Digitaidoista on tullut kansalaistaito.

Digisti kohti työelämää!

Digitaidoista on tullut kansalaistaito, joiden hallitsemisen tärkeys tuli tietoisuuteen viimeistään Covid-19 pandemian suljettua useita lähipalveluja keväällä 2020. Moni suomalainen joutui ottamaan jättidigiloikan koronasäännösten pakottamana.  

Digitaitojen tärkeys korostuu palveluiden muuttuessa sähköisiksi ja kasvokkaisten kontaktien korvautuessa virtuaalisilla. Arvion mukaan noin neljänneksellä väestöstä on liian heikot digitaidot (Valtioneuvosto 2020). Kun virastojen ja muiden palveluntarjoajien konttorien määrä vähenee ja kasvokkain tapahtuva asiointi loppuuoletetaan kaikilla olevan riittävät taidot sähköisten palvelujen hyödyntämiseen esimerkiksi viranomaisasioinnissa.  

Kansalaisen perusdigitaidoista on useita erilaisia näkemyksiä. Viranomaiset olettavat tiettyjä taitoja kehittäessään palveluja, asiantuntijat luovat määritelmiä omista näkökulmistaan ja kansalaiset arvottavat taitoja itse kokemiensa tarpeiden perusteella. (Kansalaisen digitaidot -kurssimalli 2018, 5) 

Koronan aiheuttama digiloikka toi mukanaan monenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. Digitaalisten työkalujen käytön yleistyminen vähentää paikkariippuvuutta. (Tulevaisuusvaliokunta 2020, 39.) Tämä mahdollistaa muun muassa palvelut haja-asutusalueille ja helpottaa osaltaan asiointia paikkakunnilla, joissa on huonot kulkuyhteydet. Uhkana sen sijaan on jääminen palveluiden ulkopuolelle, mikäli henkilö ei osaa, pysty, halua tai uskalla käyttää digilaitteita.  Jotta kukaan ei jäisi palvelujen hyötyjen ulkopuolelle, on tärkeä kehittää kansalaisten digitaitoja. Palvelujen lisäksi digitaitoja tarvitaan enenevässä määrin myös esimerkiksi työn haussa.  

Sen lisäksi että TiimiVerkko-hankkeessa kehitettiin uusia digitaalisia palveluita hankkeen yhteistyötahojen ammattilaisten käyttöön (https://blogit.jamk.fi/tikitalk/), hankkeessa vahvistettiin tarvelähtöisesti ja matalalla kynnyksellä kohderyhmän; työttömien työnhakijoiden, työelämän ulkopuolella olevien ja henkilöiden, joiden työttömyyden uhka on suuri, digitaitoja ja digiminäpystyvyyttä. Hankkeen alkuvaiheessa tehdyn kartoituksen havainnot koulutustarpeista olivat saman suuntaisia Digi- ja väestötietoviraston (DVV) vuonna 2020 tekemän selvityksen kanssa. Selvityksessä nousi esille, että digitaalisten palvelujen käyttöön kannustaisi, jos osaisi käyttää digitaalisia laitteita paremmin ja saisi opastusta niiden käyttöön. Lisäksi myös viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön. (Suomalaisten digitaidot ovat suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla 2020.)  

Monien kohderyhmäläisten ja sähköisten palvelujen käyttöä taas rajoitti samat tekijät, jotka on tunnistettu myös Kansalaisopistojen liiton KEHO 2.0 -hankkeen julkaisussa; mm. pelko laitteen rikkoutumisesta tai tietojen sekoamisesta. (Kansalaisen digitaidot -kurssimalli 2018, 10.) 

Digitaitokoulutukset digiminä-pystyvyyden vahvistajana 

TiimiVerkko-hankkeessa järjestettiin useita erilaisia digitaitokoulutuksia, joiden tarkoituksena oli lisätä kohderyhmän digitaitoja sekä työelämä- ja työnhakuvalmiuksia, tarjoamalla työkaluja työnhakutaitojen kartuttamiseen. Näitä olivat muun muassa digi- ja video-cv:n tekeminen, LinkedIn ja valmistautuminen videotyöhaastatteluun. Myös viranomaispalveluissa asiointia helpottavia taitoja kuten vahvaa tunnistautumista, liitteen lisäämistä verkkopalveluun sekä skannaamista harjoiteltiin. Kaikki koulutukset suunniteltiin kohderyhmien toiveiden ja tarpeiden pohjalta ja toteutettiin käytännönläheisesti, omilla laitteilla kokeilemalla. TiimiVerkko-hanke mahdollisti laitteet koulutuksen ajaksi, jos osallistujalla ei ollut omia. Jokaisen lähikontaktissa tai etäyhteydessä toteutetun koulutuksen päätteeksi oli myös mahdollisuus saada yksilöllistä ohjausta omiin digipulmiin. Erilaisista TiimiVerkko-hankkeessa toteutetuista digitaitokoulutuksista voit lukea lisää Digisti kohti työelämää -julkaisusta.

TiimiVerkko-hankkeessa tehdyn havainnon ja asiakaspalautteen perusteella voidaan todeta eriteemaisten digikoulutusten, digituen ja myönteisten kokemuksen lisäävään henkilöiden halukkuutta ja kyvykkyyttä hyödyntää digipalveluita ja kasvattavan digiminä-pystyvyyttä. Bandura kuvasi 1980-luvulla minäpystyvyyden olevan henkilön omaa arviota omista kyvyistään suoriutua erilaisista tehtävistä (Bandura 1986). Vastaavanlainen ilmiö toteutuu digitaalisen osaamisen kanssa. Mitä enemmän kokee osaavansa ja uskaltaa lähteä kokeilemaan sitä vahvemmaksi minäpystyvyys digitaalisissa toiminnoissa eli digiminä-pystyvyys kasvaa (Paasu-Hynynen 2020, 54).  

Lähteet: 

Bandura, A. 1986. Social foundations of thought and action: A social cognitive theory. Englewood Cliffs, NJ: Prentice-Hall. 

Kansalaisen digitaidot -kurssimalli. Kansalaisopistojen liiton hankemateriaalia kansalaisopistoille. 2018. Kansalaisopistojen liitto. Luettu 18.2. 2021. https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/Kansalaisen_digitaidot_2018.pdf 

Paasu-Hynynen, S. 2020. Digitaidot ja digiohjausratkaisut haltuun. Julkaisussa Digisti kohti työelämää! Kokemuksia digipalvelujen kehittämisestä. Toim. Heimovaara-Kotonen E., Paasu-Hynynen S. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 54-56. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-585-2  

Suomalaisten digitaidot ovat suurimmaksi osaksi hyvällä tasolla – digitaitokartoitus nosti esiin myös huolenaiheita. 2020. Digi- ja väestötietovirasto. Luettu 18.2. 2021. https://dvv.fi/-/suomalaisten-digitaidot-ovat-suurimmaksi-osaksi-hyvalla-tasolla  

Tulevaisuusvaliokunta. 2020. Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Helsinki.  

Valtioneuvosto. 2020. Digitaidot ovat uusi kansalaistaito – laaja kysely selvittää suomalaisten digitaitojen tason. https://valtioneuvosto.fi/-/10623/digitaidot-ovat-uusi-kansalaistaito-laaja-kysely-selvittaa-suomalaisten-digitaitojen-tason  

Kirjoittaja:  

Essi Heimovaara-Kotonen 
asiantuntija 
TiimiVerkko-hanke   
Jyväskylän ammattikorkeakoulu  

TiimiVerkko – Osallisuutta verkkovalmennuksesta-hanke  

TiimiVerkko (1.9.2018-31.12.2020) Rahoittajana Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (K-S ELY) kautta.   

Päätoteuttaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)  

Osatoteuttajana Jyväskylän Katulähetys Ry  

Yhteistyökumppaneina Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki.  

TiimiVerkko-hankkeessa kehitettiin erilaisia digitaalisia palveluita hankkeen yhteistyötahojen käyttöön. Hankkeen toimenpiteet oli suunnattu yhteistyötahojen ammattilaisten lisäksi työttömille työnhakijoille, työelämän ulkopuolella oleville ja henkilöille, joilla työttömyyden uhka on suuri.   TiimiVerkon loppujulkaisusta Digisti kohti työelämää voit lukea lisää digipalvelujen kehittämisestä https://www.theseus.fi/handle/10024/348825