Musiikki osaksi arjen hoitotyötä
Korona-pandemia rajoitti merkittävästi mahdollisuuksia tuoda taidetta erilaisille hoitoa ja kuntoutusta tarvitseville asiakasryhmille, jotka eivät terveydentilansa, toimintakykynsä tai asuinpaikkansa vuoksi päässeet kulttuurin äärelle. Kulttuurin ja taiteen yhdenvertainen saatavuus sekä edistäminen osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä on kuitenkin kirjattu lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta (L 166/2019).
Koronapandemia erilaisine rajoituksineen lamautti suomalaista taide- ja kulttuurielämää nopeasti ja monin eri tavoin. Kansalaisille tämä näkyi konserttien, esitysten, näyttelyiden ja erilaisten tuotantojen peruuntumisena toinen toisensa perään tai siirtymisenä kauas epävarmaan tulevaisuuteen. Pahimmillaan myös kirjastot, museot sekä muut kulttuuri- ja harrastustilat sulkivat ovensa. (Huntus 2020, 161.) Suurelle yleisölle näkyvimpien ilmiöiden lisäksi pandemia rajoitti merkittävästi paitsi muusikoiden ja muiden esiintyvien taiteilijoiden työskentelyedellytyksiä yleisesti, myös mahdollisuuksia tuoda taidetta erilaisille asiakasryhmille, esimerkiksi palveluasumiseen.
Musiikkiterapiaan ei aina tarvita ammattilaista
Musiikilla on jo pitkään tiedetty olevan hyvinvointivaikutuksia (mm. Fancourt & Finn 2019), mutta usein ajatellaan, ettei hoidon toteuttajilla (muun muassa hoitohenkilöstö, terapeutit) ole tarvittavaa musiikkialan osaamista. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteistoteuttamassa MUS&TE – Musiikista etähoivaa ja terveyttä -projektissa musiikki tuodaan digitaalisuutta ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntämällä osaksi arjen luovaa hoitotyötä henkilökunnan musiikkiosaamisesta riippumatta. Digitaaliset musiikkipalvelut ja hankkeessa kehitettävät työkalut myös edistävät taiteen tasa-arvoista saatavuutta ja voivat parantaa taiteilijoiden työllistymistä niin pandemia- kuin normaalitilanteessakin.
Musiikkia voidaan hyödyntää osana hoitotyötä ja kuntoutusta parhaimmillaan hyvin matalalla kynnyksellä. Yksinkertaisimmillaan kuntoutus voi olla asiakkaan itsenäistä musiikin kuuntelua. Musiikin kuunteleminen on edullista ja helposti järjestettävissä monenlaisissa olosuhteissa. Kognitiivisen aivotutkimuksen apulaisprofessori Teppo Särkämön aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen liittyvässä tutkimuksessa (2008) havaittiin, että ensimmäisten toipumiskuukausien aikaisella päivittäisellä musiikin kuuntelulla on positiivisia vaikutuksia erityisesti kielellisen muistin kuntoutumisen nopeuteen, tarkkaavaisuuteen sekä mielialaan. Vaikutukset ovat yhteydessä rakenteellisiin muutoksiin aivojen harmaassa aineessa ohimo- ja otsalohkolla. (Särkämö, Tervaniemi, Laitinen, Forsblom, Soinila, Mikkonen & Peretz 2008.) Raajojen toispuoleisia motorisia halvausoireita voidaan kuntouttaa hyödyntämällä esimerkiksi rytmisoittimia kuntoutuksen tukena. Musiikin rytmiä voidaan hyödyntää myös kävelykuntoutuksessa ottamalla askeleita musiikin tahtiin. (Särkämö 2021).
Musiikki on tehokas hoitokeino, jota voidaan hyödyntää myös fysiologisen tilan säätäjänä. Iloinen musiikki piristää mielialaa ja vastaavasti rauhallinen musiikki tekee olon rauhalliseksi (Lyhty 2017). Samaa kertovat MUS&TE -hankkeessa mukana olevat ammattilaiset; peloissaan tai hoitotoimenpiteistä hämillään oleva muistisairas henkilö voi rentoutua hoitotilanteessa hoitajan laulusta tai hyräilystä. Tuttu laulu rauhoittaa.
Musiikkimaku on yksilöllinen
Musiikin positiivisten vaikutusten edellytyksenä on, että ihminen ylipäätään pitää musiikista. Jos musiikki on hänelle epämiellyttävää ja vääränlaista, vaikutus ei ole toivotunlainen (Lyhty 2017). Potentiaalin hyödyntämiseksi esimerkiksi vanhusten parissa työskentelevien ammattilaisten olisikin kannattavaa selvittää, mistä musiikista vanhus pitää. Asiakkaan lisäksi mieltymyksiä voi kysyä sukulaisilta tai ystäviltä ja kirjata ne ylös. Ellei ihminen itse kykene kertomaan musiikkimieltymyksistään, niiden selvittäminen voi olla haastavaa. Vaikka tietyntyyppisen musiikin tiedetään vaikuttavan universaalisti ihmisen vireystilaan autonomista hermostoa rauhoittaen, jos halutaan herättää muistoja, toimii lempimusiikki siinä parhaiten. (Hakaniemi 2021.)
Elämässä voi tulla erilaisia tilanteita, jolloin oman tahdon ilmaiseminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Näitä tilanteita varten ja musiikin moninaisista positiivisista hyödyistä saatujen tulosten johdosta olisi hyvä, jos musiikkitahto olisi kirjattu ylös ja tieto jaettu läheisten kanssa. Musiikkitahtoon voidaan kirjata itselle tärkeä ja merkityksellinen musiikki sekä esimerkiksi millaisissa tilanteissa musiikkia haluaa kuulla tai vastaavasti, milloin kaipaa hiljaisuutta. Hyvä on kirjata ylös myös se, millaisesta musiikista ei pidä. (Musiikkitahto, musiikkitestamentti, musiikillinen elämänkerta.) Musiikkitahto voidaan tallentaa osaksi hoitotahtoa ja liittää Omakanta-palveluun (Särkämö 2021).
Kirjoittaja:
Essi Heimovaara-Kotonen
projektipäällikkö, MUS&TE -hanke
MUS&TE – Musiikista etähoivaa ja terveyttä -hanke on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteishanke, jossa tuodaan musiikin hyvinvointivaikutukset osaksi hoitoalan arkea digitaalisuutta hyödyntäen. Hankkeessa edistetään musiikki- ja hoitoalojen moniammatillista yhteistyötä kehittämällä digitaalisia toimintamalleja. Hankkeessa luodaan myös alusta, jonka avulla musiikin ammattilaiset voivat kohdentaa digitaalisia musiikkituotteita eri asiakasryhmille. Hankkeen toiminta-alueena on koko Keski-Suomi. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Päärahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus.
Lisätietoja: www.jamk.fi/muste
Lähteet:
Ahonen, H. 1993. Musiikki -sanaton kieli. Loimaa: Oy Finn Lectura.
Fancourt, D. & Finn, S. 2019. What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Viitattu 9.8. 2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK553773/
Hakaniemi, K. 2021. Vakavasti muistisairas voi puhjeta lauluun tutut sävelet kuullessaan – ”Olen itsekin todistanut tällaisia tilanteita”, sanoo aihetta tutkiva psykologian tohtori Teppo Särkämö. Tiede. Helsingin uutiset. Viitattu 9.8. 2022. https://www.helsinginuutiset.fi/teemat/4285671
Huntus, A. 2020. Kulttuuri luo kestävyyttä. Julkaisussa: Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2020. Viitattu 22.6. 2022. https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf
L 166/2019. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019). Viitattu 22.6. 2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166
Lyhty, M. 2017. Musiikkia lääkkeeksi muistisairaille. Hoitoalan ammattilaisten verkkolehti Super. Viitattu 9.8. 2022. https://www.superlehti.fi/hyvinvointi/musiikkia-laakkeeksi-muistisairaille/
Musiikkitahto, musiikkitestamentti, musiikillinen elämänkerta. Samalla asialla on monta nimeä. Minun ääneni. Viitattu 9.8. 2022. https://minunaaneni.fi/tee-itse-ja-onnistu/musiikkitahto/
Särkämö, T., Tervaniemi, M., Laitinen, S., Forsblom, A., Soinila, S., Mikkonen, M. & Peretz, I. 2008. Music listening enhances cognitive recovery and mood after middle cerebral artery stroke. Brain,131(3), 866–876. Viitattu 9.8. 2022. https://academic.oup.com/brain/article/131/3/866/318687
Särkämö, T. 2021. Musiikilla jarrutetaan muistisairauksien etenemistä. Aivopankki by Biogem. Viitattu 9.8. 2022. https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/musiikilla-jarrutetaan-muistisairauksien-etenemista.html