt koko Suomen käyttöön. 2019. Suomen yrittäjät. Viitattu 10.9.2020. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/selvitys_palveluseteleista.pdf 

Missä mennään sote-toimiala? Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaraportti. 2020. TEM julkaisuja 2020:1. Viitattu 10.9.2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161994  

Peruspalvelujen tila 2020. Ikä- ja aluerakenteen muutoksessa, kysynnän ja kustannusten paineessa. 2020. Kunta-asiat. VM julkaisuja – 2020:26. Viitattu 10.9.2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162160  

Pääministeri Marinin hallitusohjelma 2019. Viitattu 10.9.2020 https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma  

Yrittäjien sote. Laatua ja saatavuutta parantava sote-uudistus syntyy monituottajamallilla. 2020. Suomen Yrittäjät. Viitattu 10.9.2020 https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/yrittajien_sote_2020.pdf